Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla.

Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera

Depressio - patogeneesistä hoitoon

- Masennusalttiuden taustalla on geneettisiä tekijöitä, varhaislapsuuden traumoja ja huonoa hoivaa, jotka heikentävät keskushermoston kykyä sietää stressiä.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Soili Lehto, Jorma J. Palvimo, Heli Koivumaa-Honkanen, Leo Niskanen

Mikä aikuisen verenkuvassa voi viitata pahanlaatuiseen veritautiin?

- Yhden tai useamman solulinjan (valkosolut, punasolut, trombosyytit) poikkeavuus edellyttää aina valkosolujen erittelylaskentaa.

Pirjo Koistinen

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä oleva kuolleisuus Alueiden väliset erot kasvussa 1992-2003

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevalla kuolleisuudella tarkoitetaan kuolemia, jotka voitaisiin välttää oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla terveyspalveluilla. Tutkimuksessa kuvataan sairaanhoitopiirien välisiä eroja vältettävissä olevassa kuolleisuudessa 2000-luvun alussa.

Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki

Lapsena sydänvian vuoksi leikatuilla normaali aikuiselämä

Suomessa syntyy joka viikko kymmenen synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Osa vioista on pelkkiä "kauneusvirheitä", osa taas johtaa nopeasti kuolemaan ilman hoitoa. Lähes kaikki sydänviat voidaan nykyään hoitaa kirurgisesti.

Heta Nieminen

Iäkkäidenkin sydänkirurgia kannattaa

Aikuisten sydänkirurgia alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla ja toiminta vakiintui 1960-luvulla. Sydänkirurgian, sydänanestesiologian, sydänsairauksien lääkehoidon ja sydänleikkauksen jälkeisen tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä iäkkäämpien potilaiden sydänleikkaukset hyväksyttävin tuloksin. Toisaalta sydänleikkauksella saavutettava objektiivinen elinaikahyöty on vanhimmissa potilasryhmissä saavuttanut kiistatta lakipisteensä. Näin ollen elinajan ennustetta parantavan vaikutuksen lisäksi huomio tulee entistä tarkemmin tulevaisuudessa kiinnittää sydänleikkauksen subjektiivista elämänlaatua parantavaan vaikutukseen.

Janne Jokinen

Mulibrey-nanismin kliininen kuva

Mulibrey-nanismi (MUL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä lyhytkasvuisuusoireyhtymä. Maailmanlaajuisesti tiedossa on noin 130 potilasta, heistä valtaosa on Suomesta. Tautiin liittyy sikiöaikana alkava kasvuhäiriö, restriktiivinen sydäntauti ja erityiset ulkonäön piirteet. Tautiin ei liity kehityksellistä vammaisuutta. MUL on seurausta kromosomissa 17q22-23 sijaitsevan TRIM37-geenin mutaatioista. TRIM37-proteiini on paikallistettu peroksisomeihin ja toimii E3-ubikutiiniligaasina. MUL:n patogeneesi on kuitenkin vielä avoin.

Niklas Karlberg

Poskionteloleikkauksen jälkeen tarvitaan hyvää kivunhoitoa

Poskiontelotulehdus paranee yleensä itsestään tai lääkehoidolla. Osalla potilaista poskiontelotulehdus toistuu kuitenkin usein tai jopa muuttuu krooniseksi, jolloin lääkehoito ei välttämättä ole riittävä. Näille potilaille voidaan harkita poskionteloiden leikkaushoitoa. Poskionteloleikkaus tehdään nykyään yleensä nenän kautta tähystimen avulla, mikä on aiempaan ns. radikaalileikkaukseen verrattuna potilaalle kevyempi toimenpide. Tähystimen avulla tehtävä poskionteloleikkaus on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää usein toistuvan tai kroonisen poskiontelotulehduksen oireita, mutta tietoa sen jälkeen esiintyvästä kivusta tai toipumisvaiheen tehokkaasta kivunhoidosta on ollut vain vähän. Lisäksi tieteellinen näyttö leikkauksen jälkeisen jopa välttämättömänä pidetyn nenän jälkipuhdistuksen vaikutuksesta on riittämätöntä.

Tatu Kemppainen

Keuhkokuumeen pikadiagnostiikka

Keuhkokuumeeseen sairastuneista aikuisista 20-40 % joutuu sairaalahoitoon ja näistä noin 5-10 % tehohoitoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia TYKS:ssa hoidettujen aikuispotilaiden keuhkokuumeen aiheuttajia sekä selvittää uusien mikrobiologisten pikamenetelmien hyödyllisyyttä taudinaiheuttajan toteamisessa. Aineisto koostui 384 keuhkokuumepotilaasta.

Ulla Hohenthal

ASA - hyvä ja halpa syöpälääke?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) säännöllinen käyttö näyttää vähentävän potilaiden riskiä kuolla suolistosyöpään. Jos suolistosyöpäsoluissa todetaan syklo-oksygenaasi-2-entsyymi yliedustettuna, on kuoleman riski ASA:n käyttäjillä pienentynyt jopa alle puoleen (riskikerroin 0,39).

Sirkku Jyrkkiö

Psyllium helpottaa ärtyneen suolen oireita leseitä paremmin

Liukoinen psylliumkuitu osoittautui nyt tehdyssä tutkimuksessa lesehoitoa tehokkaammaksi ärtyneen suolen oireiden vähentämisessä.

Katariina Korkeila

Somatostatiinianalogia hidastamaan neuroendokriinisen karsinooman kasvua?

Somatostatiinanalogit (oktreotidi, lanreotidi) vähentävät tehokkaasti neuroendokriinisiin kasvaimiin liittyviä hormonin liikatuotannosta johtuvia oireita. Nyt julkaistu PROMID-tutkimus on ensimmäinen, lumekontrolloitu, satunnaistettu hoitotutkimus analogien mahdollisesta tuumorien kasvua estävästä vaikutuksesta.

Camilla Schalin-Jäntti

Lapsuusiän kiusaamisella on kauaskantoisia seuraamuksia

Lapsuudessaan kiusatuiksi joutuneet tytöt joutuvat myöhemmin muita useammin sairaalahoitoon ja käyttävät myös psyykenlääkkeitä useammin kuin muut. Nyt julkaistu suomalaistutkijoiden tutkimus perustuu aineistoon, josta samat tutkijat julkaisivat myös tuloksen poikien itsetuhoisuuden ennustamisesta lapsuusajan tietojen avulla.

Raimo K. R. Salokangas

Vasta-aineella luuta vahvistamaan

Autoimmuuni- ja syöpäsairauksien moderniin hoitoon kuuluvat erilaiset vasta-ainehoidot. Nyt osteoporoosia hoitavat lääkäritkin ovat saaneet omansa. Denosumabi on ihmisperäinen monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutumalla RANK (receptor activator of nuclear factor- kappaB) -ligandiin kykenee estämään osteoklastien kehittymistä ja toimintaa.

Marko Vesanen

Laskimotukostaipumus ja potilasohjaus

· Laskimotukoksia ilmaantuu vuodessa noin kahdelle henkilölle tuhannesta. Tukoksille alttiilla henkilöillä esiintyvyys voi olla moninkertainen.

Lotta Joutsi-Korhonen, Elina Armstrong, Anne Mäkipernaa, Heidi Asmundela, Sari Niemistö, Anne Pinomäki, Riitta Lassila

Oikaisu: Syöpäkivun hoidon kolme tasoa

Suomen Lääkärilehdessä 41/2009 julkaistuun syöpäkivun hoitoa käsitelleeseen artikkeliin (Hamunen K, Heiskanen T, Idman I. Syöpäkivun hoidon kolme tasoa. Suom Lääkäril 2009;64:3413-21) kuuluva taulukko 2 puuttui artikkelista. Pahoittelemme asiaa ja julkaisemme taulukon ohessa.

Katri Hamunen, Tarja Heiskanen, Irja Idman

Vanhuksen olkaluun yläosan murtuma - tarvitaanko leikkausta?

- Vanhusten pienienergiaisissa tapaturmissa sattuneiden olkaluun yläosan murtumien määrä on ollut kasvussa viime vuosikymmenten aikana.

Jarkko Pajarinen, Mika Paavola

Vanhusten aliravitsemus ja syömishäiriöt

- Vanhusten yleisin syömisongelma on aliravitsemus.

Pirkko Hiltunen

Miksi potilaiden elämäntavat eivät muutu?
Hoitajien ja lääkärien näkemyksiä

Tutkimuksessa selvitettiin lääkärien ja hoitajien arvioita niistä syistä, jotka estävät potilaita muuttamasta elämäntapojaan.

Piia Jallinoja, Risto Kuronen, Pilvikki Absetz, Kristiina Patja

Parkinson-potilaiden kaatuilun riskitekijät

Parkinsonin tauti altistaa potilaat kaatumisille ja vammoille, ja jopa 70 % Parkinson-potilaista kaatuu toistuvasti. Potilaiden päivystyskäynneistä noin kolmasosa johtuu kaatumisista.

Maarit Matinolli