Naisten virtsankarkailun yleisyys ja hoitomahdollisuudet

Virtsankarkailu on yksi masentavimmista elämänlaatua huonontavista oireista. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyssä kyselytutkimuksessa joka viides 25-60-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä häiritsevästä virtsankarkailusta. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenen alusta lähtien käytetty fysioterapiaa inkontinenssin hoidossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat konservatiivisen hoidon useimmiten vähentävän selvästi virtsankarkailua ja lievissä tapauksissa parantavan oireen kokonaan. Leikkausta on käytetty primaarihoitona vain vaikea-asteiseen ponnistusinkontinenssiin. Lisäksi leikkaukseen on ryhdytty, jos konservatiiviset menetelmät eivät ole johtaneet riittävän hyvään tulokseen.

Seppo Hulkko, Risto Pohjola, Tapio Ranta

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1999 Kommentteja

Lonkkamurtumapotilaiden hoidonporrastuksen muutokset - tutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1982-1983 ja 1992-1993

Poistoilmoitusrekisteristä haettiin tiedot Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuista lonkkamurtumapotilaista kaksivuotiskausilta 1982-1983 (n = 317) ja 1992-1993 (n = 351). Potilaiden keski-ikä oli noussut em. välillä 75 vuodesta 78 vuoteen. Traumatologian osaston hoitoajan pituuden mediaani oli lyhentynyt 18:sta viiteen vuorokauteen. Osastolta suoraan kotiin päässeiden potilaiden osuus oli vähentynyt 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kotoa hoitoon tulleita potilaita oli 217 (68 %) edellisenä ja 198 (56 %) jälkimmäisenä tarkasteluajankohtana. Heistä pääsi traumatologian osastolta suoraan kotiin vastaavasti 31 % ja 13 %. Terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon siirrettyjen osuus kasvoi 55 %:sta 79 %:iin.

Pertti Karppi, Tiina M. Huusko, Veikko Avikainen, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1999 Kommentteja

Talven 1998-99 influenssa A -virus pystyi väistämään rokotussuojan odotettua useammin

Influenssarokotuksen antama suoja influenssa A -viruksia vastaan Jääkäriprikaatissa Sodankylässä talvella 1999 oli odotettua huonompi, kun otetaan huomioon, että rokotevirus vastasi antigeenisesti verraten hyvin epideemisiä viruksia ja että rokotusten vasta-ainevaste oli hyvä. On mahdollista, että nykyiset kriteerit influenssarokotteiden viruskantoja päivitettäessä eivät ole aina riittäviä.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Anja Villberg, Salla Saijets, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1999 Kommentteja

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1999

Pian on taas aika järjestää lääketieteellisten riskiryhmien vuotuiset influenssarokotukset. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja lähettää näille syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomiin rokotuksiin käytettävää rokotetta ilman eri pyyntöä. Rokotteen koostumus on periaatteessa sama kuin viime vuonna, mutta rokotuksissa tulee käyttää tänä vuonna tuotettuja valmisteita. Rokotuksen käyttöaiheet ovat ennallaan.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Kohdunkaulan syövän vaaratekijät

Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus pieneni tehokkaiden joukkotarkastusten ansiosta Suomessa aina vuoteen 1991 asti, mutta sen jälkeen kohdunkaulan levyepiteelisyövän ilmaantuvuus on kasvanut. Syitä kohdunkaulan syövän uuteen tulemiseen voivat olla muutokset terveyskäyttäytymisessä, vaaratekijöiden yleistyminen ja terveydenhuollossa laman aikana tapahtuneet muutokset. Nuorena aloitetut yhdynnät ja seksipartnerien suuri määrä ovat levyepiteelisyövän ja sen esiasteiden tärkeimmät vaaratekijät. Myös miehen lukuisat seksipartnerit lisäävät riskiä. Yhteinen nimittäjä näille vaaratekijöille on ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tulehdus. Kohdunkaulan syövän yleistyminen erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä on herättänyt kysymyksen ehkäisypillerien yhteydestä syövän syntyyn. Todellisena vaaratekijänä voidaan pitää myös sitä, ettei Papa-kokeissa käydä. Papa-kokeen tärkeyttä tulisikin korostaa entistä enemmän halpana henkivakuutuksena, jotta kohdunkaulan syöpä pystyttäisiin löytämään jo esiastevaiheessa.

Merja Yliskoski, Marjo Tuppurainen

Virtsakivikohtauksen diagnosointi ja hoito

Virtsakivikohtaus on varsin tavallinen ongelma päivystysvastaanotolla. Diagnoosiin on useimmiten helppo päästä yksinkertaisillakin välineillä. Osa potilaista voidaan mainiosti hoitaa avoterveydenhuollossa, sillä pienet kivet poistuvat yleensä itsestäänkin. Jos kuitenkin kivi on kookas tai niitä on molemmilla puolilla tai jos oireet ovat erityisen voimakkaat, potilaat on syytä toimittaa nopeasti erikoissairaanhoitoon. Myös raskaana olevat kivipotilaat ja potilaat, joilla on vain yksi munuainen, kuuluvat erikoissairaanhoitoon.

Pekka Hellström, Saija Vuolio, Kari Forsman, Valtteri Myllylä

Nivelreumapotilaiden ranneluudutusten ja lonkan tekonivelleikkausten toteutuksissa suuret aluevaihtelut

Katsauksemme perustuu Stakesin poistoilmoitusrekisterin pohjalta tehtyyn selvitykseen, joka kuvaa reumapotilaiden hoidon toteutumista vuonna 1996. Suuria alueellisia vaihteluja esiintyi eri sairaanhoitopiirien välillä, kun tutkittiin reumaleikkausten (ranteen luudutus ja lonkan tekonivelkirurgia) suoritelukuja. Ranteen luudutusten suoriteluvut kuvaavat ilmeisesti paremmin reumakirurgian saatavuutta maassa kuin lonkan tekonivelleikkaukset, joiden suorittajina voi olla myös vähemmän reumakirurgista kokemusta omaava ortopedi.

Eero A. Belt, Markku J. Kauppi, Hannu J. Kautiainen, Matti U.K. Lehto

Ryhmäkuntoutuksesta helpotusta multippeliskleroosia sairastavien virtsaamishäiriöihin

Säännöllinen liikeharjoittelu, ryhmän tuki ja ohjaus sekä neuvonta auttavat merkittävästi virtsaamisvaivoista kärsiviä multippeliskleroosia sairastavia. Tämä kävi ilmi MS-liiton Pirkanmaan avopalvelukeskuksessa keväällä 1998 toteutetusta Apua arkeen -ryhmäkuntoutuskokeilusta. Tavoitteena oli löytää arkea helpottavia ratkaisuja virtsaamishäiriöistä kärsiville potilaille. Kaikilla mukanaolijoilla oli joko virtsan varastoinnin ongelmia, virtsarakon tyhjentämisvaikeuksia tai edellisten yhdistelmä. Ryhmässä ei ollut mukana vaikeavammaisia.

Tuula Haukka-Wacklin, Pirkko-Leena Oja, Hanna Tainio

Simulaatiopeli avuksi hoitoketjujen kehittämiseen

Vantaan terveyskeskuksessa testattiin hoitoketjujen toimivuutta simulaatiopelin avulla. Esimerkkitapausten käsittelyyn osallistuivat kaikki ne työntekijät, jotka olivat olleet mukana todellisessakin hoitotapahtumassa. Simulaatiopelin tuloksena nousi esiin monia työn järjestelyjen ja menetelmien kehittämisideoita, joihin ei ollut aikaisemmin osattu kiinnittää huomiota. Lähes kaikki peliin osallistuneet pitivät menetelmää hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä.

Heini Ikävalko, Mari Ventä

Internetin tietopalvelujen laadunarviointi

Terveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa voi kuka tahansa julkistaa Internetissä, jossa informaatiotaan tarjoavien joukko vaihtelee kaupallisista yrityksistä julkishallintoon ja korkeakouluista lääkäriyhdistyksiin ja edelleen yksittäisiin henkilöihin saakka. Monet Internetistä löytyvät lääketieteen tietopalvelut ovat asiantuntevia ja päteviä, mutta toisaalta osa tarjolla olevasta informaatiosta on epätarkkaa, harhaanjohtavaa tai suorastaan virheellistä. Lisäksi informaation loppukäyttäjää saattavat hämätä www:lle ominaiset hyperlinkit, joiden asettaminen joissakin tietopalveluissa on toteutettu varsin kyseenalaiselle tavalla.

Kalle Romanov

Kuopion A. I. Virtanen -instituutti panostaa bioteknologiaan ja neurotieteisiin

Kuopion yliopiston yhteydessä toimiva A. I. Virtanen -instituutti on laajentamassa toimintaansa uusien tilojen valmistumisen myötä. Instituutti saa mm. kaksi korkeimman turvaluokituksen viruslaboratoriota. Omassa tutkijakoulussa on tällä hetkellä 65 tohtoriksi koulutettavaa. Instituutissa uskotaan, että alkamassa oleva biotekniikan vallankumous tulee jopa ylittämään elektroniikan vallankumouksen.

Tuomo Saarikko

Ultrasound evaluation of the shoulder joint in arthritis

Olkapääkipu on tavallinen oire reumasairauksissa. Onko kivun takana olkapään tulehdusmuutokset vai jokin muu syy, ei selviä useinkaan ilman kuvantamistutkimuksia. Syvällä sijaitsevan olkanivelen ja sitä ympäröivien pehmytkudosten tilasta saadaan kliinisellä tutkimuksella ja röntgenkuvauksella (RTG) vain niukkaa tietoa. Ultraäänitutkimus (UÄ) ja magneettikuvaus (MK) ovat viimeisten 10 vuoden aikana tulleet käyttöön nivelten ja niitä ympäröivien pehmytkudosten kuvantamismenetelminä. MK on osoittautunut UÄ:tä luotettavammaksi, mutta sen hinta ja saatavuus ovat rajoittavia tekijöitä. Koska UÄ on halpa, nopea ja helposti vastaanotolla toteutettavissa, on sen asema nopeasti kasvanut kliinisessä työssä. UÄ:n ongelmana on löydösten vahva riippuvuus tutkimuksen suorittajan taidoista ja kokemuksesta sekä laitteen erotuskyvystä.

Eeva Alasaarela

Gentamicin treatment and headache in Meniere's disease

Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin 46 ihmistä/100 000 asukasta ja Uudellamaalla uusia tautitapauksia esiintyy vuosittain noin tuhat. Menieren taudilla tarkoitetaan oireyhtymää, joka koostuu kuulonalennuksesta, huimauksesta ja tinnituksesta. Kiertohuimauskohtauksiin lähes poikkeuksetta liittyy voimakas pahoinvointi ja kohtaus päättyy oksentamiseen. Kohtauksiin liittyy sairastuneen korvan kuulonaleneminen ja tinnitus sekä paineen tunnetta. Vuosien mittaan potilaalle tulee lähes jatkuva epävarmuuden tunne liikkeessä. Varsin yleisesti alkaa myös ilmetä sekunteja kestäviä Tumarkinin otoliittikriisejä, joissa potilas menettää äkillisesti tasapainonsa.

Susanna Eklund

Perusterveydenhuollon palvelujenkäyttömalli: Avoterveyspalvelujen kuvaaminen ja voimavarojen käyttötarpeen ennustaminen

1990-luvun alussa kuntien talous joutui syvenevään kriisiin verotulojen laskun ja työttömyyden vuoksi. Talouskriisi ja vuoden 1993 valtionosuusuudistus pakottivat kuntia pohtimaan eri hallintokuntien organisaatioiden tehokkuutta ja tuottavuutta. Tämän vuoksi oli tärkeää analysoida myös terveydenhuollon palvelujen tarjontaa ja organisointitapoja.

Outi Elonheimo

Studies of the effects of some pharmacological interventions on myocardial ischaemia and ECG-based prognostic markers in coronary heart disease

Sydänlihasiskemia, heikon sykevaihtelun ja pidentyneen QT-ajan on todettu ennustavan lisääntynyttä mortaliteettia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy äkkikuoleman vaara, mutta ilmiön mekanismia ei tunneta. Väitöskirjan kolmessa osatyössä tutkittiin alkoholin kerta-annon vaikutusta sydänlihasiskemiaan, sykevaihteluun ja QT-aikaan sekä sen dispersioon sepelvaltimotautia sairastavilla. Tutkimuksessa todettiin kohtalaisen humalatilan (1,2-1,3 promille) pahentavan erityisesti oireetonta iskemiaa, kohottavan sykettä ja alentavan sen vaihtelua. Lisäksi alkoholi muutti sydämen autonomista säätelyä sympatikusaktiviteetin suuntaan ja pidensi QT- aikaa. Nämä muutokset voivat selittää runsaan alkoholinkäytön haitallisia vaikutuksia ja lisääntynyttä äkkikuolemariskiä sepelvaltimotaudissa.

Juhani Rossinen

Costs and benefits of photographic screening for diabetic retinopathy, quality of life and mortality of visually impaired diabetic persons

Suomessa diabetes on kansantauti. Potilaita on vähintään 150 000. Diabeettinen retinopatia on diabeteksen mikrovaskulaarinen komplikaatio, joka hoitamattomana voi johtaa osittaiseen tai täydelliseen näön menetykseen. Näkövammarekisteriin on ilmoitettu noin 1 100 diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaista. Näkövamma voidaan estää 60-70 %:lta potilaista riittävän varhain annetulla silmänpohjan laserhoidolla.

Hannu Pajunpää

Lyhyesti: Dolly, vanhana syntynyt

Skotlantilaiset tutkijat onnistuivat kolme vuotta sitten kloonaamaan uuden yksilön aikuisen lampaan maitorauhasen solun tumasta. Tempun seurauksena syntyneestä Dolly-karitsasta tuli todellinen mediatähti ja monen lehden kansikuvatyttö. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että Dollyn kromosomien päissä olevat telomeerit ovat kulumassa loppuun ennen aikojaan. Dolly näyttää saaneen maitorauhasesta otetun tuman mukana jo valmiiksi kulutetut telomeerit. Siksi se oli syntyessään tuman luovuttaneen lampaan ikäinen. Dollyn vanheneminen on huono uutinen kaikille itsensä kloonaamisesta haaveilleille.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Inaktivoitu poliorokote laajempaan käyttöön Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa lapset on perinteisesti suojattu poliotartunnalta eläviä viruksia sisältävällä, suun kautta otettavalla rokotteella. Rokotteen anto on helpompi kuin mm. Suomessa käytössä olevan inaktivoidun injektiovalmisteen. Mutta heikennetylläkin elävällä rokotteella voi aiheuttaa lapselle poliotaudin. Tämän vuoksi American Academy of Pediatrics alkoi jo vuonna 1997 suositella myös inaktivoidun valmisteen käyttöä. Rokotuksiin liittyvät poliotapaukset ovatkin sittemmin vähentyneet, mutta eivät loppuneet. Niinpä järjestö on nyt tiukentanut kantaansa. Uusi suositus on, että kaikki lapset saavat ainakin kaksi ensimmäistä poliorokotustaan inaktivoidulla valmisteella.

Per Ashorn

Lyhyesti: MS-taudin aiheuttamat virtsarakon toiminnan häiriöt ja hengityksen säätely

Muun muassa Etelä-Pohjanmaalla väestöön nähden runsaasti esiintyvän MS-taudin aiheuttamia hengityksen säätelyn häiriöitä on selvitetty Belgiassa. Tavoitteena oli tutkia, vaikuttaako taudin lokalisaatio, kesto tai neurologisten häiriöiden runsaus tähän parametriin 23 MS-potilaan ja 51 verrokin aineistossa. Tutkimuksessa mitattiin mm. hyperkapnian ja hypoksian aikaansaamia vasteita suun sulkeutumispaineisiin sisäänhengityksen alkuvaiheessa. Neurologisten häiriöiden mittaukseen käytettiin mm. Kurtzken laajennettua asteikkoa. Osoittautui, että osalla MS-potilaista hengityksen säätelyn häiriöt olivat yhteydessä taudin aiheuttamiin keskushermostoleesioihin. Ilmeisesti syystä, että virtsanpidätyksen ja hengityksen säätelyn keskukset ovat lähellä toisiaan ponsin alueella, havaittiin rakon detrusor-sulkijan toimintahäiriö tärkeimmäksi ennustekijäksi hengityshäiriöille. Sen sijaan MS-taudin kestolla ei ollut monimuuttujamalleissa yhteyttä hengityshäiriöihin, mikä tutkijoiden mukaan selittynee taudin monimuotoisella yksilöllisellä kululla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Aiheuttaako valossa nukkuminen likinäköisyyttä?

Vanha kansa uskoi liian lukemisen aiheuttavan likinäköisyyttä. Tieteentekijätkään eivät täysin ole teoriaa hylänneet, sillä lapsuusiän näköaistimusten tiedetään vaikuttavan silmän kasvuun ja siten mahdollisesti taittovian kehittymiseen. Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät 479:n silmätautien klinikalle tutkimukseen tulleen 2-16-vuotiaan potilaan varhaislapsuuden yönaikaista valoaltistusta. Alle kaksivuotiaana pimeässä nukkuneiden joukosta 9 % oli likinäköisiä. Jos huoneessa oli ollut pieni yövalo, 31 % kärsi myopiasta, täydessä huonevalossa nukkuneista peräti 48 %. Syy-seuraussuhde jäi epävarmaksi, mutta tutkijat suosittavat lapsia toistaiseksi nukutettavan pimeässä.

Per Ashorn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030