Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Third Joint Task Force of European and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice) suosituksesta 1

Hoitosuosituksissa pyritään esittämään kaikki oleellinen tieteellisesti perusteltu tieto kyseessä olevasta aihepiiristä, jotta lääkärit pystyisivät arvioimaan diagnostisten toimenpiteiden tai hoitotoimenpiteiden hyödyt ja haitat. Suositukset on tarkoitettu helpottamaan hoitopäätösten tekemistä käytännön lääkärintyössä.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood

Kun flunssa iskee - entä sinuiitti?

Flunssa ja sen seurauksena ilmenevä sinuiitti ovat ihmisen tavallisimpia infektioita. Flunssan ja sinuiitin yksiselitteinen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Sinuiitteja diagnosoidaan ja myös hoidetaan avohoidossa antibiooteilla liian usein niin meillä kuin muuallakin. Sinuiitin ylidiagnostiikan välttämiseksi suositellaan flunssaoireisen potilaan seurantaa ensimmäisen viikon ajan ilman radiologisia tai laboratoriotutkimuksia tai muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Jos antibioottihoitoa tarvitaan, niin hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 7-10 päivän ajan.

Anne Pitkäranta - Heikki Puhakka

Nuorten astman erityispiirteitä

Nuoruusiän astma on usein vähäoireinen, mutta keuhkoputkien ärsytysalttius jatkuu siitä huolimatta. Tärkeimmät syyt astmaoireiden jatkumiseen tai uusiutumiseen ovat tupakointi, atopia ja perintötekijät.

Merja Kajosaari

Fysioterapia yhdyntäkipua aiheuttavan vulvan vestibuliittioireyhtymän hoidossa

Vulvan vestibuliittisyndrooma (VVS) aiheuttaa emättimen eteisen kosketusarkuutta ja on tärkeä dyspareunian syy. Potilaat ovat yleensä muuten terveitä nuoria naisia.

Vuokko Jernfors - Soile Rekonen - Jorma Paavonen

Anestesialääkärin ja -sairaanhoitajan välinen työnjako

Anestesialääkärien puute asettaa jo paikoin rajoituksia sairaaloiden leikkaustoiminnalle. Anestesialääkäreille ja -sairaanhoitajille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli selvitettää nykyisiä lääkäri- ja sairaanhoitajaresursseja, työnjaon käytäntöjä ja mielipiteitä työnjaon kehittämisestä.

Minna Niskanen - Anne Vakkuri - Olli Meretoja - Seppo Alahuhta

Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet 1979-2002

Terveys 2015 -ohjelman yhtenä tavoitteena on se, että koettu terveys säilyy vuoteen 2015 mennessä vähintään samana kuin vuonna 2000. Koettu terveys ennustaa muun muassa laitoshoitoon siirtymistä ja kuolleisuutta. Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksen aineistolla tutkittiin miesten ja naisten koetun terveyden kehitystä ja jakautumista koulutuksen ja työmarkkina-aseman mukaan vuosina 1979-2002.

Ossi Rahkonen - Kirsi Talala - Mikko Laaksonen, Eero Lahelma - Ritva Prättälä - Antti Uutela

Lasten nukkumisvaikeudet

16.3.2004 Helsingin yliopisto

Juulia Paavonen

Laser hyvänlaatuisen eturauhassuurentuman hoidossa

16.4.2004 Kuopion yliopisto

Kari Tuhkanen

Aineenvaihdunnalliset ja kliiniset löydökset naisilla, jotka itse ilmoittavat monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän oireita

16.4.2004 Oulun yliopisto

Saara Taponen

Jännesiirteen kiinnitys polven eturistisiteen korjausleikkauksessa

23.4.2004 Tampereen yliopisto

Petteri Kousa

Olkavarren murtumien ydinnaulaus

23.4.2004 Oulun yliopisto

Tapio Flinkkilä

Raskausajalta kouluikään: Mikä ennustaa lapsen sosioemotionaalista hyvinvointia?

24.4.2004 Tampereen yliopisto

Ilona Luoma

Lyhyesti: Ikäsyrjintää statiinien käytössä?

Statiinien hyödyllisyys sekundaaripreventiossa on osoitettu ainakin 80. ikävuoteen saakka. Ontariossa selvitettiin lähes 400 000 ikääntyvän sydän- ja verisuonitautipotilaan (> 65 v) aineistossa statiinien käyttöä. Vain 19 % käytti statiineja. Käyttäjät olivat nuorempia, useammin miehiä, sepelvatimotautisia, ja he olivat useammin korkeasta sosiaaliluokasta ja kaupungeista. Matalan, keskitason ja korkean riskin ryhmissä käyttäjiä oli - yllättäen - 38 %, 27 % ja 23 %. Statiinien käyttö väheni lineaarisesti mitä iäkkäämmästä ja korkeamman riskin potilaasta oli kyse siten, että yli 80-vuotiasta korkean riskin potilaista enää 4 % käytti statiineja. Ilmeisesti statiinien käytön hyödyistä iäkkäillä, korkean riskin potilailla on edelleen väärinkäsityksiä.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Anti-IgE-vasta-ainehoito hyödyttää vaikeita astmaatikkoja

Kahden monikeskustutkimuksen tulosten perusteella arvioitiin, keille allergisista astmaatikoista olisi hyötyä omalitsumabista, anti-IgE-vasta-ainehoidosta. Potilaita oli aktiiviryhmässä 542 ja lumehoidossa 528. Lääke annosteltiin neljästi viikossa 16 viikon ajan ihon alle, annos oli 0,016 mg/kg/IgE (IU/ml); kaikilla oli käytössä stabiilina pidettävä inhaloitava beklometasonihoito. Hoidosta hyötyivät eniten ne, joilla oli käytössä suuri annos (> 800 myyg/pv) beklometasonia, joilla oli useita päivystyskäyntejä hiljattain astman takia sekä ne joiden ventilaatiofunktiot olivat kehnompia. Aktiivia hoitoa tuli jatkaa vähintään 12 viikon ajan, jotta vaste saatiin näkyviin.

Hannu Puolijoki

Kihti ja alkoholi - vihdoin kovaa dataa

Kihdin ilmaantuvuus kasvaa, ja osasyyksi on mainittu lisääntynyt alkoholinkulutus. Kautta aikojen alkoholin nauttimisen ja kihdin välillä on todettu yhteys, mutta asiaa ei ole tutkittu prospektiivisesti ja laajasti ennen kuin nyt.

Robert Paul

Nebulisoitua morfiinia COPD:n hengenahdistukseen?

Nebulisaattorilla annetun morfiinin on todettu helpottavan hengenahdistusta ainakin joissakin sairauksissa. Näin annettua lääkitystä on siedetty tutkimuksissa kohtalaisen hyvin, eikä vakavia sivuvaikutuksia ole merkittävästi ilmaantunut. Keuhkoahtaumatautia sairastavat lienevät kuitenkin viimeksi mainitun suhteen ehkä sydänpotilaita tai keuhkofibroosia sairastavia suuremmassa riskissä.

Hannu Puolijoki

Synnynnäinen piilokiveksisyys lisääntyy

Synnynnäinen piilokiveksisyys lisää myöhemmän kivessyövän ja huonon siemennesteen mahdollisuutta. Piilokiveksisyys on aikaisemmin luokiteltu pieneksi epämuodostumaksi. Sen esiintyvyys on länsimaissa vaihdellut suuresti, osittain diagnostiikan vaihtelemisenkin takia. Aikaisemmin on todettu, että tanskalaisten miesten siemenneste on huonompaa kuin muiden pohjoismaalaisten, samoin kivessyöpä on Tanskassa yleisempää. Tähän havaintoon sopien näyttää myös piilokiveksisyys olevan siellä yleistä. Vuosina 1997-2001 kerätyssä tanskalaisessa aineistossa ongelma todettiin heti syntymän jälkeen 9 %:lla pojista. Kun vastasyntyneet kutsuttiin uuteen tutkimukseen 3 kk:n kuluttua, piilokiveksisyyden esiintyvyys oli vielä 2,4 %. Vastaavat luvut suomalaisessa aineistossa olivat 1,9 % ja 1,0 %. Tanskan luvut olivat nyt huomattavasti suuremmat kuin 40 vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa. Geneettisten syiden lisäksi piilokiveksisyys voi johtua ympäristövaikutuksesta, erityisesti endokrinologisiin järjestelmiin vaikuttavista kemikaaleista. Ilmeisesti tämän suhteellisen vähäiseksi luokitellun epämuodostuman yleistyminen heijastaa myöhemmin uhkaavaa, mahdollisesti hyvinkin mittavaa miesten lisääntymisterveyden alenemisen riskiä.

Pertti Kirkinen

Nyt se on osoitettu: simvastatiini vähentää myös aivoinfarkteja

Aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että hyperkolesterolemisten henkilöiden sepelvaltimotukosten lisäksi myös aivovaltimotukokset vähenevät statiinihoidolla. Nyt Heart Protection Study oli riittävän suuri ja sopivaksi mitoitettu tutkimus, jotta voitiin todentaa, vaikuttaako statiinilääkitys aivoveritukosten ilmaantuvuuteen. Tutkimukseen otettiin 3 280 aikuista, joilla oli aivoverenkiertohäiriö (ei-invalidisoiva halvaus, TIA tai carotisendarterektomia tai -plastia). Verrokkiväestönä oli 17 256 muuta valtimotautia sairastavaa henkilöä tai diabeetikkoa. On erityisesti huomattava, että veren kokonaiskolesterolipitoisuus sai olla mikä tahansa, kunhan se oli yli 3,5 mmol/l. Kaikki osallistujat arvottiin saamaan joko lumelääkettä tai 40 mg simvastatiinia päivässä. Viiden vuoden seuranta-aikana rekisteröitiin sepelvaltimotapahtumat, halvaukset ja valtimotoimenpiteet.

Robert Paul

Lyhyesti: Verenpainetaudin hoitosuosituksissa pysyminen säästää

USA:ssa selvitettiin lähes 135 000:n verenpainelääkkeitä käyttävän potilaan todellinen verenpainelääkitys. Tätä verrattiin siihen hypoteettiseen tilanteeseen, että kaikki potilaat käyttäisivät verenpainetaudin hoitosuositusten mukaista lääkitystä. Potilaiden todelliset kulut olivat vuosittain yhteensä 48,5 miljoonaa dollaria. Hoidoista 40 % ei noudattanut suosituksia ja asian korjaaminen olisi tuonut 11,6 miljoonan dollarin säästön vuositasolla. Tavallisin poikkeama hoitosuosituksesta oli kalsiumkanavan salpaajan käyttö, vaikka toinen, halvempi lääke olisi ollut paikallaan. Selvitys osoittaa, että hoitosuosituksia kannattaa noudattaa kahdesta syytä: lääkitys on asianmukaisempaa ja kustannuksiltaan edullisempaa.

Robert Paul

Lyhyesti: Tupakointi voi ehkäistä skitsofreniaa?

Ruotsalaiset tutkijat ovat testanneet olettamusta, että tupakointi voisi ehkäistä skitsofrenian puhkeamista. Runsaan 50 000 asevelvollisen kohorttia seurattiin sairaalarekisterin avulla 26 vuoden ajan: miehistä, jotka 18-20 vuoden iässä ilmoittivat tupakoivansa, harvempi sairastui skitsofreniaan kuin tupakoimattomista. Mitä useamman savukkeen nuori mies poltti, sitä pienempi riski hänellä oli sairastua skitsofreniaan. Näyttääkin siltä, että hieman samaan tapaan kuin tupakointi voi suojata Parkinsonin taudilta se voi myöskin estää skitsofrenian puhkeamista. Mahdollinen vaikutusketju kulkisi nikotiinin hermokudosta suojaavan vaikutuksen kautta. Tutkijat kuitenkin korostavat, että tupakointiin liittyy terveyden kannalta monin verroin yleisempiä haitallisia vaikutuksia, minkä vuoksi tupakointia ei voi suositella skitsofrenian ehkäisyyn. Esiin nousee kuitenkin kiintoisa tutkimusalue.