Voidaanko korvakäytävän tukkiva vahatulppa ehkäistä?

Korvakäytävän tukkiva vahatulppa on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta, kuulon heikkenemistä, kutinaa, kipua ja lisätä korvakäytävän infektioherkkyyttä. Vahatulpan poisto vie terveydenhuollon resursseja ja on joskus kivuliasta ja hankalaa. Vaivan ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimuksia. Tässä työssä selvitettiin paikallisesti annostellun ihoöljyn käyttöä vahatulpan ehkäisyssä.

Kimmo Saloranta, Tuomas Westermarck

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 36/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Useat tekijät ennakoivat lapsen liikkuvuutta

Kaikkiaan kahdeksalle 25 mahdollisesta riskitekijästä löydettiin tilastollinen yhteys lasten lihavuuteen brittiläisessä, yli 8 000 lasta käsittävässä seurantatutkimuksessa. Nämä olivat vanhempien lihavuus (riski lisääntyi, jos molemmat vanhemmat olivat lihavia), lapsen lihavuus ennen kolmatta ikävuotta sekä television katselu yli kahdeksan tuntia viikossa ja alle 10 ja puolen tunnin yöuni kolmen vuoden iässä. Muut tekijät liittyivät suureen syntymäpainoon ja painon normaalirajat ylittävään kehitykseen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös äidin tupakointi raskauden 28. ja 32. viikon välillä oli merkitsevä riskitekijä. Rintaruokinta suojasi lihavuudelta vain niitä lapsia, joiden äidit eivät tupakoineet raskauden aikana. Tulokset ovat järkeenkäypiä; seuraava kysymys onkin, miten pienten lasten lihavuutta ehkäistään käytännössä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Terveystietoverkko maksaa 2% terveysmenoista

Harvardin yliopiston koordinoimassa hankkeessa arvioitiin niin hyvin kuin ikinä mahdollista, mitä kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä tulisi maksamaan USA:ssa. Järjestelmä käsittäisi potilaan varman tunnistamisen, potilaskertomukset avohoidossa ja sairaaloissa, laboratorio- ja kuvantamistulokset, tarvittavat taulukot, tietoturvallisen sähköpostiosoitteen potilaan ja terveydenhuollon välille sekä lääkemääräysliikenteen. Arvio perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja nykytietoon kustannuksista. Päädyttiin siihen, että järjestelmä tulisi maksamaan 156 miljardia dollaria, mikä vastaa 2 % USA:n terveysmenoista 5 vuoden aikana. Päättäjien vastuulle jää arvioida kannattaako satsaus. Ainakin Suomen kansallisen terveyshankkeen päättäjien kannattaa lukea artikkeli.

Robert Paul

Liikunnan väheneminen tärkeä syy BMI:n kasvuun tytöillä

Lihavuuden syynä on energian saannin ja sen kulutuksen epäsuhta; kaloreista on tieteellistä näyttöä huomattavasti enemmän kuin liikunnasta. Liikunnan tärkeydestä nuoruusiän lihavuuden ehkäisemiseksi saadaan vasta nyt vakuuttavaa tietoa amerikkalaisesta, musta- ja valkoihoisten tyttöjen seurantatutkimuksesta. Kaikkiaan 2 300 tytölle tehtiin vuosittain liikuntaan, ravintoon ja kasvuun liittyvät mittaukset 9-10 vuoden iästä 18-19 vuoden ikään. Monipuolisesti vakioitujen tulosten mukaan viikottaisen liikunnan väheneminen 10 MET:llä (metabolinen ekvivalentti; 10 MET:iä vastaa 2-3:a reipasta kävelykertaa), oli yhteydessä BMI:n nousuun, joka oli mustilla 0,14 ja valkoisilla 0,09 kg/m2. Kymmenen vuoden seurannassa BMI kasvoi mustilla vähiten liikkuvilla tytöillä 2,98 kg/m2 verrattuna eniten liikkuvien ryhmään, joilla kasvu jäi 1,91 kg/m2:iin. Valkoisilla tytöillä vastaavat luvut olivat 2,1 ja 1,4 kg/m2. Vähemmän liikkuvat olivat siis selvästi lihavampia noin 20 vuotiaina.

Aulikki Nissinen

Ihotesteistä apua lääkeallergian selvittelyssä

Lääkkeiden käyttöön liittyvät ihoreaktiot ovat yleisiä, ja useimmiten ne herättävät epäilyn allergiasta. Allergia on kuitenkin mekanismina vain pienessä osassa tapauksista. Allergisten ja muilla tavoin syntyvien ihoreaktioiden erottaminen toisistaan kliinisen kuvan perusteella ei aina ole helppoa. Allergiset reaktiot yleensä toistuvat, jos samaa lääkettä käytetään uudelleen ja ne voivat myös olla henkeä uhkaavia. Tästä syystä tarvittaisiin luotettavia testejä, joilla allergiset reaktiot voitaisiin poimia esiin vaarattomista sivuvaikutuksista.

Sirkku Peltonen

HIV-infektion leviäminen ja yhteiskunnallinen murros

Lontoolaissosiologit ehdottavat käsitteen riskiympäristö käyttöönottoa puhuttaessa HIV-epidemian laajenemiseen vaikuttavista muutoksista. Ympäristön muutokset ovat vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin yksilön riskikäyttäytyminen. Vuosikymmen sitten tapahtui tällaisia jyrkkiä ja nopeita muutoksia mm. Itä-Euroopassa ja Länsi-Balkanilla ja kirjoittajat esittävät, että näihin ympäristömuutoksiin liittyy myös HIV-epidemian räjähtäminen.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030