Rituksimabia krooniseen lymfaattiseen leukemiaan

Monoklonaalista CD20-vasta-ainetta eli rituksimabia on käytetty yli 10 vuoden ajan kroonisen lymfaattisen leukemian hoidossa, mutta vihdoin on saatu näyttöön perustuva tutkimustulos sen tehosta solunsalpaajahoitoon liitettynä.

Marko Vesanen

Munasarjakudoksen siirto kliiniseen käyttöön

Munasarjakudoksen siirto voidaan tutkijoiden mukaan ottaa sopiville potilaille hoitomenetelmäksi kliiniseen käyttöön. Amerikkalainen tutkijaryhmä raportoi tuoreessa julkaisussa potilaistaan, joilla munasarjakudoksen siirto palautti sukupuolihormonitoiminnan ja mahdollisti normaalisti edistyvän raskauden.

Pertti Kirkinen

Statiinien hyödyt entistä kiistattomampia

LDL-kolesterolin laskeminen statiineilla jopa selvästi nykyisiä suosituksia alemmas on hyödyllistä ja turvallista, toteaa tuore laaja meta-analyysi.

Juhani Airaksinen

GHbA1C-arvo ei käy aina mittariksi

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan diabeetikon anemian hoito laskee virheellisesti GHbA1C-arvoa, sillä punasolujen elinikään vaikuttavat hoidot vaikuttavat myös GHbA1C-arvoon. Vaikutus korostuu varsinkin potilailla, joilla hoidetaan sekä raudan että EPO:n puutetta.

Satu Vehkavaara

Sappileikkausvahingot 2005-2007
Potilasvakuutuskeskuksen käsittelemät vahinkoilmoitukset

Sappileikkaus, eräänä yleisimmistä kirurgisista tyyppileikkauksista on kiinnostava indeksitoimenpide. Sen tulosten ja komplikaatioiden analysointi antaa välineitä arvioida myös kirurgisen osaamisen ja koulutuksen sekä toimijoiden tasoa ja laatua.

Teuvo Antikainen, Minna Silvennoinen, Jukka-Pekka Mecklin

Ruokatorven funktiotutkimukset uudessa iskussa

- Ruokatorven toimintatutkimuksiksi ovat vakiintuneet pH:n pitkäaikaisrekisteröinti ja manometria. Edellistä käytetään refluksitaudin dokumentoinnissa ja jälkimmäistä ensisijaisesti nielemisvaikeuksien selvittelyssä.

Markku Walamies

Milloin vanhus tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa?

- Psykiatrisen vanhuspotilaan tutkimus ja hoidon suunnittelu lähtee sekä psykiatrisesta arvioinnista että somaattisen tilan selvittelystä.

Hanna-Mari Alanen, Esa Leinonen

Sairaalan yksiköiden hukattu kapasiteetti käy kalliiksi

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaalan kolmen yksikön kapasiteetin ominaispiirteet ja tarkastella yksiköiden tuottamien toimenpiteiden keskimääräisiä yksikkökustannuksia ja kapasiteetin vajaakäytön kustannuksia.

Tanja Kaarna, John Lindblom, Markku Härmä, Timo Kärri

Esimakua 1 000 genomin yllätyksistä

Sinussakin, hyvä kollega, on lähes sata perinnöllisen taudin geenimutaatiota. Voit kuitenkin lohduttautua sillä, että todennäköisesti toinen kopiosi geenistä on ok - ja sillä, että toistaiseksi ei ole löytynyt yhtäkään ihmistä, jonka genomi olisi täydellisen virheetön. Nämä paljastukset ovat luettavissa kansainvälisen 1 000 genomin projektin ensimmäisestä osajulkaisusta.

Heikki Arvilommi

Imatinibi taitaa sittenkin parantaa pysyvästi

Ranskalaistutkijat uskalsivat lopettaa imatinibin niiltä kroonista myelooista leukemiaa sairastavilta potilailta, jotka olivat saaneet täydellisen hoitovasteen - eikä tauti uusinutkaan kaikilla.

Marko Vesanen

Urologien olisi noustava tupakointia vastaan

Tupakanpoltto on virtsarakon karsinooman huomattavin ulkoinen syy. Kuitenkin vain viidesosa urologeista ottaa tupakanpolton lopettamisen puheeksi potilaan kanssa, ilmenee Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta.

Ossi Lindell

Liikunta ehkäisee myös sydämen vajaatoimintaa

Työssä, työmatkoilla ja vapaa-ajalla tapahtuva liikunta ehkäisee sydämen vajaatoiminnan syntyä merkittävästi, ilmenee uudesta laajasta suomalaisesta väestötutkimuksesta.

Juhani Airaksinen

Tahdistinjohdon avulla sepelvaltimotukoksen pikadiagnoosiin?

Ensimmäiset kokemukset tahdistinjohdon avulla tapahtuvasta jatkuvasta intrakardiaalisen EKG:n seurannasta ovat lupaavia. Riskipotilaat voinevat tulevaisuudessa itse laitteen avulla varsin luotettavasti havaita uhkaavan sydäninfarktin tai sepelvaltimotaudin vaikeutumisen ja hakeutua entistä nopeammin hoitoarvioon.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista, joka perustui asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin. Pitkäaikaistyöttömät ovat Oulun, Kainuun ja Raahen seutukunnan työvoiman palvelukeskusten asiakkaita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia toiminta- ja työkykyä heikentäviä sairauksia sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeita vaikeasti työllistyvillä on.

Raija Kerätär, Vappu Karjalainen

Selkäydinstimulaatio refraktorisen rasitusrintakivun hoidossa

- Epiduraalinen takajuostestimulaatio (spinal cord stimulation, SCS) on suhteellisen tuntematon hoitomuoto, vaikka se tarjoaa tehokkaan kivunlievityksen useaan muuten varsin hoitoresistenttiin tilaan.

Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi, Heikki Ukkonen, Tuija Vasankari, Juhani Airaksinen

Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen

Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu.

Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla

Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle.

Heidi Peltonen, Mervi Lepistö, Jukka K. Vihersaari

Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Nykyinen konsensus on, että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on 5-10 %. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.

Sanna Pakkanen

Uusi menetelmä glaukooman seurantaan

Glaukoomassa näköhermon hermosäikeet tuhoutuvat vähitellen ja hermosäiekato aiheuttaa muutoksia näköhermon päässä. Sen muoto muuttuu keskuskuopan laajentuessa ja hermokerroksen ohentuessa. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa pysyviin näkökenttäpuutoksiin ja jopa sokeuteen. Kohonnut silmänpaine on yksi taudin tärkeimmistä riskitekijöistä. Silmän paineensieto on kuitenkin yksilöllistä.

Ville Saarela

Malleja istukkaveren kantasolusisällön ennustamiseen

Istukkaveren kantasolujen siirto on vakiintunut hoito mm. luuytimen sairauksissa. Istukkaverta kerätään vapaaehtoisten äitien terveiltä, täysiaikaisilta vastasyntyneiltä, ja sitä säilytetään pakastettuna myöhempää käyttöä varten istukkaveripankeissa ympäri maailmaa. Hyvien siirtotulosten varmistamiseksi on tärkeää, että istukkaveriyksikössä on riittävästi verta muodostavia kantasoluja. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten istukkaveriyksiköiden kantasolusisältöä voitaisiin aiempaa paremmin ennustaa ja varmistaa kantasolujen säilyminen istukkaveren käsittelyn ja säilytyksen aikana.

Sari Juutistenaho