Lääkäreiden lääkemääräykset vuonna 1995 Tietoja määristä ja kustannuksista

Suomalainen lääkäri määräsi vuonna 1995 korvattavia lääkkeitä keskimäärin noin 250 000 markalla. Eniten lääkkeitä määräsivät yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkärit. Noin 40 % kaikista lääkäreistä kirjoitti lääkkeitä satunnaisesti tai harvoin. Mikrobilääkkeet olivat selvästi yleisimmin määrätty lääkeryhmä. Nämä tiedot perustuvat Kelan konekieliseen reseptitiedostoon, johon tulee vuodessa tiedot yli 20 miljoonasta reseptistä.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1996 Kommentteja

Virusmeningiittien laboratoriodiagnostiikan uudet menetelmät

Kesällä ja alkusyksystä 1996 todettiin Suomessa varsin laaja meningiittiepidemia, jossa sairastuneet olivat enimmäkseen 1980-luvulla syntyneitä. Virologiset tutkimukset osoittivat aiheuttajaksi enteroviruksen, echovirus 30:n. Uudet laboratoriodiagnostiset testit osoittautuivat sekä nopeiksi että luotettaviksi, ja niiden avulla päästiin etiologiseen diagnoosiin jo epidemian alkuvaiheessa.

Raija Vainionpää, Heikki Hyöty, Taina Routi, Timo Hyypiä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1996 Kommentteja

Uhkaavatko penisilliiniresistentit pneumokokit Suomea?

Penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyisiä pneumokokkeja on meillä toistaiseksi vähän, ja penisilliiniä suositellaan edelleen pneumokokki-infektioiden ensisijaiseksi lääkkeeksi. Entistä käytäntöä puoltaa myös se, ettei täydellisesti resistenttejä kantoja vielä ole, vaan suositusten mukaiset suuret lääkeannokset purevat vastustuskykyisimpiinkin muunnoksiin. Pneumokokkimeningiittien hoidossa aiheuttajabakteerin resistenssi kuitenkin on vaaratekijä, johon on varauduttava varsinkin jos tartunta on saatu esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Harri Saxén

Infektio ja ennenaikainen synnytys

Raskaana olevan naisen infektioiden tiedetään altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja yhä useammat tutkimukset ja havainnot viittaavat siihen, että huomattava osa ennenaikaisista synnytyksistä johtuu infektioista. Yleisimmin näissä tapauksissa bakteeriviljelyssä löytyy mykoplasmaryhmän patogeeneja, usein myös B-ryhmän streptokokki. Mekanismi, jolla infektio synnytyksen käynnistää, on epäselvä. Useimmissa antibioottihoitokokeiluissa ei hoidolla juurikaan ole saatu estetyksi ennenaikaisia synnytyksiä. Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa nainen on kuitenkin syytä ottaa sairaalatarkkailuun, tutkia myös bakteerinäytteet ja hoitaa löytyneet tulehdukset.

Anna Alanen

Naisen virtsaputken divertikkeli

Naisen virtsaputken divertikkeli on edelleen huonosti tunnettu sairaus. Monilla hoitoon hakeutuneilla potilailla on ollut oireita jo kauan ennen kuin divertikkeli on todettu. Tärkeää onkin, että lääkäri osaa epäillä divertikkeliä ja muistaa tehdä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä vetopalpaation. Oireettomat divertikkelit eivät vaadi hoitoa lainkaan. Monet vaivoja aiheuttavat divertikkelit saadaan oireettomiksi ilman leikkaustakin, esimerkiksi laajentamalla virtsaputkea ja antibioottihoidolla. Jos konservatiivinen hoito ei auta, on marsupialisaatio ensisijainen leikkausmenetelmä distaalisten divertikkelien ja emättimen kautta suoritettava divertikulektomia proksimaalisten divertikkelien hoidossa.

Maria Laine, Pentti Kiilholma

Pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden uudet kansainväliset hoitosuositukset

Vuoden 1995 lopulla julkaistiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa konsensuslausumat pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden (COPD) hoidosta. Suositusten tavoitteena on edistää tämän keuhkokudosta tuhoavan yleisen sairauden tunnistamista ja sitä sairastavien pääsyä asianmukaiseen hoitoon. COPD on nykyään teollisuusmaiden merkittävin keuhkosairaus. Esiintyvyydeltään se on vähintään yhtä yleinen kuin astma, mutta hoitopäiviä ja kuolleisuutta tauti aiheuttaa enemmän kuin astma. Julkaistuja suosituksia voidaan käyttää perustana myös meillä toivottavasti käynnistettävässä COPD:n kansallisen hoito- ja tutkimusohjelman suunnittelussa.

Timo Keistinen, Kari Kk Venho

Toimiiko psykiatrinen avohoito?

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Niiden taustalla ovat olleet yleismaailmallinen muutossuuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. Taloudellisista tekijöistä on ollut merkittävin 1990-luvun alussa todettu käänne: jatkuvan kasvun aika on sosiaali- ja terveydenhuollossa ohi. Kulujen kasvu on ollut kaikissa läntisissä teollisuusmaissa suurempaa kuin tulojen kasvu.

Jyrki Korkeila, Ville Lehtinen, Timo Tuori

Progesteronireseptorin kiinnittyminen lämpösokkiproteiini 90:een

Väitöskirjani keskittyi progesteronireseptorin (PR) ja lämpösokkiproteiini90:n (hsp90) mahdollisen interaktion selvittämiseen in vivo intakteissa soluissa. Steroidireseptorit ovat transkriptiofaktoreita, joiden välityksellä ligandi säätelee geenin ekspressiota. Ligandin tarttuessa reseptoriinsa reseptori aktivoituu. Niitä mekanismeja, joilla esim. progesteroni säätelee progesteronireseptorin aktiivisuutta ei tiedetä. Useissa 1980-luvun alun in vitro -tutkimuksissa on havaittu, että ligandivapaa steroidireseptori sitoutuu kahteen lämpösokkiproteiini 90:een kudoksista tehdyissä hypotonisissa sytosoleissa. Tällainen oligomeerinen kompleksi ei pystynyt sitoutumaan DNA:han ja ligandi, lämpö sekä hypertoniset olosuhteet irrottavat hsp90:n steroidireseptoreista.

Anu Pekki

Miten TNF-alfa vaikuttaa haavan paranemiseen?

Haavan paranemisprosessi on monimuotoinen kemiallinen tapahtuma, jonka monet yksityiskohdat ovat edelleenkin selvittämättä. Normaalissa haavan paranemisprosessissa tapahtuu useiden eri solutyyppien kerääntymistä haava-alueelle. Verihiutaleet vaikuttavat välittömästi haavan paranemisen alussa, kun taas neutrofiilit ja makrofaagit ilmaantuvat haavan alueelle ensimmäisten kahden päivän kuluessa. Se, miten nämä eri solytyypit vaikuttavat toistensa toimintaan ja haavan paranemiseen on edelleen osaksi selvittämättä ja vilkkaan tutkimuksen kohteena.

Kari Rapala

Ravinnon kalsiumin vaikutus verisuonitonuksen säätelyyn kokeellisessa verenpainetaudissa

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet vähäisen kalsiumin saannin olevan eräs verenpainetaudin riskitekijä. Ravinnon kalsiumpitoisuus näyttää korreloivan käänteisesti väestön verenpainetasoon. Lisäksi ravinnon kalsiumlisän on todettu laskevan verenpainetta osalla väestöä, sekä estävän verenpaineen kehittymistä useissa kokeellisen verenpainetaudin muodoissa. Kuitenkaan ravinnon kalsiumin ja verenpaineen käänteisen yhteyden syytä ei ole lopullisesti selvitetty. Mahdollisia mekanismeja ovat muutokset sympaattisen hermoston aktiivisuudessa, suolatasapainossa, lisäkilpirauhashormonin tai D-vitamiinin plasmapitoisuuksissa ja verisuonen seinämän sileälihaksen toiminnassa.

Heikki Mäkynen

Estrogeeni näyttää vähentävän Alzheimerin taudin riskiä

Estrogeenilla on tunnettujen hormonivaikutustensa lisäksi muita mielenkiintoisia solutason vaikutuksia. Se edistää kolinergisten neuronien kasvua, stimuloi amyloidiproteiiniprekursorin sekretiinientsyymin aineenvaihduntaa ja näyttää myös vaikuttavan apolipoproteiinin E:hen. Kuulostaako tutulta? Nuo solutason vaikutukset voisivat kaikki olla eduksi Alzheimerin taudissa, ja estrogeenia onkin käytetty Alzheimerin taudin hoidossa.

Robert Paul

Sytomegalovirus huijaa immuunipuolustusta elegantisti

Useat sytomegaloviruksen kehityskierron myöhäisempien vaiheiden proteiinit pystyvät salpaamaan antigeenien esittelyn sytotoksisille T-soluille ja sitä kautta viruksen infektoimien solujen tuhon. Nyt on selvinnyt myös, miten runsain mitoin tuotettava kaikkein ensimmäinen proteiini huijaa immuunijärjestelmää: proteiini fosforyloi itsensä niin, ettei isäntäsolun solulimassa tapahtuva prosessi kykene hoitelemaan sitä.

Matti Viljanen

Adenoviruksestako syöpälääke?

Amerikkalaiset tutkijat ovat muuntaneet adenovirusta niin, että se iskee vain sellaisiin soluihin, joiden "syöväntorjuntageeni" p53 puuttuu täysin tai on viallinen. Tämä geeni estää esimerkiksi mutaatioiden vaurioittamaa DNA:ta kahdentumasta, kunnes vaurio on korjattu. Jos korjaus ei onnistu, p53 käynnistää solussa apoptoosiksi kutsutun itsetuhoon johtavan tapahtumaketjun. p53-geenin puutteellisen toiminnan on ajateltu olevan merkittävä tekijä yli 50 %:ssa erilaisista syövistä.

Matti Viljanen

Luetun ymmärtäminen

Joukko kriittisen huolestuneita oxfordilaiskollegoita testasi, miten hyvin sairaalamiitinkiin osallistuvat apulais-, erikois- ja yleislääkärit muistivat edellisestä British Medical Journalista lukemiensa alkuperäisartikkelien sisältöä. Kysymyksiä tehtiin 140 lääkärille. Jos lääkäri väitti lukeneensa tietyn artikkelin, hänelle tehtiin lisäkysymyksiä. Kysely oli kirjallinen ja siihen vastattiin nimettömästi. 75 % vastaajista väitti lukeneensa ainakin yhden artikkelin BMJ:stä. Näistä kuitenkin vajaa puolet eli 48 % osasi vastata oikein edes yhteen sisältöä koskevaan oikein-väärin-tyyppiseen monivalintakysymykseen.

Robert Paul

Helikobakteeri-infektio ja tulehduskipulääkkeet

Helikobakteeri aiheuttaa kroonisen aktiivisen gastriitin, joka on ulkustaudin tärkein riskitekijä. Yli 90 %:n duodenaali- ja noin 70 %:n ventrikkeliulkuksista katsotaan johtuvan helikobakteeri-infektiosta. Tulehduskipulääkkeiden jatkuva käyttö taas aiheuttaa yli kolmasosassa tapauksista mahan ja pohjukaissuolen limakalvovaurioita tai haavaumia. Suurin osa muutoksista on kliinisesti merkityksettömiä, mutta 2-4 % tulehduskipulääkkeiden käyttäjistä saa ulkusvuodon tai -puhkeaman. Kyseisten kahden ulkuksen riskitekijän mahdolliset yhteisvaikutukset ovat kliinisesti kiinnostava kysymys.

Anna-Liisa Karvonen

Epikutaani- eli lapputesti kosketusallergian osoittamisessa

Epikutaani- eli lapputestaus on ihotautien erikoislääkärin perustutkimus viivästyneestä allergiasta johtuvan kosketusihottuman tutkimiseen ja sen aiheuttajan tunnistamiseen. Se antaa tietoa aineista, joita potilaan tulee välttää, jotta ihottuma paranee ja sen uusiutuminen estyy. Kosketusihottumat kuuluvat tavallisimpiin ihotauteihin, joita tutkitaan ja hoidetaan sekä sairaaloiden poliklinikoilla että avoterveydenhuollossa. Jokaisen kosketusihottumatapauksen huolellinen selvittäminen vähentää ihottumasta aiheutuvia haittoja ja hoitojen ja toistuvien sairauslomien kustannuksia. Epikutaanitestaus antaa tärkeää tietoa työperäisten ihottumien korvauskysymyksissä sekä potilaan ammatinvalintaan, uudelleenkoulutukseen ja onnistuneeseen uudelleensijoitukseen työelämässä.

Suomen Kontaktidermatiittityöryhmä

Interpersonaalinen psykoterapia

Interpersonaalinen psykoterapia on kohdennettua, ajallisesti rajattua ja lyhytaikaista psykoterapiaa. Se korostaa masennuspotilaan ajankohtaisia interpersonaalisia vuorovaikutussuhteita, samalla tiedostaen masennuksen geneettiset, biokemialliset, kehityshistorialliset ja henkilökohtaiset syytekijät. Interpersonaalinen psykoterapia käsittää yleensä 16-25 istuntoa 4-6 kuukauden aikana. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös pitkäaikaisessa terapiassa. Interpersonaalinen psykoterapia soveltuu erityisesti masennuksen hoitoon, joko yksinään tai yhdistettynä lääkehoitoon.

Teijamari Laasonen-Balk, Hannu Koponen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030