Solunsiirrot ja geenihoidot tulossa sydäntautien hoitoon

Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta on hyvin vaikeahoitoinen tauti. Vanhuusväestön suhteellinen lisääntyminen lisää taudin merkittävyyttä ja sydänlihaksen solusiirtoja on ehdotettu uudeksi vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi. Huolimatta parantuneesta lääkehoidosta ja kehittyneistä pallolaajennus- ja leikkausmenetelmistä, loppuvaiheen sepelvaltimotauti on lääketieteellinen haaste. On arvioitu, että geenihoito olisi seuraava merkittävä hoitomenetelmä vaikeassa sepelvaltimotaudissa.

Tommi Pätilä

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä

Kihti yleistyy - näkökohtia diagnostiikasta ja hoidosta

- Kihdin esiintyvyys on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenien aikana. Suurimmat syyt tähän ovat elintapojen muutokset ja keski-iän kohoaminen.

Heikki Julkunen

Biomateriaalit kallon alueen luupuutosten hoidossa

- Biomateriaalit kuuluvat nykyaikaiseen hoitoon. Materiaaleja on kehitteillä ja markkinoilla paljon, ja niiden käyttö kallon alueen luukudoskorvikkeina on lisääntynyt.

Matti Peltola, Kalle Aitasalo, Teemu Tirri, Jami Rekola

Rokotteiden kustannukset ja hyödyt arvioitava ihmisen koko elinkaaren näkökulmasta
Taloustieteellinen analyysi

- Ihminen käyttäytyy lyhytnäköisesti: tulevaisuus ei saa sille kuuluvaa painoarvoa ihmisen valinnoissa.

Vesa Kanniainen

Solukalvon kuljetusproteiinit sikiön suojana

Solukalvon kuljetusproteiineja on useissa elimissä ja veri-kudosesteissä, joissa ne säätelevät erilaisten aineiden pääsyä kudoksiin. P-glykoproteiinin on todettu estävän lääkeaineiden ja ympäristömyrkkyjen pääsyn soluun. Sitä on todettu olevan mm. veri-aivoesteessä, suolistossa, munuaisissa ja istukassa. Istukassa P-glykoproteiini estää tiettyjen lääkeaineiden pääsyn sikiön puolelle istukan läpi. Toisaalta eräät aineet voivat estää P-glykoproteiinin toimintaa ja samalla lisätä jonkin muun lääkeaineen pääsyä istukan läpi.

Melissa Rahi

Kasvutekijät keuhkojen kehityksessä

Keuhkojen kypsymättömyys altistaa raskausviikolla 24-28 syntyneen keskosen keuhkovauriolle, bronkopulmonaaliselle dysplasialle (BPD). BPD johtaa keuhkojen kehityksen merkittävään hidastumiseen. Monet kasvutekijät vaikuttavat keuhkojen verisuonituksen kehitykseen ja BPD:ssa kasvua säätelevien tekijöiden ja niiden vastavaikuttajien välillä vallitsee epätasapaino. Tärkein tunnettu verisuonten kasvuun vaikuttava tekijä on verisuonikasvutekijä A (VEGF-A). Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin siihen liittyvien istukkakasvutekijän (PlGF), endostatiinin ja VEGF-C:n yhteyttä keuhkojen kehitykseen ja BPD:hen.

Joakim Janér

Vakavat pneumokokki-infektiot Suomessa

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on merkittävin keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Pneumokokkipolysakkaridirokotetta suositellaan kaikille vanhuksille sekä alle 65-vuotiaille aikuisille, joilla on perussairautensa vuoksi erityisen suuri sairastumisriski. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kattavasti vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia Suomessa ennen lapsille suunnatun pneumokokkikonjugaattirokotteen käyttöönottoa.

Peter Klemets

JNCL:n oirekirjo ja hoitomahdollisuudet

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva etenevä keskushermostosairaus, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan 15-30 vuoden iässä. Taudin oireita ovat sokeutuminen, epilepsia, parkinsonismi, älykkyystason laskeminen, unihäiriöt ja monimuotoiset psyykkiset ongelmat. Toistaiseksi tautiin ei ole parantavaa hoitoa mutta taudin oireita voidaan lievittää.

Maria Louise Talling

Uusia näkökulmia restenoosin estoon

Verisuoniahtauman pallolaajennuksen jälkeen jopa 30-50 % laajennetuista suonista ahtautuu uudelleen 3-6 kuukauden kuluessa erilaistumattomien sileälihassolujen kerääntyessä verisuonen sisäpinnalle. Tuore tutkimustieto osoittaa näiden solujen olevan ainakin osittain peräisin verenkierron kantasoluista. Tämä on tuonut uusia haasteita restenoosin tutkimukselle, koska sileälihassolujen käyttäytymistä on perinteisesti tutkittu valtimon keskikerroksesta peräisin olevissa sileälihassoluviljelmissä.

Nina-Maria Tigerstedt

Maallikon suorittama defibrillaatio osana hoitoketjua

Sydämenpysähdyksen aiheuttavassa kammiovärinässä ainoa sydämen käynnistävä hoito on defibrillaattorilla annettava sähköisku. Jotta toipuminen olisi todennäköistä, defibrillaatio tulisi tehdä 5 minuutin kuluessa sydämen pysähtymisestä. Jos defibrillaatio viivästyy, puhallus-paineluselvytys lisää onnistumismahdollisuuksia, mutta pelkkä puhallus-paineluselvytys käynnistää sydämen vain harvoin.

Heini Harve

Liikunnan avulla insuliiniresistenssin kimppuun

Lihasvoimaa lisäävän ja aerobisen liikunnan säännöllinen harrastaminen vähetää insuliiniresistenssiä keskivartalolihavilla ikäihmisillä.

Katariina Korkeila

Lieviä ahtaumia ei kannata stentata

Kosmeettinen lievien sepelvaltimoahtaumien stenttaus ei ole hyödyllistä, vaan saattaa jopa lisätä sepelvaltimotautitapahtumia. Tämä vahvistui laajassa FAME-tutkimuksessa, jossa selviteltiin, kannattaako pallolaajennuksen yhteydessä hoitaa kaikki pelkän varjoainekuvauksen perusteella merkittävältä vaikuttavat ahtaumat vai pelkästään ahtaumat, jotka aiheuttavat sydänlihaksen hapenpuutetta.

Juhani Airaksinen

Prednisoloni ei auta keuhkoputkitulehduksessa

Prednisoloni ei tehoa lasten virusinfektioon liittyvän ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen hoidossa. Tutkimuksessa 10-60 kk:n ikäiset lapset (n = 687) saivat keuhkoputkia avaavien lääkkeiden lisäksi joko 5 vrk:n prednisolonikuurin (alle 2-vuotiaille 10 mg/vrk ja yli 2-vuotiaille 20 mg) tai lumetta. Tutkittavilla oli lievä tai keskivaikea sairaalahoitoa vaativa obstruktiivinen bronkiitti. Päävastemuuttujana oli sairaalahoidon kesto, mutta myös oirepisteytystä ja avaavan lääkkeen tarvetta verrattiin ryhmien välillä.

Marjo Renko

Alkoholiveron alennus näkyi nopeasti kuolleisuudessa

Alkoholiveron alentaminen vuonna 2004 lisäsi alkoholiperäistä kuolleisuutta Suomessa merkittävästi. Ennakkoarvioista poiketen eniten lisääntyi keski-ikäisten kuolleisuus, ja syynä olivat runsaan alkoholinkulutuksen aiheuttamat krooniset sairaudet.

Tiina Laatikainen

Lääke ja lyhytterapia tehoavat masennukseen

Masennusta voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa tehokkaasti sekä lääkkeillä että psykoterapialla. Tämä ilmenee suomalaistutkimuksesta, jossa tosin tutkimusaineisto ei ollut kovin suuri ja tutkimusasetelma oli avoin.

Raimo K. R. Salokangas

Unen yhteydet lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen

· Niukalla yöunella on tutkimusten mukaan yhteys ylipainoon ja sokerinsiedon heikentymiseen.

Timo Partonen

Nivelreuman biologisten lääkkeiden varjopuolena infektiot lisääntyvät

· Tuumorinekroositekijän salpaajat ja niiden yhteiskäyttö solunsalpaajien kanssa lisäävät sekä tavallisia bakteeri-infektioita että immunosuppressioon liittyviä infektioita, kuten latentin tuberkuloosin aktivoitumisia.

Heikki Repo, Juha H. Salonen, Marjatta Leirisalo-Repo

Pikkulapsella psyykkinen häiriö?

- Pikkulasten psyykkisiä ongelmia selvitettäessä on kiinnitettävä huomiota ennen kaikkea niiden määrään, jatkuvuuteen ja vaikutuksiin. Tämä on tärkeämpää kuin määritellä, onko kyseessä häiriö.

Mirjami Mäntymaa, Kaija Puura

Astman hoitoketju toimii edelleen hyvin

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle laadittiin vuonna 1998 hoitoketju astmaa sairastavia aikuispotilaita varten. Sen jälkeen astmapotilaiden tutkiminen alueen terveyskeskuksissa tehostui ja erikoissairaanhoidon osuus astman hoidossa väheni. Hoitoketjun toteutumista on arvioitu vuosittain astmavastuuhenkilöiden tapaamisissa.

Pirkko E. Brander, Sirpa Salinto