Geenihuijauksella antibioottiresistenssin kimppuun

Bakteerien antibioottiresistenssi voi perustua lääkkeitä hajoittavien entsyymien tuotantoon, kalvojen läpäisemättömyyteen tai lääkkeen tarvitsemien kohderakenteiden muutoksiin. Näiden ilmiöiden geneettisen taustan tuntemus on lisääntynyt valtavasti viime vuosina ja on tullut mahdolliseksi kehittää suoraan geeneihin iskeviä mikrobilääkkeitä.

Matti Viljanen

Jervell-Lange-Nielsenin taudin geenivirhe löytynyt

Sisätautiopin knoppeihin kuuluvan Jervell-Lange-Nielsenin taudin perimmäinen syy on selvinnyt. Taudin luonteeseen kuuluu pidentynyt QT-aika ja siihen liittyvä bradykardia tai takyarytmiat sekä kuulon heikkeneminen tai kuurous. Salt Lake Cityssa toimiva tutkimuslaitos on jo aiemmin raportoinut, että Romano-Wardin oireyhtymää sairastavilla on vikaa kromosomeissa 11, 7, 3 ja 4. Kliinisestihan Romano-Wardin oireyhtymä muistuttaa Jervell-Lange-Nielsenin tautia, mutta sydänoireet ovat lievempiä eikä siihen liity kuulon heikkenemistä.

Robert Paul

Huuli- ja suulakihalkiolasten ravitsemus

Huuli- ja suulakihalkio vaikeuttavat lapsen syömistä ensimmäisten elinkuukausien aikana. Syömisongelmien vuoksi halkiolasten kasvu voi hidastua erityisesti imeväisiässä. Huuli-suulakihalkiokeskuksessa (HUSUKE) tehdyn selvityksen mukaan huuli- ja suulakihalkiolapset saivat vähemmän äidinmaitoa kuin terveet lapset. Vaikka halkiolapsilla oli enemmän syömisongelmia kuin terveillä lapsilla, heidän kasvunsa oli normaalin kasvun viitealueella imeväisiässä. Halkiolasten äidit tarvitsevat tukea äidinmaidon antamiseen pulloruokinnalla ja ohjausta syömisongelmien ratkaisemiseen. Ravitsemustilan arvioimiseksi kasvun seuranta on välttämätöntä.

Sari Laukkanen, Outi Nuutinen, Marja-Leena Haapanen, Reijo Ranta

Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen II Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden psykososiaalinen selviytyminen

Huolimatta psykiatristen sairaalapaikkojen jyrkästä vähenemisestä viime vuosikymmenellä skitsofreniapotilaiden siirtyminen laitoksista avohoitoon näyttää pääosin onnistuneen. Kolmen vuoden kuluttua kotiutuksesta potilaat olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin sairaalasta poistuessaan. Asumisongelmat olivat suhteellisen vähäisiä ja näyttivät hiukan vähentyneen tämän vuosikymmenen alussa. Kuolleisuuden muutos selittyi kotiutettujen potilaiden ikärakenteen somaattisen tilan muutoksesta. Varsinkin 1990-luvun alussa kotiutettujen psykososiaalinen toimintakyky parani avohoidossa. Silti huomattavalla osalla potilaista oli psykoottisia oireita ja toimintakyvyn vajauksia. Suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle ja erityisesti psykiatriselle erikoissairaanhoidolle on pitkän laitoshoidon jälkeen kotiutettujen potilaiden yksinäisyys ja heikko toimintakyky. Erityisesti tulisi kehittää miesten toiminnallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä hoitomuotoja.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Soile Saarinen

Sarveiskalvon pinnallisen haavauman käypä hoito

Sarveiskalvon pinnallinen haavauma eli eroosio on epiteeliin rajoittuva kudospuutos, joka yleensä syntyy vamman seurauksena. Haavauma todetaan tyypillisten oireiden ja fluoreseiinivärjäyksessä näkyvän epiteelipuutoksen perusteella. Hoitona käytetään antibioottivoidetta, salvalappua ja kivun lievitykseen tulehduskipulääkettä sekä tarvittaessa mustuaista laajentavia silmätippoja. Eroosio paranee yleensä nopeasti, mutta joskus se saattaa uusiutua silmäluomien irrottaessa haavaumakohdan epiteelin toistuvasti. Vaikka viimeaikaisissa tutkimuksissa on esitetty salvalapun hidastavan joidenkin eroosioiden paranemista, tulokset eivät toistaiseksi puolla salvalappuhoidosta luopumista. Sitkeästi uusiutuva pinnallinen haavauma saattaa vaatia kirurgista hoitoa.

Tero Kivelä

Rintasyövän liitännäislääkehoito

Primaarivaiheessa annettava liitännäislääkehoito parantaa rintasyöpäpotilaan ennustetta. Tuoreimpien meta-analyysien mukaan noin yksi viidestä rintasyöpäkuolemasta voidaan välttää hoitamalla nuoret potilaat yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla ja vanhemmat potilaat antiestrogeeneillä. Monet hoitoon ja sen toteutukseen sekä potilaan fyysiseen ja psykososiaaliseen selviytymiseen ja kustannuksiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin edelleen osin avoimia.

Kaija Holli

Alzheimerin taudin nonkognitiiviset oireet

Viime aikoihin asti Alzheimerin taudin tutkimus on kohdistunut ensi sijassa kognitiivisiin oireisiin. Etenevän kognitiivisten kykyjen heikkenemisen ohella taudin neurobiologiseen prosessiin liittyy kuitenkin usein myös psykiatrisia oireita ja käytöshäiriöitä. Vaikka Alzheimerin taudin syntymekanismi on epäselvä, näihin nonkognitiivisiin oireisiin voidaan vaikuttaa lääkkeettömällä hoidolla, hoitoympäristöön kohdistuvin toimin sekä kohdennetulla psyykenlääkehoidolla.

Tuula Saarela, Hannu Koponen, Timo Erkinjuntti, Kari Alhainen, Petteri Viramo

Kuuluuko diabeetikon infarktin hoitoon insuliini-glukoositiputus?

Diabetekseen liittyy suurentunut sydäninfarktin riski ja vieläpä niin, että diabeetikon ennuste infarktiin sairastumisen jälkeen on yleensä huonompi kuin muiden. Insuliinilla on veren hyytymistä estäviä ominaisuuksia ja ehkä niistä johtuen on ollut alustavaa näyttöä, että intensiivinen insuliinihoito diabeetikon infarktin akuutissa vaiheessa parantaa eloonjäämisennustetta. Asia saa nyt vahvistuksen laajasta ruotsalaistutkimuksesta.

Robert Paul

Mikrobilääkkeet akuutissa korvatulehduksessa

Kansainvälinen äkillisen korvatulehduksen hoitoa pohtinut työryhmä on julkaissut raporttinsa, jonka lähtökohtana on ollut erityisesti bakteerien resistenssin lisääntymisen tuomat sairastuvuuden, kuolleisuuden ja kustannusten lisääntyminen. Bakteerien resistenssi riippuu mikrobilääkkeiden käytöstä: mitä enemmän lääkkeitä käytetään, sitä enemmän on myös resistenssiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa juuri akuutin otiitin hoidossa käytetään eniten mikrobilääkkeitä. Kontrolloidut tutkimukset osoittavat lisäksi, ettei rutiininomaisesta mikrobilääkityksestä ehkä olekaan hyötyä esimerkiksi taudin prognoosin kannalta tai komplikaatioiden estämisessä.

Pentti Huovinen

Kännykkä ja tahdistin

Kolmisen vuotta sitten heräsi tapausselostusten pohjalta epäilys että kännyköiden elektromagneettinen kenttä voi häiritä sydämen tahdistimen toimintaa. Asiaa on nyt selvitetty perinpohjaisesti Yhdysvalloissa.

Robert Paul

Talidomidi tehoaa HIV-positiivisten potilaiden aftoihin

Immuunipuutteisten potilaiden kohdalla vaatimattomasta suun limakalvon aftasta voi tulla viikkoja kestävä kärsimys. Aftat ulseroituvat ja nekrotisoituvat ja voivat ilmaantua nieluun ja ruokatorveen, jolloin potilaan ravitsemus nielemisvaikeuksien vuoksi kärsii. Hajatietojen mukaan talidomidi, jonka tiedetään mm. auttavan vaikeaan ihon käänteishyljintään, tehoaa HIV-positiivisten potilaiden aftoihin. Tällä hetkellä mitään hyvää hoitoa näihin suuleesioihin ei ole.

Robert Paul

Toksoplasmoosi vesijohtovedestä

Hiljattain tällä palstalla kerrottiin raa'an lihan syöntiin liittyvistä toksoplasmoositapauksista. Nyt kanadalaiset tutkijat ovat selvittäneet laajan vesijohtoveteen liittyneen epidemian.

Pentti Huovinen

Hepatoomien määrä vähenee rokotuksin

Hepatosellulaarinen karsinooma eli hepatooma on Suomessa harvinaisuus, mutta maailmanlaajuisesti hepatosellulaarinen karsinooma kuuluu kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Sen tärkeimpinä aiheuttajina on pidetty hepatiittiviruksia, ja niinpä voisi kuvitella, että hepatiittivirusrokotuksin voitaisiin vaikuttaa hepatoomien esiintyvyyteen. Nyt tästä on saatu ensimmäisen kerran suoria todisteita: B-hepatiittirokotusohjelman seurauksena taiwanilaisten lasten hepatoomien määrä on pudonnut puoleen entisestä.

Heikki Joensuu

Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen I Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito

Psykiatristen sairaansijojen käyttö väheni Suomessa kahdella kolmasosalla noin 15 vuodessa. Poikkeuksellisen jyrkän muutosprosessin vaikutuksia potilaiden tilanteeseen tarkasteltiin SKS-projektissa, jossa seurattiin mielisairaaloista vuosina 1982, 1986 ja 1990 kotiutettuja skitsofreniapotilaita kolmen vuoden ajan. Potilaat olivat 1990-luvun alussa kotiutettaessa vanhempia, vaikeammin häiriintyneitä ja pitempään sairastaneita kuin 1980-luvun alussa. Sairaalapäivien vähetessä sairaalahoitojaksot lisääntyivät jonkin verran tutkimusaikana. Yllättävän paljon lisääntyivät pitkään sairastaneiden sairaalaanpaluut. Tämä potilasryhmä näytti jääneen vaille tarvitsemiaan avohoidon asumis- ja päivähoitopalveluja. Yleisesti näytti puutetta olevan sairaalahoitoa korvaavista asumis- ja päivähoitopaikoista sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Raimo K. R. Salokangas, Soile Saarinen, Teija Honkonen

Mesoteliooman ilmaantuvuus Suomessa 1960-95 - kasvu hidastunut

Asbestialtistusta 30-40 vuoden viipeellä seuraavan mesoteliooman ilmaantuvuus teollisuusmaissa on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti. Suomessa mesotelioomien vuosittainen määrä lisääntyi miehillä vajaasta kymmenestä tapauksesta 1975 noin 35 tapaukseen 1995. Taudin odotetaan saavuttavan huippunsa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin todetaan miehillä vuosittain noin 40-50 mesotelioomaa. Naisilla mesotelioomien määrä lisääntyi 1970-luvulta noin 20 tapaukseen 1990, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Kaikista mesotelioomista on työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen osuus kasvanut. Miesten pleuramesotelioomista työperäiseksi ilmoitettiin 1993-95 noin 90 %.

Antti Karjalainen, Eero Pukkala, Annukka Hirvonen, Lauri Tammilehto, Karin Mattson, Harri Vainio

Vastasiko talven 1996-97 influenssaepidemia odotuksia?

Viime talven influenssaepidemia oli Euroopassa keskimääräistä rajumpi mm. Englannissa ja Ranskassa. Kolumbiassa epidemia oli erittäin ankara. Yhdysvalloissa influenssasta ja keuhkokuumeesta johtuva kuolleisuus ylitti keskiarvot poikkeuksellisen pitkään. Pitkään kesti epidemiakautta muuallakin, mutta esimerkiksi Suomessa epidemia jäi vaisuksi. Talvi oli oiva esimerkki siitä, miten vaikeaa on ennalta arvioida alati muuttuvien influenssavirusten aiheuttamien epidemioiden kokoa. Usein luotettava maakohtainen ennuste ei ole mahdollinen. Talvi oli ongelmallinen myös muussa suhteessa, esimerkiksi amantadiiniprofylaksin osalta.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Niina Ikonen, Timo Rostila

Rokotukset ja spesifinen lääkehoito influenssaepidemioiden hallinnassa

Viralliset suositukset influenssan ehkäisystä ja hoidosta Suomessa rajoittuvat ns. lääketieteellisten riskiryhmien rokottamiseen valtion kustantaman yleisen rokotusohjelman osana. Syksyllä 1996 tähän tarkoitukseen käytettiin noin 300 000 rokoteannosta. Samaan aikaan yksityissektorilla myytiin noin 500 000 rokoteannosta. Kiinnostus influenssarokotuksiin työterveyshuollon osana näytti kasvaneen. Influenssan ehkäisyyn voidaan periaatteessa käyttää myös viruksen lisääntymistä estävää lääkeainetta, amantadiinia. Sitä ei kuitenkaan tule pitää rokotuksen vaihtoehtona mm. siksi, että se tehoaa vain influenssa A -viruksiin. Amantadiinin käytön tekee hankalaksi myös se, että hyvän ehkäisytehon saavuttamiseksi sitä pitäisi syödä päivittäin koko epidemiakauden ajan. Amantadiinilla on osoitettu olevan myös kohtuullinen hoitovaikutus, jos sen käyttö aloitetaan pian oireiden alettua. Seuraavassa pohditaan yhtäältä influenssarokotteen käytön aiheita myös muissa kuin riskiryhmissä ja toisaalta influenssan lääkehoidon mahdollisuuksia ja ongelmia.

Tapani Hovi, Pekka Honkanen, Pentti Huovinen, Tapani Kuronen, Olli Meurman, Reijo Pyhälä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1997

Jokasyksyiset influenssarokotukset ovat pian taas edessä. Kansanterveyslaitos on lähettänyt lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksista seuraavassa julkaistavan suosituksen terveyskeskuksiin. Maksuttomiin rokotuksiin käytettävien rokotteiden määrää on lisätty 10 %:lla viimevuotisesta. Maailman terveysjärjestö WHO on vaihtanut rokotteisiin suositellun A/H1N1-viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Sydänsairaudesta johtuva leikkausriski

Väestön ikääntyessä leikkausta vaativien sairauksien määrä lisääntyy. Ikääntyminen lisää myös sairastuvuutta sydäntauteihin huolimatta tehokkaasta ehkäisevästä hoidosta. Joudumme yhä useammin arvioimaan sydänsairauden aiheuttamia ongelmia leikkausta suunniteltaessa. Leikkausriskiin vaikuttavat pääasiallisesti toimenpiteen kohteena oleva sairaus ja mahdolliset muut sairaudet. On selvää, että vaikeasta sydänsairaudesta kärsivälle potilaalle leikkaus tehdään vain, jos se merkittävästi pidentää potilaan elinikää tai ratkaisevasti parantaa potilaan elämänlaatua. Ongelmatapauksissa tarvitaan erikoisalojen yhteistyötä unohtamatta potilaan omaa mielipidettä.

Juhani Koistinen

Naltreksoni alkoholiriippuvuuden hoidossa

Alkoholinhimoa säätelevät ainakin keskushermoston serotoniini-, dopamiini-, G

Pekka Heinälä