Lyhyesti: OSA:n hoito laskee verenpainetta kahvista riippumatta

Obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoidoksi on vakiintunut nenän kautta toteutettu ylipainehengitys, nCPAP. Sen on todettu laskevan myös verenpainetta, joka näillä potilailla on lähes aina koholla. Toisaalta OSA-potilaat juovat usein paljon kahvia, ehkä pysyäkseen hereillä. Oxfordilaiset suorittivat tutkimuksen, missä 52 OSA-potilasta sai 4 viikkoa kattavaa ja 49 viikkoa vähemmän terapeuttista nCPAP-hoitoa (joka ei myöskään korjannut tai pahentanut apneataipumusta). Plasman kofeiinipitoisuudet mitattiin ja tuloksista ilmeni, että vähentynyt kahvin litkiminen ei selittänyt tehokkaan hoidon aikaansaamaa verenpaineen laskua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nenässäkö myöskin sosiaalisuuden ydin?

Sosiaalibiologinen ajattelu tunkeutuu skitsofreniatutkimukseen. Tutkijat yhdistivät kaksi havaintoa. Ensinnäkin hajuaisti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja toiseksi skitsofreniaan liittyy heikentynyt hajuaisti ja huomattava osa skitsofreniapotilaista on sosiaalisesti vetäytyneitä. Tämän jälkeen määritettiin skitsofreniapotilaiden kyky erottaa hajuja, psykiatriset oireet ja älyllinen suorituskyky. Ilmeni, että hajuaistin defekti korreloi negatiivisten oireiden ja ns. vajesyndrooman sekä alentuneen älykkyyden kanssa. Korrelaatio negatiivisten oireiden kanssa ei selittynyt alentuneella älykkyydellä. Skitsofreniapotilaiden alentunut kyky tunnistaa hajuja näyttääkin liittyvän sosiaaliseen vetäytyneisyyteen ja heikentyneeseen tahtoelämään. Tutkimisen arvoista olisi selvittää, missä määrin tämä on yleistettävissä ns. terveisiin ihmisiin.

Raimo K.R. Salokangas

Huippu-urheilijoiden dopingbarometri - urheilussa kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö

- Huippu-urheilijoiden asenteista suorituskykyä parantavia aineita ja menetelmiä kohtaan on tehty varsin vähän tieteellisiä selvityksiä.

Antti Alaranta - Ilkka Helenius - Kirsi Pietilä - Hannu Alaranta

Jatkuuko lapsuuden unihäiriö aikuisiällä?

Unihäiriön tavallisimmat syyt liittyvät ajankohtaiseen elämäntilanteeseen, sairauksiin tai elämäntapoihin.

Kirsti Martikainen - Outi Saarenpää-Heikkilä

Tupakoinnin haitat ja savuttomuuden hyödyt

Yli miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, aikuisista miehistä keskimäärin 29 % ja naisista 20 %. Nuorten aikuisten tupakointi on tätäkin yleisempää. Lapset aloittavat tupakoinnin useimmiten yläasteella. Heille syntyy nopeasti riippuvuus, joka on tupakoinnin ensimmäinen ja jatkamisen kannalta tärkein haitta.

Anne Pietinalho

Geenitestit - miksi, kenelle, miten ja missä?

Yhden geeniparin virheiden aiheuttamissa sairauksissa on geenitesti tarkin diagnostinen menetelmä Se on usein myös nopein, yksinkertaisin ja edullisin. Geenitesti on potilaalle helppo, koska tutkimukseen tarvitaan vain yksi verinäyte ilman esivalmisteluja. Se säästää sekä lääkärin että potilaan ja hänen perheensä aikaa ja vähentää tutkimusten aiheuttamaa rasitusta ja niiden kustannuksia. Geenitestejä käytetään diagnostiikassa selvästi aiempaa enemmän. Haasteena ovat nyt monitekijäiset kansantaudit, joiden syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö ja/tai elintavat. Riskialleelien tunnistamiseen tarvittavat menetelmät ovat jo olemassa.

Arto Orpana - Irma Järvelä

Lasten astmalääkkeiden korvausperusteissa suuria alueellisia eroja

Lasten astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudet yleistyivät huomattavasti 1990-luvun jälkipuolella, jolloin myös etuuteen oikeutettujen lasten määrä vaihteli merkittävästi alueittain.

Lauri Virta - Juhani Mäki

Keuhkoahtaumataudin valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma puolivälissä - miten sairaalahoidon tarve on muuttunut?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 1998 kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007. Ohjelma asetti erääksi tavoitteekseen, että keuhkoahtaumataudin sairaalahoidon kokonaismäärä vähenisi 25 %. Keuhkoahtaumataudin hoito-ohjelman ohitettua ajanjaksoltaan puolivälinsä voidaan Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella todeta taudista aiheutuneiden hoitopäivien määrän vähentyneen joko ohjelman ansiosta tai siitä riippumatta. Väestön tupakointitavat ja ikääntyminen huomioon ottaen keuhkoahtaumatauti ei näytä Suomessa vähenevän, joten sairaalahoitoa korvaaviin hoitomuotoihin, erityisesti tuettuun kotihoitoon, on panostettava tupakasta vieroituksen lisäksi.

Olli Säynäjäkangas - Pekka Lampela - Anne Pietinalho, Eva Kontula - Tuili Tuuponen - Timo Keistinen

Lyhyesti: Onni ja positiivisuus suojaa infektiolta?

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan negatiivisesti tuntevien oikean aivopuoliskon aktiivisuus liittyi huonompaan immuunivasteeseen influenssarokotteelle. Aiemminkin on todettu, että stressi ja psykologia voivat vaikuttaa immuunivasteeseen. Tässä työssä mentiin ihan biologiaan, kun rekisteröitiin aivotoimintoja. Näin tehtiin 56 henkilölle, joille annettiin tehtäväksi kirjoittaa elämänsä parhaasta kokemuksesta tai toisaalta kokemuksesta, johon liittyi intensiivistä surua, vihaa tai pelkoa. Tehtävän aikana tehtiin EEG. Sitten annettiin influenssarokotus, jolle vastetta mitattiin vasta-ainetutkimuksin kuukausien kuluttua. Ne, joilla oikean prefrontaalilohkon aktiivisuus oli korkea negatiivisten tunteiden aikana, kehittivät influenssavasta-aineita huonosti. Mekanismi voisi tutkijoiden arvelun mukaan olla dopamiini-interleukiini-ym. välittäjäaineketju. Ehkä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apteekit apuna astman hoidossa

Suomalaisittain tuntuu oudolta, että Englannissa on nyt vasta herätty apteekkien osuuteen astman hoidon ja tasapainon parantamisessa. Nyt tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana 24 aikuista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai apteekista itsehoito-ohjeita ja viikoittaiset puhelinneuvot kolmen kuukauden aikana; verrokkiryhmälle ei erityisiä ohjeita suunnattu. Oirepisteet paranivat interventioryhmässä, verrokeilla sen sijaan huononivat. Tutkimuksen pienuudesta huolimatta brititkin tuntuvat uskovan apteekeista olevan apua neuvonnan toteuttamisessa, vaikka laajempaa selvitystä perätäänkin...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Extragenitaalinen hiivakolonisaatio ja hiivatulehdukset

5-10 %:lla naisista gynekologinen hiivatulehdus uusiutuu usein. Tämän syitä selvitettiin tutkimalla hiivan esiintymistä extragenitaalialueilla potilailta, jotka hakeutuivat usein uusivan hiivatulehduksen takia hoitoon. 54 %:lla naisista hiiva todettiin vulvovaginaaliviljelyissä, ja silloin sitä löytyi 17 %:lta myös suusta, 32 %:lta rectumista, 75 %:lta perianaalialueelta ja 50 %:lta virtsanäytteestä. Aikaisemmista havainnoista poiketen näillä naisilla ei todettu selkeää yhteyttä hiivapositiivisuuden ja puristavan vaatetuksen tai synteettisten vaatemateriaalien käytön, eikä oraali- tai anaaliseksin harrastamisen välillä. Vaikeissa gynekologisissa hiivatulehduksissa hiivatyyppi kannattaa määrittää ainakin suusta, virtsasta ja rectumista ja pyrkiä sopivaan antifungiseen lääkevalintaan.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Persianlahden sodasta traumaperäisiä stressireaktioita

Vietnamin sota johti laajoihin sotilaiden mielenterveyttä koskeneisiin tutkimuksiin ja traumaperäisen stressireaktion uudelleen arviointiin. Myös vuonna 1991 käyty Persianlahden sota on ehtinyt johtaa lukuisiin tutkimuksiin (2 296 abstraktia ja 409 artikkelia), joista nyt on tehty 20 tutkimukseen perustuva systemaattinen arvio. Sen mukaan sotaan osallistuneilla sotilailla ilmeni sotaan osallistumattomiin verrattuna kolminkertainen määrä traumaperäisiä stressireaktioita ja kaksinkertainen määrä muita psyykkisiä häiriöitä (masennusta ja ahdistuneisuutta). Huomattava osa häiriöistä ilmeni vasta vuosia sotatapahtumien jälkeen. Ehkä tämänkin tutkimuksen tulokset olisi hyvä näyttää niille valtionpäämiehille, jotka ovat lähettämässä nuoria miehiä sotatantereille.

Raimo Kr Salokangas

Montelukasti verrattavissa salmeteroliin astman ylläpitohoidossa

Oraalisten lääkkeiden, kuten leukotrieenien estäjien (tsafirlukasti, montelukasti), asema astman ylläpitohoidossa kiinnostaa yhä. Aiheesta on nyt julkaistu uusi selvitys, jota on tehty osin myös kotimaassamme (Tari Haahtela ym.).

Hannu Puolijoki

Kuukautisvuotokertojen vähentäminen tuo säästöä

USA:ssa terveystaloustieteilijät ja gynekologit ovat todenneet uuden säästökohteen. Osa naisista tarvitsee kuukautiskiertoon liittyvien hormonaalisten vaihtelujen ja vuodon aikaisten vaivojen takia lääkehoitoa ja sairauslomia ja lisäksi hygieniatarvikkeet maksavat. Kuukautiskierron vaivoja on hoidettu e-pillereillä; tällöin vuoto tulee 3 viikon välein. Uutena, kokeiluvaiheessa olevana e-pillerimuotona on 84 päivän pillerijakso estrogeeni-progestiinikombinaationa, jolloin vuoto tulee 3 kuukauden välein. Tutkijat tekivätkin laajan, lääketieteelliseen kirjallisuuteen, omaan otantatutkimukseen, sosiaalipuolen tietoihin ja yksittäisten gynekologien haastatteluun perustuvan vertailun näiden kahden e-pillerihoidon taloudellisista hyödyistä. 3 kuukauden pillerin arvioitiin vähentävän potilaskohtaisten hygieniavälineiden kuluja 50 %, muita potilaskohtaisia menoja noin 40 dollaria vuodessa sekä työkyvyttömyys- ym. yhteiskunnan menetyksiä 40 dollaria vuodessa. USA:ssa arvioidaan olevan noin 2,5 miljoonaa naista, jotka käyttävät e-pilleriä kuukautiskierron vaivojen hoitoon. Tutkijat laskivat, että kun näiden potilaiden e-pillerihoito muutetaan 3 kuukauden pillerisyklin mukaiseksi hoidoksi, välittömät menot vähenevät ja työn tuottavuus lisääntyy noin 100 miljoonan dollarin arvosta vuodessa. Mahtaako asia kuitenkaan säästöperustein edetä käytäntöön?

Pertti Kirkinen

Eikö sepelvaltimotauti tokenekaan antibiootilla?

Infektioita on viime vuosina toistuvasti esitetty sepelvaltimotaudin, jollei nyt ihan aiheuttajiksi, niin ainakin edesauttajiksi. Chlamydia pneumoniae on tautiin vahvimmin liitetty mikrobi, ja siihen purevilla antibiooteilla on aiemmissa suppeissa tutkimuksissa saatu vaihtelevia tuloksia. Nyt tämä tähän asti laajin tutkimus osoittaa, ettei antibioottihoito vähentänyt sanottavasti sydäntapahtumia.

Heikki Arvilommi

Ovatko myös hermojen eristeet vioittuneet skitsofreniassa?

Skitsofrenia on monimuotoinen häiriö, johon liittyy aivojen useiden osien poikkeavuuksia. Pääpaino tähänastisissa löydöksissä on ollut suurentuneissa aivokammioissa, ohentuneessa harmaassa aineessa sekä suurentuneessa aivo-selkäydinnestetilassa. Suurimmat muutokset on todettu otsa- ja ohimolohkon harmaassa aineessa. Etiologiset teoriat ovat keskittyneet välittäjäaineiden, ennen muuta dopamiinin, poikkeavuuksiin. Kuitenkin jo pitkään on epäilty, että myös aivojen valkeassa aineessa, hermojuosteissa, olisi poikkeavuutta. Uudella magneettikuvaustekniikalla, diffuusiotensori-magneettiresonanssikuvauksella (DT-MK) voidaan määrittää vesimolekyylien liikkeen suuntaa hermosäiekimpussa: koherentissa virtauksessa molekyylit virtaavat yhteen suuntaan eli myeliinituppien suuntaisesti, kun taas inkoherentissa virtauksessa molekyylejä virtaa myöskin tuppien läpi. Englantilaiset tutkijat vertasivat DT-MK-tekniikalla kuvattujen skitsofreniapotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivoja ja havaitsivat kahdessa vasemmanpuoleisessa hermoratakimpussa (ascicilus arcuatus ja fasciculus uncinatus) inkoherenttia veden virtausta (fraktionaalista anisotropiaa). Hermoradoista ensimmäinen yhdistää otsalohkon päälaki- ja ohimolohkon alueita toisiinsa, kun taas jälkimmäinen on suurin otsalohkoa ja ohimolohkoa yhdistävistä hermoradoista. Uuteen tekniikkaan liittyy vielä monia virhelähteitä eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. Silti tutkimus on merkittävä ja puhuu vahvasti sen puolesta, että hermosäikeiden myeliinitupet ja niistä huolehtivat gliasolut voivat olla eräs etiologinen tekijäryhmä monimuotoisen skitsofrenian synnyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Kuvaileva tutkimus suomalaisen miehen erektiohäiriöiden syistä ja hoidosta

-FinnImpo -ryhmä apunaan 120 yleis- ja työterveyslääkäriä selvitti syksyllä 2002 erektiohäiriön takia lääkärin vastaanotolle hakeutuvan suomalaisen miehen taustaa ja tilannetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 445 potilasta eri puolilta Suomea.

Olavi Lukkarinen - Pekka Kunelius

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä

Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti

Huono fyysinen kunto ja vähäinen liikunta-aktiivisuus ovat nykyisen tutkimustiedon perusteella sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Epidemiologissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu vähintään yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksia ennustavaksi tekijäksi kuin kohonnut verenpaine, tupakointi, lihavuus, korkea kolesteroli tai diabetes. Maksimaalinen hapenkulutus tai kuormituskokeen avulla arvioitu fyysinen suorituskyky kelpaavat käytännössä komplisoimatonta sepelvaltimotautia sairastavien kunnon ja ennusteen mittareiksi. Samoilla tiedoilla voidaan suunnitella sopivan liikunnan teho ja määrä.

Jari Laukkanen - Raimo Kettunen