Ylävatsavaivan diagnostiikka: pitääkö aina tähystää?
Suomessa tehdään joka vuosi noin 100 000 mahantähystystä, yleensä ylävatsavaivan tai refluksityyppisten oireiden takia.
Mahantähystys on aiheellinen, jos oireet ovat ilmaantuneet vasta yli 55 vuoden iässä tai ne ovat hälyttäviä.
Hälyttäviä oireita esiintyy 10 %:lla dyspepsiapotilaista, mutta vain 20 %:lla heistä on merkittävä gastroskopialöydös.
Potilaista, joilla mahantähystyksessä todetaan syöpä, jopa 96 %:lla on esiintynyt hälyttäviä oireita.
Helikobakteerin seulonta ja häätö on ylävatsavaivaiselle potilaalle ensisijainen toimenpide, jos hälyttäviä oireita ei ole.
Monet helikobakteerinegatiivisista potilaista hyötyvät haponestolääkityksestä.
Hoitokoe happopumpun estäjällä on diagnostinen refluksitaudissa. Sitä voidaan hoitaa oireenmukaisesti ilman tähystystä, jos hoitovaste on hyvä.
Mahantähystystä pidetään ylävatsavaivaisen potilaan "kultaisena standarditutkimuksena". Mahantähystyslöydös on kuitenkin usein, jopa 50-70 %:lla ylävatsavaivoista kärsivistä, joko normaali tai löydöksellä ei ole merkitystä oireen kannalta. Aikaisemmin, kun mahasyöpä oli nykyistä huomattavasti…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
