Tupakoinnin kuolemanriski ymmärrettävin luvuin

Kaikkihan me sen tiedämme, että tupakointi vähentää edessäolevien elinvuosin lukumäärää. Lontoon Royal Free Hospitalin kansanterveystieteilijät ovat lähestyneet kysymystä määrällisesti varsin puhuttelevalla tavalla.

Robert Paul

Alkoholi tosivaarallinen hypertrofisessa kardiomyopatiassa

Hypertrofisessa kardiomyopatiassa on kyse vasemman kammion paksuuden lisääntymisestä, mikä vaikeuttaa sydämen ulosvirtausta. Ulosvirtausta ylläpitää sopiva verisuoniston vastapaine, ja jos tämä vastapaine jostain syystä laskee (esim. nitraatteja käytettäessä), voi seurauksena olla pumppuvoiman pettäminen.

Robert Paul

Trombolyysi vai pallolaajennus akuutissa sydäninfarktissa?

Useat pienehköt tutkimukset ovat viitanneet siihen, että välitön pallolaajennus olisi akuutin infarktin hoidossa tehokkaampi hoito kuin trombolyysi. Pitkäaikaisseurantoja on kuitenkin vähän. Toisaalta riittävän kattavan satunnaistetun vertailututkimuksen tekeminen olisi todella vaativaa. USA:ssa tehty kohorttitutkimus tuo tässä mielessä tervetulleen lisän keskusteluun.

Robert Paul

Amlodipiini - erilainen kalsiuminkanavan salpaaja?

Kollegakuntaa on hämmentänyt havainto, että kalsiuminsalpaajat pahentavat sydämen vajaatoimintaa, lisäävät infarktiriskiä ja voivat lisätä kuolleisuutta potilailla, joilla on vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta. Alustavat havainnot ovat antaneet ymmärtää, että amlodipiini poikkeaisi edukseen tässä asiassa. Käsitys vahvistuu laajassa kaksoissokkotutkimuksessa.

Robert Paul

Mutaatio interferoni-gamma- reseptorin geenissä altistaa mykobakteeri-infektioille

Yksi suurimmista arvoituksista infektiotautien alalla on se, miksi vain murto-osa tuberkuloosibakteerin keuhkoihinsa saaneista sairastuu tuberkuloosiin. Sairastumisalttiuden on todettu kulkevan suvuittain ja näin olevan ainakin osittain perinnöllistä. Vaikka hiiristä on löytynyt useitakin mykobakteriooseille altistavia geenimuutoksia, ihmisen genomista ei vastaavia kohtia ole löydetty.

Matti Viljanen

Uudet tappajamikrobit kuriin DNA-rokotuksin?

DNA-rokotus, tai ehkä oikeammin geneettinen rokotus, on joidenkin mielestä historiallinen edistysaskel ehkäisevässä lääketieteessä. Siinä käytetään rokotteena mikrobin antigeeneja koodaavia geenejä sellaisenaan. DNA pistetään lihakseen plasmidiin ympättynä. Lihassolut rakentavat geeneistä proteiineja, jotka tarjotaan immuunijärjestelmälle. Seurauksena on tehokas immuunivaste ja infektiosuoja.

Heikki Arvilommi

Syöpäpotilaan ravitsemustilan hoito

Lähes kaikilla syöpään sairastuneilla on ruokailuongelmia ja noin puolet syöpäpotilaista kärsii aliravitsemuksesta jossakin sairautensa vaiheessa. Syöpätauti ja hoitomenetelmät kuihduttavat paitsi toiminnallisten häiriöiden, myös negatiivisten metabolisten vaikutusten kautta joko tuottamalla tai indusoimalla metaboliatasapainoon, ruoansulatuselinten toimintaan, infektioalttiuteen, ruokahaluun tai mielentilaan ja -vireyteen vaikuttavia aineita. Selvässä aliravitsemustilassa olevia syöpäpotilaita tulee tutkia ja hoitaa myös ravitsemustilan kannalta, koska sillä pystytään vaikuttamaan elämänlaatuun ja myös varsinaisesta taudista toipumiseen. Lievissä tapauksissa riittää useimmiten ravitsemusohjaus ja syiden seulontaan perustuva lääkitys. Vaikeissa tiloissa kannattaa käyttää myös lisäravinteita joko enteraalisessa tai parenteraalisessa muodossa. Hivenaineiden, vitamiinien ja antioksidanttien saantia voi lisätä syömällä tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Lauri Nuortio, Helena Selkälä, Pentti Gröhn

Alkuvaiheen kokemuksia veren kantasolujen siirroista KYS:ssa

Intensiivinen solunsalpaajahoito veren kantasolujen siirron tuella on tullut tärkeäksi hoitomuodoksi erityisesti lymfoomissa, myeloomassa, rintasyövässä ja eräissä pediatrisissa syöpätaudeissa. KYS:ssa veren kantasolujen siirrot aloitettiin vuoden 1995 alussa. Alkuvaiheen kokemukset osoittavat, että kantasolujen mobilisaatio on onnistunut yleensä hyvin ja riittävänä pidettävä keräyssaalis on useimmiten saatu yhdellä tai kahdella afereesillä. Potilaiden toipuminen siirron jälkeen on vastannut kansainvälisiä kokemuksia.

Esa Jantunen, Päivi Paakkunainen, Tapio Nousiainen, Pekka Riikonen, Leena Voutilainen, Eija Mahlamäki

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi II Iskemian ja sydämen supistumiskyvyn tutkimukset

Tärkeimmät sydäninfarktipotilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat iskemia-alttius ja heikentynyt sydämen supistumiskyky. Tavallisimmat tutkimukset ennusteen sairaalahoidon aikaisessa selvittelyssä ovat kliininen rasituskoe, rasituksessa tehtävät isotooppitutkimukset iskemian arvioimiseksi sekä kaikututkimus ja isotooppitutkimukset sydämen supistumiskyvyn mittaamiseksi.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

PHARMACIA & UPJOHN AWARD LECTURE Lääkäripäivät 1997 Rintasyövän paranevat eloonjäämisluvut

Huolimatta vuosittain diagnosoitavien uusien rintasyöpätapausten määrän jatkuvasta kasvusta on kuolleisuus rintasyöpään pysynyt lähes samansuuruisena Suomessa jo useiden vuosikymmenten ajan. Yksittäisen rintasyöpään sairastuneen potilaan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ennuste on jatkuvasti parantunut. Parantuneiden tutkimusmenetelmien ja tiedotuksen ansiosta syöpäkasvaimet löydetään yhä pienempinä, ja läpimitaltaan alle kahden senttimetrin kokoinen ja kainalon imusolmukkeisiin metastasoitumaton syöpä paranee täysin 80 %:lla potilaista usean vuosikymmenen kestoisen seurannan perusteella. Myös erilaiset liitännäishoidot ovat parantaneet eloonjäämislukuja pitkällä aikavälillä ja nyt kokeillaan jättisolunsalpaajahoitoa niille, joilla syövän uusiutumisen vaara on erityisen suuri. Ennen leikkausta toteutettu neoadjuvanttihoito usein pienentää kasvaimen kokoa niin, että säästävä kirurgia tulee mahdolliseksi.

Heikki Joensuu

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy, ja väestön ikääntyessä sen esiintyvyys lisääntyy. Prevalenssi on 65-69-vuotiaiden ikäryhmässä 0,9 % ja 85-89-vuotiailla 31,7 % (1). Taudin selkeinä riskitekijöinä on pidetty ikääntymistä sekä perinnöllisyyttä. Muita sille altistavia tekijöitä saattavat olla Downin syndrooma, aikaisempi vakava kallovamma, depressio, alhainen koulutustaso sekä mahdollisesti ympäristömyrkyt (2).

Maarit Lehtovirta, Hilkka Soininen

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto

Raskaudenaikaisten hemodynaamisten muutosten vuoksi elimistö sietää normaalin synnytyksenaikaisen verenvuodon ilman mainittavia ongelmia. Vasta yli 1500 millilitran verenmenetyksellä on kliinistä merkitystä. Synnytykseen liittyvä verenvuoto (post partum -vuoto) on edelleen merkittävä äitiyskuolleisuuden aiheuttaja; 25-40 % äitiyskuolemista johtuu hallitsemattomista verenvuodoista. Massiivinen vuoto on vain harvoin ennakoitavissa. Katsauksessa esitetään tutkimus- ja hoitolinjoja näiden hätätilanteiden varalle.

Eija Laurikainen, Ulla Ekblad, Markku Salonen

Lymen borrelioosi - monimuotoinen sairaus myös silmässä

Lymen borrelioosin aiheuttama silmätulehdus kuvattiin ensimmäisen kerran runsaat kymmenen vuotta sitten. Edelleenkin silmän borrelioosi on varsin huonosti tunnettu ja ilmeisesti myös alidiagnosoitu sairaus. Borrelioosi voi aiheuttaa oireita ja löydöksiä missä tahansa silmän kudoksessa tai rakenteessa. Usein silmän borrelioosissa esiintyy epätavallisia löydöksiä, jotka voivat muistuttaa silmän syfiliksessä tavattavia. Diagnoosi perustuu huolelliseen anamneesiin ja kliinisiin löydöksiin, sekä borreliainfektiota tukeviin laboratoriolöydöksiin. Vaikeita ja näköä uhkaavia silmätulehduksia hoidetaan yleensä suonensisäisellä keftriaksonilla. Mikäli diagnoosi ja hoito viivästyvät, näkö saattaa heikentyä pysyvästi.

Helena Mikkilä, Anni Karma

Kliinisten lääketutkimusten laadunvalvonta

Uusia ja entistä parempia, eli tehokkaampia, vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavia tai erilaisen haittavaikutusprofiilin omaavia lääkkeitä saadaan käyttöön vain kliinisen lääketutkimuksen kautta. Tämän tutkimuksen toimeksiantaja (sponsor) on pääsääntöisesti tutkiva lääketeollisuus.

Pentti Timonen

Kirurgian määrä kasvussa 65 vuotta täyttäneillä Helsingissä

Yhä enemmän kirurgisia toimenpiteitä tehdään myös ikääntyvälle väestölle, jonka usein on pelätty jäävän syrjään hoidosta. Hoitojaksojen pituus sen sijaan on lyhentynyt entisestään uusien kirurgisten hoitomuotojen sekä aktiivisen varhaiskuntoutuksen ansiosta. Vuosina 1989-94 yli 65-vuotiaille tehtyjen kirurgisten hoitojaksojen määrä lisääntyi Helsingissä noin 40 %. Hoitopäivien lukumäärä väheni samaan aikaan 5 %. Kehitys on samansuuntainen kuin alle 65-vuotiaiden kirurgiassa.

Jari Räsänen, Vesa Perhoniemi

Eteisvärinään kunnon antikoagulaatio

Tällä palstalla on toistuvasti käsitelty kysymystä, mikä on paras tapa ehkäistä eteisvärinäpotilaiden aivoembolisaatiot. Vaaka on tehon suhteen tavan takaa kallistunut kunnon antikoagulaation puolelle, mutta aina on valiteltu hoitoon liittyviä riskejä. Uusi tutkimus sävyttää keskustelua, muttei säväytä, sillä tulos on entisenlainen.

Robert Paul

Raskaus ja aivohalvaus

Kliiniseen perimätietoon kuuluu väittämä, että raskauteen liittyy suurentunut halvaantumisen riski. Asiaa on tutkittu 1960-luvulta asti ja useiden tutkimusten mukaan raskausaikana on todellakin aivoverenkiertohäiriöitä odotettua enemmän.

Robert Paul

Kevytkenkäiset bakteerit

Bakteerien ja ihmisten välisessä kamppailussa on viime vuosina tapahtunut monia hälyttäviä käänteitä. Uusia taudinaiheuttajia löytyy ja vanhat muuttuvat resistenteiksi antibiooteille tai aiheuttavat uudenlaisia taudinkuvia. Yksi esimerkki on kolibakteeri O157, joka on aiheuttanut epidemioita Japanissa ja USAssa.

Heikki Arvilommi

Runsaiden kuukautisten lääkehoitovertailu

Menorragia on tavallinen gynekologinen vaiva: 30-49-vuotiaista naisista jopa 5 % kääntyy vuosittain lääkärinsä puoleen sen vuoksi. Kuukautisvuodon määrän fysiologista säätelyä ei tunneta kovin hyvin, mutta menorragian on ajateltu olevan paikallinen fibrinolyysin häiriö tai prostaglandiiniaineenvaihduntahäiriö. Onkin tunnettua, että fibrinolyysin estäjät ovat tehokkaita runsaiden kuukautisten hoidossa. Sitä sen sijaan ei tiedetä, mikä hoito on paras, fibrinolyysin estäjä (traneksaamihappo), prostaglandiinisynteesin estäjä (mefenaamihappo) vai hemostaatti (etamsylaatti, jota ei ole Suomessa saatavana).

Robert Paul

Käsienpesukampanja Yhdysvalloissa

Nenänsä niistämisen jälkeen vain 33 % yhdysvaltalaisista pesee kätensä. Vessasta tultua kädet pesee kaksi kolmesta, ennen ruoanlaittoa sentään neljä viidestä.

Pentti Huovinen