1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet - psykososiaalinen näkökulma
Alkuperäis­tutkimus 12/2015 vsk 70 s. 787 - 793

Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet - psykososiaalinen näkökulma

Lähtökohdat

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa nuorten päänsäryn, vatsakivun ja univaikeuksien yleisyyttä, oireiden kasautumista samoille nuorille sekä oireiden yhteyksiä psykososiaalisiin tekijöihin.

Menetelmät

Salon ja Rovaniemen kaupunkien 7.- ja 9.-luokkalaiset (n = 2 215, ikäjakauma 13-18 v) osallistuivat kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin päänsäryn, vatsakivun ja univaikeuksien yleisyyttä sekä psykososiaalisia tekijöitä usealta elämänalueelta.

Tulokset

Edeltävän kuuden kuukauden aikana viikoittain päänsärystä kärsi 13 %, vatsakivusta 6 % ja univaikeuksista 27 % nuorista. Niistä nuorista, joilla oli yksi näistä oireista, 32 %:lla oli toinen samanaikainen oire ja 17 %:lla kaikki kolme oiretta. Kun kaikki psykososiaaliset tekijät otettiin huomioon samanaikaisesti, kunkin yksittäisen oireen esiintymistiheyteen ja nuorella esiintyvien oireiden lukumäärään olivat yhteydessä naissukupuoli, psyykkiset ongelmat, tupakointi, kiusatuksi tuleminen sekä kokemus siitä, että opettajat eivät välitä.

Päätelmät

Päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet ovat tavallisia oireita ja esiintyvät usein samoilla nuorilla. Psykososiaaliset vaikeudet useilla eri elämänalueilla ovat yhteydessä kunkin yksittäisen oireen lisääntyvään frekvenssiin ja nuorella esiintyvien oireiden lukumäärän kasvuun. Nuoren tullessa vastaanotolle yksittäisen oireen, kuten päänsäryn, takia, tulee kartoittaa myös muut mahdolliset oireet ja nuoren psykososiaalinen tilanne: psyykkiset ongelmat, päihteiden käyttö, kiusatuksi tuleminen ja koulunkäyntiin liittyvät negatiiviset kokemukset.

Tulokset on alun perin julkaistu artikkelissa Luntamo T ym. Psychosocial determinants of headache, abdominal pain, and sleep problems in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2012;21:301-13. doi: 10.1007/s00787-012-0261-1. Springer Science+Business Media on ystävällisesti antanut luvan tulosten uudelleen julkaisemiseen.

Univaikeudet ja erilaiset kivut, kuten vatsakipu ja päänsärky, ovat nuorilla tavallisia vaivoja (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,22 Ohayon MM, Roberts RE, Zulley J, Smirne S, Priest RG. Prevalence and patterns of problematic sleep among older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:1549-56.,33 Ostberg V, Alfven G, Hjern A. Living conditions and psychosomatic complaints in Swedish schoolchildren. Acta Paediatr 2006;95:929-34.,44 Kokkonen J, Haapalahti J, Tikkanen S, Karttunen R, Savilahti, E. Gastrointestinal complaints and diagnosis in children: A population-based study. Acta Paediat 2004:93:880-6.). Niiden on viime vuosikymmeninä todettu yleistyneen (55 Stakes. School health survey (siteerattu 2.9.2012). http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/tulokset/in-dex.htm and http://info.stakes.fi/kouluterveys/tulokset/ktkysely_kokomaa_200001_201 011_pk.pdf.). Vaikka sekä toistuvien kipujen että univaikeuksien takaa saattaa löytyä lukuisia orgaanisia sairauksia, oireiden tausta jää usein epäselväksi (22 Ohayon MM, Roberts RE, Zulley J, Smirne S, Priest RG. Prevalence and patterns of problematic sleep among older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:1549-56.,44 Kokkonen J, Haapalahti J, Tikkanen S, Karttunen R, Savilahti, E. Gastrointestinal complaints and diagnosis in children: A population-based study. Acta Paediat 2004:93:880-6.,66 Korinthenberg R. Medical aspects of chronic headache in childhood. Kirjassa: Petermann F, Wiedebusch S, Kroll T, toim. Schmerz im Kindesalter. Göttingen: Hogrefe 1994;181-90.).

Kivut ja univaikeudet huonontavat nuorten elämänlaatua ja haittaavat arkea, mm. ystävyyssuhteita ja harrastuksia (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,77 Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.,88 Hyams JS, Burke G, Davis PM, Rzepski B, Andrulonis PA. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: A community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6.,99 Kotagal S. Sleep disorders in childhood. Neurol Clin 2003;21:961-81.). Ne voivat johtaa toistuviin somaattisiin tutkimuksiin, lääkkeiden käyttöön ja poissaoloihin koulusta (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,77 Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.,88 Hyams JS, Burke G, Davis PM, Rzepski B, Andrulonis PA. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: A community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6.,1010 Paavonen EJ, Almqvist F, Tamminen T ym. Poor sleep and psychiatric symptoms at school: an epidemiological study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2002;11:10-7.). Ne ovat myös yhteydessä myöhempiin fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin (1111 Brattberg G. Do pain problems in young school children persist into early adulthood? A 13-year follow-up. Eur J Pain 2004;8:187-99.,1212 Knutson KL, Van Cauter E. Associations between sleep loss and increased risk of obesity and diabetes. Ann N Y Acad Sci 2008;1129:287-304.), kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat perheille ja yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia (1313 Stoller MK. Economic effects of insomnia. Clin Ther 1994;16:873-97.,1414 Pesa J, Lage MJ. The medical costs of migraine and comorbid anxiety and depression. Headache 2004;44:562-70.).

Kipuoireiden ja univaikeuksien taustalla ajatellaan usein olevan erilaisia psykososiaalisia stressitekijöitä (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,1515 Walker LS, Garber J, Smith CA, Van Slyke DA, Claar RL. The relation of daily stressors to somatic and emotional symptoms in children with and without recurrent abdominal pain. J Consult Clin Psycho. 2001;69:85-91.,1616 Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.). Vaikka erilaiset kipuoireet ja univaikeudet esiintyvät usein samanaikaisesti (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,77 Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.,1616 Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.,1717 Brun Sundblad GM, Saartok T, Engström LM. Prevalence and co-occurrence of self-rated pain and perceived health in school-children: Age and gender differences. Eur J Pain 2007;11:171-80.), suurin osa psykososiaalisia tekijöitä käsittelevistä tutkimuksista on keskittynyt vain yhteen oireeseen kerrallaan, esimerkiksi tietyntyyppiseen kipuun tai univaikeuteen. Tietoa siitä, ovatko psykososiaaliset tekijät samalla tavalla yhteydessä erityyppisiin oireisiin (1818 Beck JE. A developmental perspective on functional somatic symptoms. J Pediatr Psychol 2008;33:547-62.) tai useamman samanaikaisen oireen esiintymiseen, on vain vähän.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten nuorten päänsäryn, vatsakivun ja univaikeuksien yleisyyttä, oireiden kasautumista samoille nuorille sekä yhteyksiä psykososiaalisiin vaikeuksiin.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineiston muodostivat Salon ja Rovaniemen 7.-luokkalaiset (ikä 13-14 v) ja 9.-luokkalaiset (ikä 15-18 v) nuoret. Tiedonkeruu toteutettiin maalis-huhtikuussa 2008. Osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista ja koulujen johdolta sekä TYKS:n eettiseltä toimikunnalta saatiin lupa tutkimuksen toteuttamiseen. Opettajat jakoivat kyselylomakkeet nuorille. Nuoret täyttivät ne oppitunnin aikana ja palauttivat opettajalle suljetussa kirjekuoressa. Opettaja sulki nuorten nähden kirjekuoret suurempaan kirjekuoreen, sulki sen ja palautti tutkijoille (kuvio 1. Kuvio 1. Tutkimusaineisto. Kuvio 2. Psykososiaalisten tekijöiden ja oireiden väliset yhteydet lopullisessa monimuuttujamallissa. Vain tilastollisesti merkitsevät (p < 0,05) yhteydet on esitetty. Yhteydet (kumulatiivinen kerroinsuhde COR kuvattu palloilla, 95 %:n luottamusväli viivalla) perustuvat kumulatiiviseen logistiseen regressioanalyysiin, jossa olivat mukana kaikki psykososiaaliset muuttujat samanaikaisesti.).

Kipuoireiden ja univaikeuksien esiintyvyyttä kartoitettiin kysymällä, oliko nuorella ollut edeltävän kuuden kuukauden aikana

1) arkielämää häiritsevää päänsärkyä,

2) toistuvia vatsakipuja tai

3) nukahtamis- tai univaikeuksia.

Vastausluokat olivat 1) vähintään kerran viikossa, 2) vähintään kerran kuussa ja 3) harvemmin kuin kerran kuussa. Lisäksi vähintään kerran kuukaudessa esiintyvien oireiden määrä luokiteltiin seuraavasti: ei oireita, yksi oire, kaksi oiretta tai kolme oiretta.

Demografisista tekijöistä kartoitettiin sukupuoli, luokka-aste, perherakenne (kahden biologisen vanhemman perhe tai muun tyyppinen perhe) ja etninen tausta (suomalainen tai ulkomainen alkuperä). Fyysistä terveyttä kartoitettiin kysymällä, oliko nuorella jokin pitkäaikaissairaus, kuten diabetes, astma tai epilepsia.

Edeltäneiden kuuden kuukauden aikana esiintyneitä psyykkisiä oireita kartoitettiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyllä (1919 Koskelainen M. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents. University of Turku, Annales Universitatis Turkuensis D 809 2008.). Lomakkeella kartoitetaan psyykkisiä vaikeuksia ja vahvuuksia viidellä eri osa-alueella: yliaktiivisuus-tarkkaamattomuus (5 kohtaa), tunne-elämä (5 kohtaa), käyttäytyminen (5 kohtaa), ystävyyssuhteet (5 kohtaa) ja prososiaalisuus eli myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen (5 kohtaa). Kunkin kohdan pisteet vaihtelevat välillä 0-2, eli kullakin osa-alueella pisteet vaihtelevat välillä 0-10. Tutkimuksessa käytettiin 90 %:n katkaisupistettä, eli nuorilla, jotka olivat eniten pisteitä saaneiden 10 %:n joukossa (prososiaalisuuden osalta vähiten pisteitä saaneiden 10 %:n joukossa), katsottiin olevan ongelmia kyseisellä osa-alueella. Lisäksi nuorten psyykkisiä ongelmia kartoitettiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselylomakkeen laajennettuun versioon kuuluvalla yleisemmällä kysymyksellä (2020 Goodman R. The extended version of the Strengths and Difficulties Questionnaire as a Guide to Child Psychiatric Caseness and Consequent Burden. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:791-9.): "Yleisesti ottaen, onko Sinulla mielestäsi vaikeuksia yhdellä tai useammalla seuraavista alueista: tunnetilat, keskittyminen, käyttäytyminen tai muiden ihmisten kanssa toimeen tuleminen?". Vastausluokat olivat 1) ei, 2) kyllä - vähäisiä vaikeuksia ja 3) kyllä - selviä tai huomattavia vaikeuksia.

Päihteiden käyttöä kartoitettiin kysymällä tupakoimisesta ja humalatilaan johtavasta alkoholin käytöstä. Vastausluokat olivat 1) ei ollenkaan, 2) harvemmin kuin kerran viikossa ja 3) vähintään kerran viikossa. Lisäksi kysyttiin sekä kiusatuksi tulemista että muiden kiusaamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana vastausluokkien ollessa 1) ei ollenkaan, 2) harvemmin kuin kerran viikossa ja 3) useammin kuin kerran viikossa. Nuorten kokemusta koulusta tutkittiin kahdella kysymyksellä: "Tuntuuko Sinusta koulussa oleminen turvalliselta?" ja "Tuntuuko Sinusta, että opettajat välittävät Sinusta?" Vastausluokat olivat 1) ei koskaan tai toisinaan ja 2) usein tai aina.

Osa edellä esitetyistä vastausluokista on saatu yhdistämällä alkuperäisiä vastausvaihtoehtoja. Alkuperäiset kysymykset ja vastausvaihtoehdot on tarkemmin esitetty alkuperäisjulkaisussa (2121 Luntamo T, Sourander A, Rihko M ym. Psychosocial determinants of headache, abdominal pain, and sleep problems in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2012;21:301-13.).

Tilastomenetelmät

Jotta tutkittujen oireiden ja taustatekijöiden väliset yhteydet eivät tulisi yliarvioiduiksi, tilastollista analyysiä varten alkuperäisistä vastausvaihtoehdoista poistettiin tutkittavia oireita käsittelevät kohdat: Nuorten fyysistä terveydentilaa koskevan kysymyksen vastausvaihtoehdoista poistettiin kohta "Muu, mikä", koska vastauksiin sisältyi sairauksia, kuten keliakia ja migreeni, joiden keskeinen esiintymismuoto on yksi tutkituista oireista. Vastaavasti Vaikeudet ja vahvuudet -kyselyn tunne-elämän oireiden kysymyksistä poistettiin somaattisia oireita (mm. kipuja) käsittelevä kysymys.

Psykososiaalisten tekijöiden yhteyksiä tutkittaviin oireisiin (päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet sekä oireiden yhteenlaskettu lukumäärä) analysoitiin ristiintaulukoinnilla. Tämä jälkeen psykososiaalisten tekijöiden ja kunkin tutkittavan oireen ja oireiden lukumäärän välisiä yhteyksiä tutkittiin kumulatiivisella logistisella regressioanalyysillä (2222 Agresti A. Categorical Data Analysis, 2. painos. Hoboken, NJ: John Wiley and Sons, Inc. 2002.). Yhteyksien voimakkuuksien kuvaamiseksi laskettiin kumulatiiviset kerroinsuhteet (cumulative odds ratio, COR) sekä niiden 95 %:n luottamusvälit.

Ensin yhteyksiä tutkittiin mallissa, jossa oli kunkin yksittäisen psykososiaalisen tekijän ja tutkittavan oireen tai oireiden lukumäärän lisäksi mukana myös sukupuoli. Merkitsevät (p-arvo < 0,5) psykososiaaliset tekijät otettiin mukaan monimuuttujamalliin, joka suoritettiin kahdessa osassa. Ensin analyysit tehtiin erikseen kullekin seuraavista psykososiaalisten tekijöiden ryhmistä: 1) perherakenne ja etninen tausta, 2) fyysinen terveydentila ja psyykkiset oireet, 3) päihteiden käyttö, 4) kiusaaminen ja 5) kokemukset koulusta. Jokaisessa analyysissä olivat mukana myös ikä ja sukupuoli. Tämän jälkeen kaikki psykososiaaliset tekijät, joiden yhteys oireisiin oli merkitsevä tasolla p < 0,1, otettiin mukaan lopulliseen malliin.

Analyyseissä käytettiin ohjelmaversiota SAS System for Windows, release 9.2/2008.

Tulokset

Viikoittaisesta päänsärystä kärsi 13 %, vatsakivusta 6 % ja univaikeuksista 27 % nuorista. Vähintään kuukausittaista päänsärkyä oli 35 %:lla, vatsakipua 25 %:lla ja univaikeuksia 55 %:lla. Yhdestä vähintään kuukausittaisesta oireesta kärsi 35 %, kahdesta oireesta 22 % ja kolmesta oireesta 12 % nuorista. Niistä nuorista, joilla oli jokin tutkituista oireista, yli puolet kärsi muistakin oireista: 32 %:lla oli toinenkin oire ja 17 %:lla kaikki kolme oiretta.

Psykososiaalisten tekijöiden ja oireiden väliset yhteydet on esitetty taulukossa 1 ja sähköisissä liitetaulukoissa 1 ja 2. Oireet olivat tavallisempia tytöillä kuin pojilla. Lähes kaikki tutkitut psykososiaaliset tekijät olivat yhteydessä kaikkiin yksittäisiin oireisiin sekä nuorella esiintyvien oireiden lukumäärään. Erityisesti kysymys psykologisista ongelmista oli voimakkaasti yhteydessä oireisiin: niistä nuorista, jotka raportoivat selviä tai huomattavia vaikeuksia tunnetiloissa, keskittymisessä, käyttäytymisessä tai muiden ihmisten kanssa toimeen tulemisessa, 91 %:lla oli ainakin yksi tutkituista oireista ja 34 %:lla kaikki kolme oiretta.

Lopullisen mallin, jossa huomioitiin kaikki psykososiaaliset tekijät samanaikaisesti, mukaiset tulokset on esitetty kuviossa 2. Naissukupuoli, psyykkiset ongelmat yleisesti, tunne-elämän vaikeudet, tupakointi, kiusatuksi tuleminen sekä kokemus siitä, että opettajat eivät välitä, olivat yhteydessä kunkin yksittäisen oireen kasvavaan frekvenssiin ja nuorella esiintyvien oireiden lukumäärän kasvuun.

Pohdinta

Päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet olivat tavallisia nuorten kokemia oireita, ja yhden oireen esiintyminen lisäsi myös muiden oireiden todennäköisyyttä. Psykososiaaliset vaikeudet useilta eri elämänalueilta olivat samankaltaisesti yhteydessä kunkin yksittäisen oireen lisääntyvään frekvenssiin ja vähintään kerran kuussa esiintyvien samanaikaisten oireiden lukumäärän kasvuun.

Tutkimuksen vahvuudet ja rajoitukset

Tutkimuksen vahvuuksia olivat suuri epidemiologinen aineisto, hyvä vastausprosentti sekä useiden oireiden ja psykososiaalisten ongelmien kysyminen samanaikaisesti. Psyykkisen voinnin kartoittaminen perustui Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyyn, joka on todettu käyttökelpoiseksi menetelmäksi epidemiologisessa tutkimuksessa, seulonnassa ja kliinisessä työssä (1919 Koskelainen M. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents. University of Turku, Annales Universitatis Turkuensis D 809 2008.). Psyykkisten oireiden arvioinnissa käytetty katkaisupiste (90 %) perustui suomalaisen epidemiologisen tutkimuksen (1919 Koskelainen M. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents. University of Turku, Annales Universitatis Turkuensis D 809 2008.) suosituksiin. Lisäksi vastausten antaminen nimettömänä todennäköisesti lisäsi niiden objektiivisuutta. Osallistujien jakautuminen sukupuolen, perherakenteen ja etnisen taustan suhteen oli lähes identtinen verrattuna koko maan vastaavaan ikäryhmään. Koska tutkimuksessa ei ollut mukana maaseutukuntia, tulee tulosten yleistämiseen maaseudulla asuviin nuoriin kuitenkin suhtautua varauksella.

Tutkimus perustui suuren osallistujamäärän vuoksi kyselylomakkeilla kerättyihin tietoihin. Kerätty tieto perustui ainoastaan nuoren itsensä esittämään arvioon, mikä voidaan nähdä tutkimuksen heikkoudeksi. Koska tiedot kerättiin kyselylomakkeella, kivuista, univaikeuksista tai psyykkisistä ongelmistakaan ei ollut mahdollista tehdä tarkempaa diagnostista arviota eikä oireiden mahdollista orgaanista etiologiaa voitu selvittää. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että diagnosoitavissa olevia orgaanisia sairauksia löytyy vain pieneltä osalta päänsärystä, vatsakivusta tai uniongelmista toistuvasti kärsiviltä (22 Ohayon MM, Roberts RE, Zulley J, Smirne S, Priest RG. Prevalence and patterns of problematic sleep among older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:1549-56.,44 Kokkonen J, Haapalahti J, Tikkanen S, Karttunen R, Savilahti, E. Gastrointestinal complaints and diagnosis in children: A population-based study. Acta Paediat 2004:93:880-6.,66 Korinthenberg R. Medical aspects of chronic headache in childhood. Kirjassa: Petermann F, Wiedebusch S, Kroll T, toim. Schmerz im Kindesalter. Göttingen: Hogrefe 1994;181-90.). Etiologiasta riippumatta kivut ja uniongelmat häiritsevät nuoren arkea ja huonontavat elämänlaatua (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,77 Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.,88 Hyams JS, Burke G, Davis PM, Rzepski B, Andrulonis PA. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: A community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6.,99 Kotagal S. Sleep disorders in childhood. Neurol Clin 2003;21:961-81.), ja ne voidaan nähdä riskitekijänä psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Vastaavasti psykososiaalisten tekijöiden voidaan ajatella vaikuttavan oireiden esiintymiseen riippumatta siitä, löytyykö oireen taustalta selvää orgaanista syytä vai ei (2323 McGrath P. Pain in Children: Nature, assessment, and treatment. New York: Guilford Press 1990.). Koska kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, tutkimuksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä psykososiaalisten tekijöiden ja tutkittujen oireiden välisistä syy-seuraussuhteista.

Tulosten pohdinta

Nykyisen ja aiempien tutkimusten tulosten vertaamista toisiinsa hankaloittavat tutkimusten menetelmäerot tutkittavassa väestössä (maa, ikäryhmä, kliininen vai ei-kliininen aineisto), raportoijassa (nuoret, heidän vanhempansa, opettajat) ja kysymyksissä (tutkitut oireet, käytetyt aikamääreet, annetut vastausvaihtoehdot). Verrattuna samasta ikäryhmästä tehtyihin kansainvälisiin tutkimuksiin, päänsäryn ja vatsakivun yleisyys oli tässä tutkimuksessa pienimmästä ja uniongelmien yleisyys suurimmasta päästä (33 Ostberg V, Alfven G, Hjern A. Living conditions and psychosomatic complaints in Swedish schoolchildren. Acta Paediatr 2006;95:929-34.,77 Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.,88 Hyams JS, Burke G, Davis PM, Rzepski B, Andrulonis PA. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: A community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6.,1717 Brun Sundblad GM, Saartok T, Engström LM. Prevalence and co-occurrence of self-rated pain and perceived health in school-children: Age and gender differences. Eur J Pain 2007;11:171-80.,2424 Petersen S, Bergstrom E, Brulin C. High prevalence of tiredness and pain in young schoolchildren. Scand J Public Health 2003;31:367-74.). Tutkimuksessa, joka käsitti kaikki viisi pohjoismaata, todettiin eroja myös maiden kesken: unettomuus ja päänsärky olivat yleisimpiä Suomessa, kun taas vatsakivut olivat Suomessa toiseksi harvinaisimpia (2525 Berntsson LT, Köhler L, Gustafsson JE. Psychosomatic complaints in schoolchildren: a Nordic comparison. Scand J Public Health 2001;29:44-54.). Nyt raportoitavassa tutkimuksessa myös päänsärky-oireen määrittely ("arkielämää häiritsevä") on osaltaan saattanut vähentää oireen ilmoittamisen yleisyyttä.

Yhden oireen olemassaolo lisää muiden oireiden todennäköisyyttä (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,77 Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.,1616 Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.,1717 Brun Sundblad GM, Saartok T, Engström LM. Prevalence and co-occurrence of self-rated pain and perceived health in school-children: Age and gender differences. Eur J Pain 2007;11:171-80.). Oireiden kasautumiseen samoille nuorille saattaa olla useita erilaisia syitä. Kipu voi haitata unta, ja riittämättömän unen on todettu voimistavan kipukokemusta (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,2626 Lautenbacher S, Kundermann B, Krieg JC. Sleep deprivation and pain perception. Sleep Med Rev 2006;10:357-69.). Erityyppisten kipujen kasautumiselle on esitetty selitykseksi, että kipukokemusten hermostolliset, solutason ja molekulaariset vaikutukset voivat herkistää kipukokemukseen liittyviä keskushermoston osia johtaen suurentuneisiin kipuvasteisiin jatkossa (2727 Coderre TJ, Katz J, Vaccarino AL, Melzack R. Contribution of central neuroplasticity to pathological pain: review of clinical and experimental evidence. Pain 1993;52:259-85.). Lisäksi erilaisten kipuoireiden ja uniongelmien mahdolliset yhteiset taustatekijät, kuten psykososiaaliset vaikeudet (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,1616 Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.), kognitiiviset mekanismit (2828 Brown RJ. Psychological mechanisms of medically unexplained symptoms: an integrative conceptual model. Psychol Bull 2004;130:793-812.,2929 Harvey AG. A cognitive model of insomnia. Behav Res Ther 2002;40:869-93.), elintavat (esim. teknologian käyttö ja syömistottumukset) tai jaettu geneettinen alttius (3030 Zhang J, Lam SP, Li SX ym. Insomnia, sleep quality, pain, and somatic symptoms: sex differences and shared genetic components. Pain 2012;153:666-73.), voivat selittää oireiden esiintymistä samoilla nuorilla.

Tytöt kärsivät nuoruusiässä kivuista ja univaikeuksista useammin kuin pojat (1717 Brun Sundblad GM, Saartok T, Engström LM. Prevalence and co-occurrence of self-rated pain and perceived health in school-children: Age and gender differences. Eur J Pain 2007;11:171-80.). Mahdollisia syitä tähän ovat esimerkiksi hormonaaliset ja psykososiaaliset eroavaisuudet. Tytöt mm. kokevat enemmän ihmissuhteisiin liittyvää stressiä (3131 Rudolph KD, Hammen C. Age and gender as determinants of stress exposure, generation, and reactions in youngsters: a transactional perspective. Child Dev 1999;70:660-77.), mikä voi toimia oireille altistavana tekijänä. Lisäksi molemmat sukupuolet ajattelevat, että poikien tulisi kestää kipua enemmän kuin tyttöjen (3232 Pool GJ, Schwegler AF, Theodore BR, Fuchs PN. Role of gender norms and group identification on hypothetical and experimental pain tolerance. Pain 2007;129:122-9.). Tyttöjen onkin todettu raportoivan somaattisia oireita poikia herkemmin (3333 Wise EA, Price DD, Myers CD, Heft MW, Robinson ME. Gender role expectations of pain: relationship to experimental pain perception. Pain 2002;96:335-42.).

Tulos päihteiden käytön yhteydestä kipuihin ja uniongelmiin oli aiempien tutkimusten valossa odotettu (3434 Gromov I, Gromov D. Sleep and substance use and abuse in adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18:929-46.). Päihteiden käyttö voi aiheuttaa kipua (3535 Hoftun GB, Romundstad PR, Rygg M. Factors associated with adolescent chronic non-specific pain, chronic multisite pain, and chronic pain with high disability: The Young-HUNT Study 2008. J Pain 2012;13:874-83.) tai häiritä unta (3434 Gromov I, Gromov D. Sleep and substance use and abuse in adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18:929-46.). Päihteitä voidaan myös käyttää itselääkintänä tai selviytymiskeinona niin uniongelmiin kuin kipuihinkin (3434 Gromov I, Gromov D. Sleep and substance use and abuse in adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18:929-46.,3535 Hoftun GB, Romundstad PR, Rygg M. Factors associated with adolescent chronic non-specific pain, chronic multisite pain, and chronic pain with high disability: The Young-HUNT Study 2008. J Pain 2012;13:874-83.). Lisäksi päihteiden käytön ja tutkittujen oireiden yhteiset taustatekijät, kuten psykososiaaliset vaikeudet, voivat selittää tutkimuslöydöstä.

Lue myös

Psyykkiset, ja erityisesti tunne-elämän ongelmat, olivat yhteydessä sekä yksittäisiin oireisiin että oireiden kasvavaan lukumäärään. Tulos on yhdenmukainen aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Yksittäiset kipuoireet ja univaikeudet on yhdistetty psyykkisiin, erityisesti tunne-elämän, ongelmiin (88 Hyams JS, Burke G, Davis PM, Rzepski B, Andrulonis PA. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: A community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6.,1616 Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.,1717 Brun Sundblad GM, Saartok T, Engström LM. Prevalence and co-occurrence of self-rated pain and perceived health in school-children: Age and gender differences. Eur J Pain 2007;11:171-80.,3636 Larsson B, Sund AM. Emotional/behavioural, social correlates and one-year predictors of frequent pains among early adolescents: influences of pain characteristics. Eur J Pain 2007;11:57-65.). Lisäksi nuorilla, joilla on useampi samanaikainen kipuoire (3636 Larsson B, Sund AM. Emotional/behavioural, social correlates and one-year predictors of frequent pains among early adolescents: influences of pain characteristics. Eur J Pain 2007;11:57-65.) tai kipujen lisäksi myös univaikeuksia (3737 Siu YF, Chan S, Wong KM, Wong WS. The comorbidity of chronic pain and sleep disturbances in a community adolescent sample: prevalence and association with sociodemographic and psychosocial factors. Pain Med 2012;13:1292-303.), on todettu esiintyvän masennusta useammin kuin nuorilla, joilla on vain yksi oire. Huomattavaa on, että tässä tutkimuksessa psyykkiset ongelmat olivat yhteydessä oireiden lukumäärään, vaikka isolla osalla nuorista kyse oli vain kuukausittain esiintyvästä oireilusta. Kipuoireet tai uniongelmat voivat edeltää psyykkisiä vaikeuksia, ja vastaavasti psyykkisten vaikeuksien ajatellaan voivan ennakoida kipujen tai uniongelmien alkua (1111 Brattberg G. Do pain problems in young school children persist into early adulthood? A 13-year follow-up. Eur J Pain 2004;8:187-99.,3636 Larsson B, Sund AM. Emotional/behavioural, social correlates and one-year predictors of frequent pains among early adolescents: influences of pain characteristics. Eur J Pain 2007;11:57-65.,3838 Gregory AM, Sadeh A. Sleep, emotional and behavioral difficulties in children and adolescents. Sleep Med Rev 2012;16:129-36.). Syy-seuraussuhteen ajatellaan siis toimivan molempiin suuntiin.

On luonnollista, että kipuoireet ja univaikeudet voivat johtaa psyykkisiin oireisiin, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, levottomuuteen ja keskittymisvaikeuksiin tai käytösongelmiin. Vastaavasti esimerkiksi ahdistuneisuuden aiheuttama fysiologinen ylivirittyneisyys ja lihastonuksen kasvu voivat johtaa nukahtamisongelmiin tai kipuoireisiin (3939 Kazarian SS, Howe MG, Merskey H, Deinum EJ. Insomnia: anxiety, sleep-incompatible behaviors and depression. J Clin Psychol 1978;34:865-9.,4040 Nicholson RA, Houle TT, Rhudy JL, Norton PJ. Psychological risk factors in headache. Headache 2007;47:413-26.). Kipuoireiden, univaikeuksien ja psyykkisten ongelmien välisten yhteyksien voidaan ajatella selittyvän myös siten, että ne ovat osa samaa oireyhtymää. Kipuoireet kuuluvatkin joidenkin ahdistuneisuushäiriöiden diagnostisiin kriteereihin, ja vastaavasti unihäiriöt masennuksen diagnostisiin kriteereihin. On myös mahdollista, että kipuoireiden, univaikeuksien ja psyykkisten ongelmien yhteydet selittyvät yhteisillä taustatekijöillä. Tällaisia voisivat olla mm. tietyntyyppiset yksilön kognitiiviset toimintamallit, kuten katastrofointi ja murehtimistaipumus (2828 Brown RJ. Psychological mechanisms of medically unexplained symptoms: an integrative conceptual model. Psychol Bull 2004;130:793-812.,2929 Harvey AG. A cognitive model of insomnia. Behav Res Ther 2002;40:869-93.,4141 Garnefski N, Legerstee J, Kraaij VV, Van Den Kommer T, Teerds J. Cognitive coping strategies and symptoms of depression and anxiety: a comparison between adolescents and adults. J Adolesc 2002;25:603-11.), negatiiviset elämäntapahtumat (11 Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.,1616 Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.) ja muutokset serotoniiniaineenvaihdunnassa (4242 Adrien J. Neurobiological bases for the relation between sleep and depression. Sleep Med Rev 2002;6:341-51.,4343 Stahl S, Briley M. Understanding pain in depression. Hum Psychopharmacol 2004;19 suppl 1:S9-13.).

Myös aiemmissa tutkimuksissa kipujen ja uniongelmien on todettu olevan yhteydessä kiusatuksi tulemiseen, mutta tutkimuksista, joissa on huomioitu psykososiaalisia tekijöitä samanaikaisesti useilta elämän osa-alueita, on ollut puutetta (4444 Gini G, Pozzoli T. Association between bullying and psychosomatic problems: a meta-analysis. Pediatrics 2009;123:1059-65.). Tässä tutkimuksessa yhteys oireiden ja kiusatuksi tulemisen välillä säilyi, vaikka analyyseissä oli mukana useita erilaisia psykososiaalisia muuttujia. Yhteyttä voidaan jälleen selittää usealla eri tavalla. On mahdollista, että kiusatuksi tuleminen johtaa kipuoireiluun tai univaikeuksiin (4545 Rigby K. Peer victimisation at school and the health of secondary school students. Br J Educ Psychol 1999;69:95-104.). On myös mahdollista, että kivusta tai univaikeuksista kärsivät nuoret tulevat keskivertoa useammin kiusatuiksi, mikä saattaa liittyä mm. oireiden aiheuttamaan toiminnalliseen haittaan tai piirteisiin (esim. ylipaino), jotka usein esiintyvät samanaikaisesti kipujen ja univaikeuksien kanssa (1212 Knutson KL, Van Cauter E. Associations between sleep loss and increased risk of obesity and diabetes. Ann N Y Acad Sci 2008;1129:287-304.,3535 Hoftun GB, Romundstad PR, Rygg M. Factors associated with adolescent chronic non-specific pain, chronic multisite pain, and chronic pain with high disability: The Young-HUNT Study 2008. J Pain 2012;13:874-83.). Koska kivuista ja univaikeuksista kärsivien nuorten ryhmässä tietyntyyppiset temperamenttipiirteet, kuten taipumus negatiiviseen ajatteluun, ovat keskivertoa yleisempiä (1515 Walker LS, Garber J, Smith CA, Van Slyke DA, Claar RL. The relation of daily stressors to somatic and emotional symptoms in children with and without recurrent abdominal pain. J Consult Clin Psycho. 2001;69:85-91.,4646 Moore M, Slane J, Mindell JA, Burt SA, Klump KL. Sleep problems and temperament in adolescents. Child Care Health Dev 2011;37:559-62.), saattaa myös olla, että näiden nuorten kynnys kokea tai raportoida kiusaamiskokemuksia on matalampi kuin oireettomien nuorten.

Kivut ja univaikeudet on myös aiemmin yhdistetty eri syistä johtuvaan koulustressiin (4747 Natvig GK, Albrektsen G, Anderssen N, Qvarnstrøm U. School-related stress and psychosomatic symptoms among school adolescents. J Sch Health 1999;69:362-8.). Tässä tutkimuksessa kuitenkin hälyttävämpi tulos lienee se, että 47 % nuorista koki, että opettajat enimmäkseen eivät välitä heistä. Tulos on merkittävä nykyisessä taloustilanteessa, jossa mietitään luokkakokojen suurentamista, mikä edelleen vähentää opettajien mahdollisuuksia käyttää aikaa yksittäisen oppilaan kanssa.

Päätelmät

Päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet ovat nuorilla yleisiä oireita. Ne esiintyvät usein samanaikaisesti, joten nuoren valittaessa yhtä oiretta terveydenhuollon työntekijöiden tulisi muistaa kysyä myös muiden oireiden esiintymistä. Lisäksi tulisi kartoittaa oireiden kanssa usein esiintyvien psykososiaalisten vaikeuksien, kuten psyykkisten ongelmien, päihteiden käytön, kiusatuksi tulemisen ja koulunkäyntiin liittyvien negatiivisten kokemusten, mahdollisuutta. Psykososiaalisen tilanteen kartoittaminen on tärkeää myös siksi, että oireiden kanssa samanaikaisesti esiintyvien tunne-elämän ongelmien ja negatiivisten elämäntapahtumien on todettu liittyvän huonompaan pitkän aikavälin ennusteeseen (4848 Mulvaney S, Lambert EW, Garber J, Walker LS. Trajectories of symptoms and impairment for pediatric patients with functional abdominal pain: a 5-year longitudinal study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:737-44.). On hyvä myös muistaa, että vaikka oire esiintyisi niinkin harvoin kuin kuukausittain, se voi silti liittyä psykososiaalisiin vaikeuksiin, erityisesti, jos samanaikaisesti esiintyy myös muita oireita.

Tästä asiasta tiedettiin

Päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet ovat nuorilla tavallisia oireita.

Yhden oireen esiintyminen lisää muiden oireiden todennäköisyyttä.

Yksittäiset kipuoireet ja univaikeudet ovat yhteydessä psykososiaaliseen stressiin.

Tämä tutkimus opetti

Psykososiaaliset vaikeudet ovat samankaltaisesti yhteydessä nuorten kokemiin päänsärkyyn, vatsakipuun ja univaikeuksiin.

Vaikka oire esiintyisi niinkin harvoin kuin kuukausittain, se voi silti liittyä psykososiaalisiin vaikeuksiin, erityisesti jos samanaikaisesti esiintyy myös muita oireita.

Kirjoittajat
Terhi Luntamo
LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri
konsultoiva lääkäri, Turun kaupunki
tutkija, Turun yliopisto, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
Andre Sourander
lastenpsykiatrian professori
Turun yliopisto
Minna Aromaa
dosentti, lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri
Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala, Lasten ja nuorten poliklinikka
Sidonnaisuudet
Terhi Luntamo, Minna Aromaa: Ei sidonnaisuuksia Andre Sourander: Finska Läkarsällskapetin apuraha.
Kirjallisuutta
1
Roth-Isigkeit A, Thyen U, Stöven H, Schwarzenberger J, Schmucker P. Pain among children and adolescents: restrictions in daily living and triggering factors. Pediatrics 2005;115:e152-62.
2
Ohayon MM, Roberts RE, Zulley J, Smirne S, Priest RG. Prevalence and patterns of problematic sleep among older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:1549-56.
3
Ostberg V, Alfven G, Hjern A. Living conditions and psychosomatic complaints in Swedish schoolchildren. Acta Paediatr 2006;95:929-34.
4
Kokkonen J, Haapalahti J, Tikkanen S, Karttunen R, Savilahti, E. Gastrointestinal complaints and diagnosis in children: A population-based study. Acta Paediat 2004:93:880-6.
5
Stakes. School health survey (siteerattu 2.9.2012). http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/tulokset/in-dex.htm and http://info.stakes.fi/kouluterveys/tulokset/ktkysely_kokomaa_200001_201 011_pk.pdf.
6
Korinthenberg R. Medical aspects of chronic headache in childhood. Kirjassa: Petermann F, Wiedebusch S, Kroll T, toim. Schmerz im Kindesalter. Göttingen: Hogrefe 1994;181-90.
7
Fichtel A, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42:766-75.
8
Hyams JS, Burke G, Davis PM, Rzepski B, Andrulonis PA. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: A community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6.
9
Kotagal S. Sleep disorders in childhood. Neurol Clin 2003;21:961-81.
10
Paavonen EJ, Almqvist F, Tamminen T ym. Poor sleep and psychiatric symptoms at school: an epidemiological study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2002;11:10-7.
11
Brattberg G. Do pain problems in young school children persist into early adulthood? A 13-year follow-up. Eur J Pain 2004;8:187-99.
12
Knutson KL, Van Cauter E. Associations between sleep loss and increased risk of obesity and diabetes. Ann N Y Acad Sci 2008;1129:287-304.
13
Stoller MK. Economic effects of insomnia. Clin Ther 1994;16:873-97.
14
Pesa J, Lage MJ. The medical costs of migraine and comorbid anxiety and depression. Headache 2004;44:562-70.
15
Walker LS, Garber J, Smith CA, Van Slyke DA, Claar RL. The relation of daily stressors to somatic and emotional symptoms in children with and without recurrent abdominal pain. J Consult Clin Psycho. 2001;69:85-91.
16
Smaldone A, Honig JC, Byrne MW. Sleepless in America: inadequate sleep and relationships to health and well-being of our nation’s children. Pediatrics 2007;119 suppl 1:S29-37.
17
Brun Sundblad GM, Saartok T, Engström LM. Prevalence and co-occurrence of self-rated pain and perceived health in school-children: Age and gender differences. Eur J Pain 2007;11:171-80.
18
Beck JE. A developmental perspective on functional somatic symptoms. J Pediatr Psychol 2008;33:547-62.
19
Koskelainen M. The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents. University of Turku, Annales Universitatis Turkuensis D 809 2008.
20
Goodman R. The extended version of the Strengths and Difficulties Questionnaire as a Guide to Child Psychiatric Caseness and Consequent Burden. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:791-9.
21
Luntamo T, Sourander A, Rihko M ym. Psychosocial determinants of headache, abdominal pain, and sleep problems in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2012;21:301-13.
22
Agresti A. Categorical Data Analysis, 2. painos. Hoboken, NJ: John Wiley and Sons, Inc. 2002.
23
McGrath P. Pain in Children: Nature, assessment, and treatment. New York: Guilford Press 1990.
24
Petersen S, Bergstrom E, Brulin C. High prevalence of tiredness and pain in young schoolchildren. Scand J Public Health 2003;31:367-74.
25
Berntsson LT, Köhler L, Gustafsson JE. Psychosomatic complaints in schoolchildren: a Nordic comparison. Scand J Public Health 2001;29:44-54.
26
Lautenbacher S, Kundermann B, Krieg JC. Sleep deprivation and pain perception. Sleep Med Rev 2006;10:357-69.
27
Coderre TJ, Katz J, Vaccarino AL, Melzack R. Contribution of central neuroplasticity to pathological pain: review of clinical and experimental evidence. Pain 1993;52:259-85.
28
Brown RJ. Psychological mechanisms of medically unexplained symptoms: an integrative conceptual model. Psychol Bull 2004;130:793-812.
29
Harvey AG. A cognitive model of insomnia. Behav Res Ther 2002;40:869-93.
30
Zhang J, Lam SP, Li SX ym. Insomnia, sleep quality, pain, and somatic symptoms: sex differences and shared genetic components. Pain 2012;153:666-73.
31
Rudolph KD, Hammen C. Age and gender as determinants of stress exposure, generation, and reactions in youngsters: a transactional perspective. Child Dev 1999;70:660-77.
32
Pool GJ, Schwegler AF, Theodore BR, Fuchs PN. Role of gender norms and group identification on hypothetical and experimental pain tolerance. Pain 2007;129:122-9.
33
Wise EA, Price DD, Myers CD, Heft MW, Robinson ME. Gender role expectations of pain: relationship to experimental pain perception. Pain 2002;96:335-42.
34
Gromov I, Gromov D. Sleep and substance use and abuse in adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18:929-46.
35
Hoftun GB, Romundstad PR, Rygg M. Factors associated with adolescent chronic non-specific pain, chronic multisite pain, and chronic pain with high disability: The Young-HUNT Study 2008. J Pain 2012;13:874-83.
36
Larsson B, Sund AM. Emotional/behavioural, social correlates and one-year predictors of frequent pains among early adolescents: influences of pain characteristics. Eur J Pain 2007;11:57-65.
37
Siu YF, Chan S, Wong KM, Wong WS. The comorbidity of chronic pain and sleep disturbances in a community adolescent sample: prevalence and association with sociodemographic and psychosocial factors. Pain Med 2012;13:1292-303.
38
Gregory AM, Sadeh A. Sleep, emotional and behavioral difficulties in children and adolescents. Sleep Med Rev 2012;16:129-36.
39
Kazarian SS, Howe MG, Merskey H, Deinum EJ. Insomnia: anxiety, sleep-incompatible behaviors and depression. J Clin Psychol 1978;34:865-9.
40
Nicholson RA, Houle TT, Rhudy JL, Norton PJ. Psychological risk factors in headache. Headache 2007;47:413-26.
41
Garnefski N, Legerstee J, Kraaij VV, Van Den Kommer T, Teerds J. Cognitive coping strategies and symptoms of depression and anxiety: a comparison between adolescents and adults. J Adolesc 2002;25:603-11.
42
Adrien J. Neurobiological bases for the relation between sleep and depression. Sleep Med Rev 2002;6:341-51.
43
Stahl S, Briley M. Understanding pain in depression. Hum Psychopharmacol 2004;19 suppl 1:S9-13.
44
Gini G, Pozzoli T. Association between bullying and psychosomatic problems: a meta-analysis. Pediatrics 2009;123:1059-65.
45
Rigby K. Peer victimisation at school and the health of secondary school students. Br J Educ Psychol 1999;69:95-104.
46
Moore M, Slane J, Mindell JA, Burt SA, Klump KL. Sleep problems and temperament in adolescents. Child Care Health Dev 2011;37:559-62.
47
Natvig GK, Albrektsen G, Anderssen N, Qvarnstrøm U. School-related stress and psychosomatic symptoms among school adolescents. J Sch Health 1999;69:362-8.
48
Mulvaney S, Lambert EW, Garber J, Walker LS. Trajectories of symptoms and impairment for pediatric patients with functional abdominal pain: a 5-year longitudinal study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:737-44.
English summary

English summary: Headache, abdominal pain and sleep problems in adolescents - a psychosocial view

The results have originally been published in Luntamo T, et al. Psychosocial determinants of headache, abdominal pain, and sleep problems in a community sample of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2012;21(6):301-13. doi: 10.1007/s00787-012-0261-1, and are reproduced with kind permission of Springer Science+Business Media.

Aim

Headache, abdominal pain and sleep problems are common health complaints among adolescents. The aims of this study were to examine the prevalence, co-occurrence, and psychosocial determinants of self-perceived headache, abdominal pain, and sleep problems among adolescents.

Methods

The adolescents in two cities in Finland (n=2215) attending the 7th and 9th grade (age range 13 to 18 years) participated in the cross-sectional survey inquiring about frequency of headache, abdominal pain, sleep problems, and psychosocial difficulties.

Results

The six-month prevalence of weekly headache was 13%, of abdominal pain 6%, and of sleep problems 27%. Of the adolescents suffering from one symptom, 32 % reported one co-occurring symptom, and 17% two co-occurring symptoms. In the multivariate analysis, female gender, experience of psychological difficulties, emotional symptoms, smoking, victimization, and feeling not cared about by teachers were independently associated with all the individual symptoms, as well as an increasing number of symptoms.

Conclusions

Adolescents’ headache, abdominal pain and sleep problems were common and often co-occurred. An increasing frequency of each symptom and number of symptoms associated with psychosocial factors in a similar way. When an adolescent suffers from one frequent symptom, questions concerning the presence of other symptoms should also be asked. In addition, screening for psychiatric symptoms, substance use, victimization and difficulties with teachers should be included in the assessment of adolescents who suffer from recurrent headache, abdominal pain or sleep problems.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.