Oikaisu: Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä

Lääkärilehdessä 40/2007 (s. 3661-6) julkaistussa artikkelissa Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä oli virhe kuviossa 1. Kuviossa esitetään virheellisesti, että valtaosa väitteisiin "Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen" ja "Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruokia" vastanneista olisi ollut eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuviosta olisi pitänyt käydä ilmi, että 96 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen" ja 92 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruokia".

Johanna Ilmonen, Erika Isolauri, Kirsi Laitinen

Risaleikkausten määrät vaihtelevat suuresti

Lasten ylähengitystiekirurgia (kita- ja nielurisojen poisto ja tärykalvon putkitus) on länsimaissa erittäin yleistä. Leikkausten määrät vaihtelevat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, mutta selvää syytä eroihin ei tiedetä. Hoitosuositusten vaikutus käytäntöihin on kyseenalaistettu ja voi olla, ettei hoitosuosituksia noudateta. Leikkaukset saattavat aiheuttaa lapsipotilaille psykologisen vamman, ja lisäksi niihin sisältyy komplikaatioiden - jopa kuoleman - vaara. Jotta haittoja voidaan välttää, on tärkeää tunnistaa ne lapset, jotka hyötyvät leikkauksesta. Ongelma on paitsi lääketieteellinen, myös taloudellinen, sillä ylähengitystiekirurgiasta aiheutuu merkittäviä kuluja. Leikkausmäärien arvioiminen on tärkeää, jotta leikkauskäytäntöjä voidaan järkeistää.

Johanna Haapkylä

Glaukooma ja silmän RAS-järjestelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokeellisesti reniini-angiotensiinijärjestelmän (RAS) esiintymistä silmässä, sen eri osatekijöiden mahdollista silmänpainetta alentavaa vaikutusta sekä silmänpaineen alenemisen mekanismia ja yhteyttä verenpaineeseen. RAS-järjestelmän tiedetään osallistuvan keskeisesti verenpaineen säätelyyn, ja siihen vaikuttavat yhdisteet ovat laajassa kliinisessä käytössä verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Silmänpainetaudin eli glaukooman hoidossa tämä lääkeaineryhmä ei vielä ole käytössä, ja aikaisempaa tutkimustietoa on vähän.

Anu Vaajanen

Aleksitymia Suomen väestössä

Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista, samoin kuin vaikeus kuvata tunteita muille. Aleksitymiaan kuuluu myös ulkoisen maailman yksityiskohtiin ja tapahtumiin keskittyvä ajattelutyyli, jossa mielikuvituksen käyttö on vähäistä. Aiempien tutkimusten mukaan aleksitymia liittyy moniin mielenterveyden häiriöihin ja ruumiillisiin sairauksiin. Sen on myös todettu aiheuttavan negatiivisia reaktioita hoitavissa ihmisissä, ja siksi aleksitymia saattaa vaikuttaa haitallisesti hoitokontaktin laatuun.

Aino Mattila

Metformiini saattaa suojata sydäntä

Metformiini näyttää nyt tehdyn tutkimuksen perusteella olevan ainoa suun kautta otettava diabeteslääke, jolla on sydäntä suojaava vaikutus. Tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytettävien oraalisten diabeteslääkkeiden (toisen polven sulfonyyliureat, biguanidit, glitatsonit, glinidit) eroavuuksista sydän- ja verisuonitautiriskin suhteen ei ollut selvyyttä ennen nyt tehtyä meta-analyysia.

Camilla Schalin-Jäntti

Ihon kalsiumaineenvaihdunnalla yhteys ihosairauksiin

Ihosolujen toimintaa ohjaa solunsisäinen kalsiumpitoisuus, joka säätelee solujen jakautumista, erilaistumista ja geenien luentaa. Normaalisti ihosolun sisäisen kalsiumpitoisuuden pitävät pienenä solukalvojen kalsiumpumput, jotka siirtävät kalsiumioneja solun ulkopuolelle tai solun sisäisiin kalvostoihin. Jos kalsiumpitoisuuden säätely ihosoluissa pettää, on seurauksena usein vakava ihon toimintahäiriö. Kahdessa harvinaisessa periytyvässä ihosairaudessa, Hailey-Haileyn ja Darierin taudissa ihomanifestaatiot aiheutuvat kahden erillisen kalsiumpumppuproteiinin toiminnanvajauksesta.

Pekka Leinonen

Meluherkkyys lisää naisten sydänriskejä

Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, joka kuvaa herkkyyttä kokea melu ja reagoida siihen. Meluherkät aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin muut. Meluherkkyys lisää melun koettua häiritsevyyttä. Voidaan olettaa, että melun terveysvaikutusten, kuten sydän- ja verisuonitautien, riski on meluherkillä suurempi kuin muilla. Väitöskirjatyössä selvitettiin, mihin somaattisiin ja psykologisiin tekijöihin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen, erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

Marja Heinonen-Guzejev

Polvilumpion sijoiltaanmeno luultua yleisempi

Polvilumpion sijoiltaanmeno on tavallinen, usein nuoren aikuisen akuutti polven nivelsidevamma, joka liittyy tyypillisesti liikuntasuorituksiin. Sijoiltaanmenon yhteydessä pääasiallisin polvilumpion tukirakenne, sisempi patellofemoraaliligamentti (MPFL), vaurioituu. Polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen monilla esiintyy toistuvia polvilumpion muljahteluja tai sijoiltaanmenoja, polven kipua, liikunnallisen aktiivisuustason heikkenemistä ja polvilumpion liukupinnan nivelkulumaa. Polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon hoitotapa on ollut epäselvä, koska laadukkaita tutkimuksia on niukasti. Perinteisesti suurin osa polvilumpion ensimmäisistä sijoiltaanmenoista on hoidettu ilman leikkausta saranalastalla tai polvilumpiotuella.

Petri Sillanpää

Vaikea sepsis on Suomessa harvinaisempi kuin muualla

Vaikean sepsiksen esiintyvyys on eri tutkimuksissa ollut 0,5-3 tuhatta asukasta kohden, mutta esiintyvyyttä ei ole tutkittu aikaisemmin prospektiivisesti Pohjoismaissa. Erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, kuten high mobility group box-1 -proteiinia (HMGB1) ja endoteliaalista verisuonikasvutekijää (VEGF), on tutkittu vaikean sepsiksen vaikeusasteen ja hoidon tuloksen ennustamisessa. Pitkän ajan ennustetta yhdistettynä elämän laadun arviointiin voidaan pitää tärkeimpänä vaikean sepsiksen hoidon onnistumisen mittarina. Laatupainotteisia elinvuosia (quality-adjusted life years, QALYs) voidaan käyttää hyväksi kustannus-vaikuttavuusarvioinnissa.

Sari Karlsson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030