Koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia koira-allergisten ja terveiden koehenkilöiden T-soluvasteita kahta koiran lipokaliiniallergeenia (Can f 1 ja Can f 4) kohtaan ja tarkentaa allergisen immuunivasteen syntyyn liittyviä mekanismeja. Tutkimuksessa analysoitiin näiden allergeenien sisältämiä T-soluja aktivoivia alueita, T-soluepitooppeja, ja arvioitiin niiden potentiaalia allergian siedätyshoidossa.

Aino Rönkä

Lihavuusleikkaus parantaa astmatasapainoa

Suomalaiset tutkijat osoittivat jo 15 vuotta sitten, että lihavilla astmapotilailla laihduttaminen parantaa PEF-arvoja ja keuhkotoimintaa niin, että oireet rauhoittuvat. Huomattavaan lihavuuteen liittyvä astma on oma astman fenotyyppinsä. Näiden potilaiden astman hoidon tärkein tekijä on laihduttaminen. Lihavuuskirurgian vaikutuksesta pitkäaikaiseen astmatasapainoon ei aiemmin ole juuri tutkimuksia tehty, mutta nyt on.

Heikki Ekroos

Keskosen pitkäaikainen keuhkosairaus - uutta kohti?

Typpioksidin tuotannon häiriö voi hankaloittaa pikkukeskosen kroonista keuhko-ongelmaa eli bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD). Tämän vaikean sairauden kliiniseen kuvaan liittyy joskus myös kohonnut keuhkoverenpaine. Sen taustalla ehdotetaan olevan typpioksidia tuottavan entsyymin vastavaikuttajan, epäsymmetrisen dimetylarginiinin (asymmetric dimethylarginine, ADMA) suuri pitoisuus: ADMA estäisi keuhkoverisuonten seinämien normaalia typpioksidin tuotantoa ja aiheuttaisi keuhkoverenkierron supistumisen, jolloin keuhkovastus suurenisi.

Outi Aikio

Psykoosien hoito terveyskeskuksessa

Psykoosia ennakoivien oireiden tunnistaminen terveyskeskuksessa on tärkeää. Ennakko-oireilevat potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.

Kaisa Saari, Tero Raiskila, Kristiina Moilanen, Erika Jääskeläinen, Solja Niemelä

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Skitsofrenian ennuste ei ole optimaalinen.

Matti Penttilä, Pauliina Juola, Jussi Seppälä, Matti Kaivosoja, Tero Raiskila, Solja Niemelä, Erika Jääskeläinen

Vanhusten psykoosit ja niiden hoito

Yli 65-vuotiaista ei-muistisairaista miehistä psykoosioireita esiintyy 2,4 %:lla ja yli 65-vuotiaista naisista 2,9 %:lla. Psykoosioireiden määrä lisääntyy ikääntyessä, ja 85-95-vuotiaista psykoosioireita on todettu 7-10 %:lla.

Hannu Koponen, Esa Leinonen, Matti Isohanni

Psykoosien käypä lääkehoito

Psykoosilääkkeet ovat olennainen osa skitsofrenian hoitoa. Niillä pystytään merkittävästi vähentämään skitsofrenian positiivisia oireita ja estämään uusia psykoosivaiheita.

Esa Leinonen, Hannu Koponen, Matti Isohanni

Varhaisen nivelreuman pitkäaikaisseuraukset ja liitännäissairastavuus

Tutkimuksessa seurattiin 15 vuoden ajan 86:ta varhaiseen nivelreumaan 1986-1989 sairastunutta 18-65-vuotiasta potilasta, joille aloitettiin antireumaattinen lääkitys heti diagnoosin varmistuttua.

Tarja Tiippana-Kinnunen

Munasarjasyöpä leviää oletettua useammin vatsaontelon ulkopuolelle

Prospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana 41 munasarjasyöpäpotilasta, joista 21 leikattiin primaaristi ja 20 neoadjuvanttihoidon jälkeen. Ennen leikkausta otettavien varjoainetehosteisen FDG PET/CT:n ja diagnostisen tietokonetomografiatutkimuksen tuloksia verrattiin toisiinsa.

Johanna Hynninen

Vaikeaan sepsikseen liittyvä akuutti munuaisvaurio

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikeaan sepsikseen liittyvän akuutin munuaisvaurion esiintyvyys Suomen teho-osastoilla ja näiden potilaiden 90 vuorokauden kuolleisuus; arvioida keskiverenpaineen vaikutusta munuaisvaurion kehittymiseen ja selvittää munuaiskorvaushoidon esiintyvyys septisillä sokkipotilailla. Lisäksi kehitettiin ennustemalli yhden vuoden kuolleisuudelle tehohoidossa oleville akuuttia munuaisvauriota sairastaville potilaille.

Meri Poukkanen

Hyvin erilaistunut kilpirauhassyöpä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kilpirauhassyöpään sairastuneiden potilaiden hoidossa, kasvainten ominaisuuksissa ja ennusteessa tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana.

Tommi Hakala

Varhainen ravitsemus ja lapsuusiän astma

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidin raskauden ja imetyksen aikaisen ravitsemuksen sekä imeväis- ja lapsuusiän ruokavalion, joka sisälsi maidottoman ruokavalion lehmänmaitoallergisilla, yhteyttä lapsuusiän astman riskiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko seerumin rasvahappoprofiilin eroilla 1-5 vuoden iässä ennustaa lapsen tulevaa astmariskiä.

Mirka Lumia

Solunsalpaajista pitkäaikaishaittaa aivoverenkierrolle

Rintasyövän liitännäishoidoksi annettu solunsalpaajahoito voi lisätä aivojen mikroverenpurkaumia ja altistaa kognitiivisille vaikeuksille myöhemmin elämässä.

Sirkku Jyrkkiö

Maltti on valttia divertikuliiteissa

Koolonin divertikkelit tulehtuvat 15-20 %:lla potilaista, mutta onneksi tulehdus on useimmiten lievä. Vatsan tietokonetomografia auttaa divertikuliitin vaikeusasteen ja hoidon arvioinnissa. Vaikeimmat divertikuliitin komplikaatiot, kuten perforaatio ja suolen stenoosi hoidetaan kirurgisesti, mutta entä lievempi tulehdus tai pienet absessit? Amerikan kolorektaalikirurgien yhdistys suosittelee läpimitaltaan alle 2-3 cm:n absesseihin antibioottihoitoa ja isommat tulisi kanavoida dreenillä. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, miten usein antibioottihoidon jälkeen koolonin divertikuliitti uusii.

Hannu Paajanen

Polysytemia veran hoitoon uutta potkua

Polysytemia veran hoito perustuu verenkiertotapahtumien ehkäisyyn. Käytännössä kaikilla potilailla on Janus-kinaasin mutaatio, ja tämä on herättänyt toiveet täsmällisemmin vaikuttavien lääkkeiden saamisesta käyttöön. JAK:n estäjä ruksolitinibi on vähentänyt myelofibroosipotilaiden oireita ja pernan kokoa, mutta polysytemia vera -potilailla pitäisi pystyä parempaan, sillä verenkuva kaipaa normalisoimista.

Marko Vesanen

Tyttöjen HPV-rokotus ei lisää riskikäyttäytymistä

Seksitautien ilmaantuvuuden kehityksessä ei ollut eroja amerikkalaistutkimuksessa, jossa verrattiin HPV-rokotuksen saaneita tyttöjä ja ikävakioituja, samalla alueella asuvia rokottamattomia verrokkeja.

Pertti Kirkinen

Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet - psykososiaalinen näkökulma

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa nuorten päänsäryn, vatsakivun ja univaikeuksien yleisyyttä, oireiden kasautumista samoille nuorille sekä oireiden yhteyksiä psykososiaalisiin tekijöihin.

Terhi Luntamo, Andre Sourander, Minna Aromaa

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtyminen aikuispuolelle

Pitkäaikaissairaan nuoren hoito hänen siirtyessään lasten terveydenhuollosta aikuisten puolelle vaatii erityistä panostusta, nuoren valmennusta ja hänen erityispiirteidensä huomioon ottamista.

Krista-Liisa Vidqvist, Päivi Keskinen

Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan opetettavien taitojen, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisen vaikeuksia. Niihin liittyy usein muita erityisvaikeuksia ja neurologisia sekä psykiatrisia rinnakkaishäiriöitä.

Kirsi Mikkonen, Kirsi Nikander, Arja Voutilainen

Yleislääkärin rooli nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa

Nuoria hoidetaan ja tuetaan moniammatillisesti perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja muissa palvelujärjestelmissä.

Elina Hermanson, Silja Kosola, Marjo Kuortti, Henna Haravuori