Vanha keino tarjolle ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn

Jo unohtuneita hoitokeinoja ilmaantuu aika ajoin uudelleen käyttöön. Yksi näistä on kohdunkaulaa tukevan pessaarin käyttö ennenaikaisen synnytyksen riskin vähentämiseksi. Espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa, joka on ensimmäinen kontrolloitu tämän menetelmän tutkimus, pessaaria käyttäneillä riskipotilailla oli merkitsevästi vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin pelkässä seurannassa olleilla.

Pertti Kirkinen

Osteoporoosilääkkeestä ei hyötyä diabeetikon jalkaongelmassa

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat, kuten haavaumat, infektiot, kuoliot, Charcot’n jalka ja amputaatiot, ovat merkittävimpiä diabetespotilaiden sairaalahoitoa aiheuttavia syitä. Charcot’n jalka on invalidisoiva diabeteksen aiheuttama jalkaterän tai nilkan nivel- ja luusairaus. Tauti johtaa usein nopeasti etenevään jalkaterän tai nilkan luun tuhoutumiseen ja pysyviin virheasentoihin, joihin liittyy suurentunut amputaation riski.

Toni-Karri Pakarinen

Lääkärien kokema työnsä arvostus Onko eroa Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen välillä?

Lääkärin ammatti on Suomessa ollut perinteisesti erittäin arvostettu. Ammattikunnassa on kasvava ryhmä maahanmuuttajalääkäreitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien työssään kokemaa arvostusta sekä verrata Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien arvostuskokemuksia.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Postmenopausaalisten naisten hormonihoito ja kohtusyövän riski

Postmenopausaalisen naisten hormonihoitojen tiedetään vaikuttavan kohdun limakalvon syöpäriskiin ja mahdollisesti myös kohtusarkoomien ja kohdunkaulan rauhas- ja levyepiteelisyövän esiintymiseen. Estrogeenin ja progestiinien yhdistelmähoidon annosreitit ja progestiinin jaksottaisuus vaikuttavat syöpäriskiin kuin myös elintavat, jotka vaihtelevat maittain. Siksi hormonihoitojen ja kohtusyöpien riskiä tutkittiin kansallisessa aineistossa.

Susanna Jaakkola

Suomalaisen tehohoidon tulokset ovat erittäin hyviä

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta tehohoitopotilaasta selviää. Vuosina 2001-2008 suomalaisilla teho-osastoilla hoidetuista potilaista 18 prosenttia kuoli teho-osastolla tai tehohoidon jälkeen samalla sairaalahoitojaksolla. Sairaalakuolleisuus oli jopa kolmanneksen alhaisempaa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa potilaiden keskimääräinen sairauden vaikeusaste oli samantasoinen.

Matti Reinikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030