Haluavatko vanhemmat antibioottikuurin virustautia sairastavalle lapselleen?

Mikrobien antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi olisi oleellista, että bakteerilääkkeitä määrättäisiin ainoastaan bakteeritauteihin. Kalifornialaistutkijat päättivät selvittää, millaisissa avohoidon tilanteissa lääkettä annetaan myös virusperäisiksi oletettuihin tauteihin. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli kysymys, kuinka vanhempien toiveet ja lääkärin oletukset niistä vaikuttivat mikrobilääkemääräyksiin. Tutkimuskohteen muodostivat 306 akuutisti sairasta lasta, heidän vanhempansa sekä 10 lapsia kahdella eri päivystysvastaanotolla hoitanutta lääkäriä.

Per Ashorn

DAM - bakteerien akilleenkantapääkö?

Resistenssin kehittyminen nykyisille mikrobilääkkeille on käynnistänyt kuumeisen tutkimuksen, jonka avulla yritetään löytää bakteereista mikrobilääkkeille uusia iskukohtia. Viimeisin löytö tällä rintamalla on Dam (DNA adenine methylase), joka nimensä mukaisesti liittää metyyliryhmiä adeniineihin. Tämän sinänsä yksinkertaiselta vaikuttavan toiminnan kautta Dam säätelee ja ajoittaa monia tärkeitä biologisia prosesseja, joista tärkeimpiä on DNA:han syntyneiden virheiden korjaaminen. Dam:n on jo melko pitkään tiedetty säätelevän myös eräiden bakteerien virulenssiin liittyvien tekijöiden tuotantoa.

Matti Viljanen

Nivelreuman suurtutkimus Suomesta - heti alkuun yhdistelmähoito

Nivelreumalääkkeet vaikuttavat joko taudin etenemiseen (sulfasalatsiini, metotreksaatti, atsatiopriini, klorokiini, kortikosteroidit, kulta, penisillamiini) tai ovat lähinnä oireita lievittäviä (tulehduskipulääkkeet). Ollaan sitä mieltä, että heti alkuun olisi käytettävä ensin mainittuja lääkkeitä, mutta epätietoisuutta on siitä, onko tämän ryhmän lääkkeiden kombinoimisesta saatavissa lisähyötyä.

Robert Paul

Lääkeresistentti tuberkuloosi Luoteis-Venäjällä

Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on suurinta entisen Neuvostoliiton maista Venäjän federaatiossa. Yksi syy suureen kuolleisuuteen on tuberkuloosibakteerien lisääntynyt vastustuskyky lääkkeitä kohtaan. Tiedot Venäjän tuberkuloosin resistenssitilanteesta ovat olleet hajanaisia, epävirallisia ja epämääräisiäkin. Tämä toistaiseksi laajin entisen Neuvostoliiton alueella toteutettu tuberkuloosin lääkeresistenssiä koskeva tutkimus osoittaa, että hankinnainen resistenssi oli hyvin yleistä tuberkuloosibakteereissa Luoteis-Venäjällä jo yli kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina resistenssi on laajentunut käsittämään yhtäaikaisesti yhä useampia lääkkeitä. Resistenssi samanaikaisesti vähintään isoniatsidia ja rifampisiinia kohtaan (MDR) on myös yleistynyt merkittävästi. Primaarisen MDR:n suhteellisen pieni esiintyvyys antaa kuitenkin toiveita tilanteen saamisesta hallintaan asianmukaisin ja aktiivisin toimenpitein.

Matti K. Viljanen, Boris I. Vyshnevskiy, Tatjana F. Otten, Elena Vyshnevskaya, Merja Marjamäki, Hanna Soini, Pekka J. Laippala, Alexandr V. Vasilyef

Sydäninfarktipotilaan eteisvärinän hoito

Eteisvärinä on yleinen ongelma infarktipotilailla. Nopea ja epätasainen kammiovaste aiheuttaa usein kiusallisia tykytysoireita ja suorituskyvyn heikkenemistä. Eteisvärinä on lisäksi tärkeä aivohalvauksen vaaratekijä. Altistavien tekijöiden eliminoimisen lisäksi hoidossa on pyrittävä yksilöllisesti punnitsemaan sinusrytmin palauttamiseen ja säilyttämiseen tähtäävän ja kammiovastetta hillitsevän hoitostrategian hyötyjä ja haittoja. Tromboembolisten komplikaatioiden ehkäisy on kaikilla potilailla tärkeää. Estolääkityksen ja kammiovastetta hidastavan lääkityksen eduista ja haitoista on meneillään useita vertailevia tutkimuksia. Niiden tulokset selkiyttävät myös sydäninfarktin sairastaneen eteisvärinäpotilaan hoidon käytännön toteutusta.

Juhani Airaksinen

Koululaisten näöntutkimukset Suomen Silmälääkäriyhdistyksen suositukset

Koululaisten näöntutkimusten järjestämisessä on kohtalaisesti alueellisia eroja. Joissakin kunnissa oppilaiden näkö tutkitaan vuosittain, mutta joissakin vain kolme kertaa koko peruskoulun aikana. Yleisin koululaisten näöntarkkuuden heikentymisen syy on likinäköisyys, jonka ilmaantuvuus on suurimmillaan seitsemäsluokkalaisilla. Seulontojen ajoittamisella oikealle ikäryhmälle voidaan välttää korjaavien toimenpiteiden viivästyminen. Suomen Silmälääkäriyhdistys on laatinut yhtenäiset suositukset seulontatarkastusten suorittamiseksi kouluterveydenhuollossa. Suosituksessa annetaan ohjeet mm. siitä, miten usein ja millä tavalla seulontatutkimus tulisi suorittaa, milloin oppilas on syytä lähettää silmälääkärin tarkastukseen ja miten usein havaittu vika vaatii seurantaa.

Olavi Pärssinen, Heikki Erkkilä, Marja-Leena Latvala

Skitsofrenia ja geenit

Skitsofrenian monitekijäistä taustaa ei edelleenkään tunneta. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimusten avulla on kuitenkin osoitettu, että alttius sairastumiseen periytyy, joskaan spesifisiä skitsofrenialle altistavia geenejä ei vielä tunneta. Molekyyligeneettiset tutkimukset ovat keskittyneet eräisiin perimän alueisiin, joissa on havaittu kytkentälöydöksiä useissa perheaineistoissa. Viime vuosina on myös valmistunut useita koko perimän kattavia geenihakuja perheaineistoista eri väestöistä, myös Suomesta, ja ne viittaavat siihen, että yhtä skitsofreniageeniä ei ole olemassa, vaan alttiuden aiheuttaa useiden geenien ja ympäristön yhteisvaikutus. Yksittäisten alttiusgeenien tunnistamiseen saattaa kulua vielä vuosia, mutta tällaisten geenien löytäminen avaisi uusia näkökulmia skitsofrenian sairausmekanismin ymmärtämiseen.

Iiris Hovatta

Mitä lapselle ruoaksi, kun maito ja vilja eivät sovi?

Pienten lasten ruoka-allergia on yhä tavallisempi ongelma. Maitoallerginen ei siedä maitoproteiineja eikä voi käyttää mitään maitotuotteita, ei edes vähälaktoosisia. Vilja-allergiselle eivät sovi kaikki keliaakikoille tarkoitetut tuotteet, ja ruokavaliosta jäävät pois vehnä, ruis, kaura ja ohra, jotka korvataan mahdollisuuksien mukaan riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä. Moniallerginen joutuu karsimaan maito- ja viljatuotteiden lisäksi myös useita muita ruoka-aineita, ja suppeimmillaan ruokavalio voi koostua vain noin puolesta tusinasta eri ruoka-aineita. Ruoka-allergisen lapsen syömishäiriöt ovat melko yleisiä, ja perhe tarvitsee tuekseen ravitsemusneuvontaa. Ruoka-allergiadiagnoosin perusta on välttämis-altistuskoe erityisesti silloin, kun hoitona on ravitsemuksellisesti keskeisten maito- ja viljaruokien välttäminen.

Helena Ponkkonen, Riitta Isosomppi, Minna Kaila, Marja Kalavainen, Terttu Peltola

Amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa 1997 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuva selvitys

Kansanterveyslaitos, rikoksentorjuntaneuvosto, Sisäasiainministeriö ja Stakes ovat käynnistäneet tutkimukset huumausaineiden ongelmakäyttäjien määristä käyttäen ns. merkintä-takaisinpyyntimenetelmää, jossa yhdistetään eri rekisterien tietoja huumeiden todennäköisistä käyttäjistä. Eri rekistereihin kertyneiden tietojen ja niiden päällekkäisyyksien perusteella arvioidaan tilastollisen mallittamisen jälkeen ongelmakäyttäjien määrä. Vuoden 1997 rekisteritietojen perusteella oli koko Suomessa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä noin 11 600, mikä vastaa 0,4 %:a koko maan 15-55-vuotiaasta väestöstä. Näistä amfetamiinin käyttäjiä oli 70- 80 %. Sekä amfetamiinien että opiaattien käyttäjistä runsaat 40 % sijoittui pääkaupunkiseudulle ja vertailu aiempiin rekisteritietoihin viittaa tämän määrän kasvaneen yli 40 % vuosien 1995 ja 1997 välisenä aikana.

Timo Seppälä, Päivi Partanen, Aarne Kinnunen, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Dementoituneiden hoito ja sen kustannukset Suomessa 1995

Dementoivat taudit ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä, ja esimerkiksi Englannissa niiden on arvioitu olevan kansantaloudelliselta merkitykseltään tärkein sairausryhmä ennen aivoverenkierron ja muiden verenkiertoelinten sairauksia. Suomessa dementian hoidon kustannuksista ei ole kattavia tutkimuksia. Valtakunnallisten hoitoilmoitusrekisterien avulla selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluja käyttävien dementoituneiden henkilöiden määrää ja näiden palvelujen käytön kustannuksia. On kuitenkin muistettava, että jopa yli puolet dementiapotilaista hoidetaan kotona.

Petteri Viramo, Sari Kauppinen, Oleg Nikiforov, Mikko T. Nenonen, Harry Frey, Timo Karjalainen, Olli Nylander

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmän rakentamisesta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikkaan

Laatu on koko ajan muuttuva ja viime kädessä subjektiivinen asia. Terveydenhuollossa laadun perusajatuksena on tarjota palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia tarpeeseen ja odotukseen nähden. Viime maaliskuussa Kuopion yliopistollinen sairaala sai ISO 9002 -standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifioinnin. Sairaalan psykiatrian klinikka on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen keskittymällä palvelujensa tuotekehittelyssä kokonaisvaltaisuuteen, dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan. Prosessi on vaatinut laajaa perehtymistä ja koko henkilökunnan osallistumista hankkeeseen. Kirjoituksessa tarkastellaan niitä kokemuksia, joita laatujärjestelmän rakentamisesta on saatu sekä pohditaan kriittisesti systeemisen organisaatiokäsityksen soveltuvuutta terveydenhuollon sosiaaliseen todellisuuteen.

Juha Jääskeläinen, Mauri Ranta

Euroopan unionin kattava kansanterveysohjelma tulossa lähiaikoina

Euroopan unioni uudistaa kansanterveyteen liittyvän toimintansa. Aiemman ohjelmakeskeisen toimintatavan sijaan tullaan kansanterveyden käsite ulottamaan kaikkeen unionin toimintaan. Uudistus sisältyy Amsterdamin sopimukseen, joka tuli voimaan toukokuun alussa. EY:n talous- ja sosiaalikomitea on antanut suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan uudistuksessa pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kukin toimintalinja aiotaan toteuttaa. Komitea kiinnitti lausunnossaan myös erityistä huomiota EU:n laajenemisen aiheuttamista vaikutuksista kansanterveyspolitiikkaan.

Markku Lemmetty

Sinikka Mönkäre kannustaa lääkäreitä jaksamaan

Suurin osa suomalaisista on todella tyytyväisiä suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja arvostaa sitä. Suomessa ja Tanskassa ovat terveydenhuoltoonsa kaikkein tyytyväisimmät asukkaat koko EU:ssa, ja kummassakin maassa tämä tyytyväisyys tuotettiin keskivertokustannuksin, rohkaisee työministeri ja SDP:n kansanedustaja, LKT Sinikka Mönkäre suomalaisia lääkäreitä.

Suvi Sariola

Kansainvälinen IUHPE:n konferenssi Helsingissä ja Tallinnassa Terveyden edistämisen arvot puntariin

Lähes 500 ihmistä ympäri maailmaa osallistui terveyden edistämisen laadun ja vaikuttavuuden konferenssiin, joka järjestettiin toukokuussa Helsingissä ja Tallinnassa. Mukana oli niin tutkijoita kuin terveyden edistämisen käytännön työtä tekeviäkin.

Mika Vehkasaari

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen

Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972-93

Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutuneen sairaalahoidon käytön kehitys vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa käyttäen lähteenä valtakunnallista sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020.

Pirjo Helena Säynäjäkangas

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka

Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Skitsofrenia ja itsemurha

Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen, usein nuorella iällä puhkeava sairaus, johon liittyy korkea itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy. Arvioidaan, että jopa 10-13 % potilaista tekee itsemurhan usein sairautensa alkuvuosien aikana. Skitsofreniaa sairastavien korkean itsemurhakuolleisuuden taustatekijöistä on olemassa kohtalaisen vähän tutkimustietoa.

Hannele Heilä

Lyhyesti: Thiomargarita

Thiomargarita ei ole uusi koktaili vaan äskettäin löydetty maailman suurin bakteeri, joka pääsi jopa Science-lehden kansikuvatytöksi. Se löydettiin Namibian pahamaineisen luurankorannikon vedestä 100 metrin syvyydestä. Thiomargarita on täysin pyöreä ja voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 0,75 mm:n mittaiseksi. Se muodostaa usein monen kymmenen yksilön mittaisia kauniita helminauhoja. Bakteeri hohtaa keltaisena sisältämänsä rikin vuoksi. Thiomargaritalla on harvinainen kyky käyttää energianlähteenään sekä rikin että typen yhdisteitä. Bakteerin pullea kroppa onkin täynnä nitraatteja, joiden varassa se pysyy hengissä huonojen aikojen yli. Erikoisen aineenvaihduntansa vuoksi tätä kaunokaista uskotaan voitavan käyttää saastuneiden vesien siivoushommissa.

Matti Viljanen