Raskaudenaikaiset muutokset laboratoriokokeissa
- Raskauden aikana mitattujen hemoglobiinipitoisuuksien viitealueet riippuvat raskauskolmanneksesta ja viitealueiden raja-arvot ovat matalammat kuin ei-raskaana olevilla. Hemoglobiinipitoisuuden pieneneminen alle raskausajan viitealueen on myöhäinen raudanpuutteen osoittaja.
- Raskauden aikana paastoverenglukoosi laskee ja raskauteen liittyvän insuliiniresistenssin johdosta aterianjälkeiset verenglukoosiarvot suurenevat.
- Istukkagonadotropiinin kilpirauhasta stimuloivan vaikutuksen johdosta vapaan tyroksiinin pitoisuus suurenee ja tyreotropiinipitoisuus pienenee ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.
- C-reaktiivisen proteiinin normaalivaihtelu on huomattavaa, ja sen pitoisuus saattaa terveilläkin raskaana olevilla naisilla suurentua yli ei-raskaana oleville määritettyjen viitearvojen.
- D-dimeeri-pitoisuutta ei voida raskauden aikana käyttää syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulkututkimuksena.
- Raskauteen liittyvä hyytymisjärjestelmän aktivaatio, ns. hyperkoagulaatiotila, suojaa liialliselta verenvuodolta synnytyksen yhteydessä, mutta toisaalta lisää tromboembolisten komplikaatioiden riskiä.
Raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset vaikuttavat useiden laboratoriokokeiden tuloksiin. Vaikka monien muutosten suunta ja suuruusluokka yleensä tiedetään, suurelle osalle laboratoriotuloksista ei ole määritetty kattavia raskaudenaikaisia viitearvoja riittävän suurilla aineistoilla. Lisäksi…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
