Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset
Sepelvaltimotautia epäiltäessä tutkimukset suunnitellaan taudin ennakkotodennäköisyyden perusteella.
Jos kliinisen rasituskokeen jälkeen ennakkotodennäköisyys on kohtalainen, on sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus soveltuva tutkimus.
Suuren ennakkotodennäköisyyden potilaalle ja rasituskokeen viitatessa suuririskiseen tautiin sopivin tutkimus on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.
Varjoainekuvauksen yhteydessä ahtautuman merkittävyyttä voidaan arvioida sepelvaltimon sisäisellä kaikututkimuksella.
Sepelvaltimon painevaijerimittauksella arvioidaan ahtautuman aiheuttamaa iskemiaa.
Sepelvaltimon valokerroskuvauksella saadaan arvioitua tarkasti plakin rakenne ja koostumus.
Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan ja hoidon suunnitteluun on otettu käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä. Ennen kuin niitä harkitaan, hoitavan lääkärin tulee arvioida sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyyttä riskitekijöiden ja oireiston pohjalta. Vasta sen jälkeen selviää, tarvitaanko…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
