Muistisairaudet lisäävät sairaalapäiviä

Muistisairaudet ovat yhteiskunnalle yksi kalleimmista sairauksista: keskimääräiset vuosikustannukset henkilöä kohti ovat viime vuosien tutkimusten mukaan olleet 20 000-25 000 euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista (85 %) kertyy ruotsalaistutkimusten mukaan sosiaalihuollon kustannuksista, erityisesti sairauden loppuvaiheen laitoshoidosta. Sairauden alkuvaiheen terveydenhuollon kuluista tiedetään vähemmän. Yhdysvalloissa selvitettiin suuressa pitkittäisessä väestötutkimuksessa (n = 3 019), miten 13 vuoden seuranta-aikana muistisairauteen sairastuneet (n = 494) käyttivät sairaalahoitoa verrattuna kognitiivisesti terveisiin (n = 2 525).

Kaisu Pitkälä

Vihdoinkin sukat lyhenevät

Syvän laskimotukoksen hoidossa puristavan sukan mitta on suhteutettu tukoksen ulottuvuuteen. Yli polvitason laskimotukoksessa on suosittu nivustaipeeseen asti ulottuvaa tukisukkaa. Italialaiset vertasivat polvitason ja nivustason sukkia toisiinsa posttromboottisen oireyhtymän estossa, ensimmäistä kertaa vertailevana tutkimuksena.

Marko Vesanen

Äkkikuoleman vaara maratonjuoksun aikana varsin pieni

Tutkijat analysoivat maratoniin ja puolimaratoniin liittyvät äkkikuolemat Yhdysvalloissa vuosilta 2000-2010. Analysoituihin juoksutapahtumiin osallistui yhteensä lähes 11 miljoonaa juoksijaa, ja 59 osallistujan (keski-ikä 42 v, 51 miehiä) juoksun lopetti sydämenpysähdys. Sydänsairaudet, lähinnä sepelvaltimotauti ja hypertrofinen kardiomyopatia olivat yleisimpiä sydämenpysähdyksen aiheuttajia, mutta plakin repeämää sepelvaltimoissa ei yllättäen todettu yhdelläkään. Lämpöhalvausta ja hyponatremiaa pidettiin kahden juoksijan kuolinsyynä.

Juhani Airaksinen

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa

Psykoosien esiintyvyydestä on tehty vähän väestötutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luotettavasti eri psykoosien esiintyvyys suomalaisväestössä sekä tutkia esiintyvyyden ikä-, sukupuoli- ja alueellisia eroja sekä eri psykooseihin liittyviä sosioekonomisia eroja.

Jaana Suvisaari, Jonna Perälä, Satu Viertiö, Samuli I. Saarni, Annamari Tuulio-Henriksson, Krista Partti, Suoma E. Saarni, Jaana Suokas, Jouko Lönnqvist

Kilpirauhaskokeiden tulkinta voi olla pulmallista

Kilpirauhaskokeiden tulkintaongelmia syntyy, kun tulokset eivät vastaa kliinistä kuvaa tai ovat ristiriitaisia sairauden, lääkkeen tai määritysmenetelmän virheen vuoksi.

Niina Matikainen

Rintojen magneettikuvaus rintasyövän tarkentavassa diagnostiikassa

Rintojen magneettikuvaus on yleistynyt mammografiaa ja kaikukuvausta täydentävänä rintasyövän kuvantamismenetelmänä.

Anna-Leena Lääperi, Jaana Elberkennou, Ulla Saalasti-Koskinen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa

Ruotsin päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokitteluista ja hoitoprosesseista on julkaistu tuore kirjallisuuskatsaus.

Raija Malmström, Eva Kiura, Tomi Malmström, Paulus Torkki, Marjukka Mäkelä

Toisen raskauskolmanneksen aikainen raskaudenkeskeytys

Mifepristoni-misoprostoliyhdistelmästä on tullut suositeltavin toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen menetelmä. Mifepristoni-misoprostolin antoväli on perinteisesti ollut 36-48 tuntia, mutta joustavampi annostelu olisi tarpeen. Raskaudenkeskeytyksen riskit lisääntyvät raskausviikkojen kasvaessa, mutta toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen riskeistä tiedetään vähän. Myös tieto raskauden keston vaikutuksesta toistuvan keskeytyksen riskiin on puuttunut.

Maarit Mentula

Sienitulehdusten ennaltaehkäisy ja diagnostiikka akuuttia leukemiaa sairastavilla

Veritautipotilaiden syviin sienitulehduksiin liittyy suuri kuolleisuus. Hoidon aloitus viivästyy usein. Oireet ovat yleisluonteisia ja diagnostiset keinot rajallisia. Kandida-hiivasienet leviävät elimistöön suolistosta käsin. Aspergillus-rihmasienitulehdukset syntyvät keuhkoissa, jonne sieni-itiöt pääsevät hengitysilmasta. Ilmansuodatus vähentää ilman sieni-itiöiden määrää ja pienentää sienitulehdusten riskiä.

Anne Nihtinen

Perintötekijöiden monimuotoisuudella on yhteys bronkioliitin taudinkuvaan

Alttius sairastua vaikeaan bronkioliittiin ja sen jälkeiseen toistuvaan hengenahdistukseen on monen tekijän yhteisvaikutus, johon kuuluvat sairastuneeseen vauvaan, ympäristöön ja mahdollisesti virukseen itseensä liittyvät tekijät. Toistuvat hengenahdistukset bronkioliitin jälkeen voivat olla yhteydessä myöhempään astman syntyyn.

Kirsi Nuolivirta

HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulan syövän vaikeita esiasteita

Suuren riskin HPV-kantoja vastaan suunnattu rokote ehkäisi tehokkaasti invasiivisen kohdunkaulasyövän välittömän esiasteen CIN3+:n ja in situ -adenokarsinooman ilmaantumista monikeskustutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia naisia. Yli 9 000 tervettä 15-25-vuotiasta naista sai HPV-16/18 ASO4 -adjuvanttirokotteen (Cervarix) ja samankokoinen vertailuryhmä hepatiittirokotteen. Seuranta kesti neljä vuotta tai siihen asti, kun naisella todettiin kohdunkaulan syövän esiaste tai invasiivinen syöpä.

Pertti Kirkinen

HER2-tuplasalpaus tehostaa rintasyövän hoitoa

Antamalla HER2-positiivisen rintasyövän hoitoon doketakselia ja kahta vasta-ainetta, trastutsumabia ja pertutsumabia, saadaan parempia hoitovasteita kuin yhden vasta-aineen sisältämällä yhdistelmähoidolla. Näiden kahden vasta-aineen vaikutusmekanismit ovat erilaiset ja sen takia ne voivat toimia yhdessä tehokkaasti.

Sirkku Jyrkkiö

PFC-yhdisteet saattavat vahingoittaa lasten immuunijärjestelmää

Perfluorattuja yhdisteitä (PFC) käytetään laajasti teollisuudessa pinnoitteina ja emulgointiaineina. Niiden on osoitettu olevan pitkäikäisiä ja kertyvän juomaveteen, eläimiin ja ravintoketjuihin. PFC-yhdisteiden puoliintumisaika ihmiselimistössä on neljä vuotta, ja niitä voidaan usein löytää ihmisten seerumista. Yhdisteiden toksisuutta ei ole kattavasti tutkittu ihmisillä. Hiirimallissa on osoitettu, että ihmisten seerumista todettuja pitoisuuksia vastaava PFC-altistus on haitallinen hiirien vasta-ainevälitteiselle immuniteetille. Tanskalainen tutkimusryhmä on nyt tehnyt aiheesta 656 lapsen prospektiivisen kohorttitutkimuksen Färsaarilla., sillä aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että runsas merieläinten syönti lisää PFC-altistusta.

Terhi Tapiainen

Uskonto suojaa masennukselta

Uskonnon ja psykiatrian välinen suhde on aina ollut kompleksinen. Sekä fundamentalistisiin uskonnollisiin yhteisöihin kuulumisen että niistä eroamisen on todettu aiheuttavan joillekin psykiatrisia häiriöitä, ja toisaalta Freudin käsityksen mukaan uskonnollinen vakaumus jo sinänsä on neuroottinen häiriö. Väestötason tutkimuksissa uskonnollisen vakaumuksen on kuitenkin tavallisesti todettu suojaavan monilta psykiatrisilta häiriöiltä.

Tero Taiminen

Sepelvaltimoahtauman arviointi kajoavilla menetelmillä

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (koronaariangiografia) on ensisijainen tutkimusmenetelmä tutkittaessa suuririskistä sepelvaltimotautipotilasta esimerkiksi sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä.

Antti Ylitalo, Mikko Pietilä, Tuomas Kiviniemi, Pasi Karjalainen

Sivuontelokanavien pallolaajennus pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen hoitona

Pitkäaikaiseen sivuontelotulehdukseen harkitaan invasiivista hoitoa, jos muu hoito ei tehoa tai akuutti sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3-4 kertaa vuodessa. Tavallisin kirurginen hoitomuoto on tähystysleikkaus, jossa sivuontelokanavaa laajennetaan leikkaavilla instrumenteilla.

Sanna Toppila-Salmi, Jaana Isojärvi, Ulla-Maija Rautakorpi, Tuija S. Ikonen

Kystatiini C munuaistoiminnan mittarina

Vaikuttavuus: Kystatiini C on kreatiniinia herkempi munuaistoiminnan kuvaaja, kun glomeruspuhdistuma on lähellä normaalia. Se ei kuitenkaan ole parempi kuin kreatiniinipohjaiset laskentakaavat. Diabetespotilailla kystatiini C saattaa tunnistaa alkavan, lievän munuaisten vajaatoiminnan kreatiniinipohjaisia laskentakaavoja herkemmin.

Nenän sivuontelokanavien pallolaajennus pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen hoitona

Vaikuttavuus: Tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta on heikkoa. Lieväasteisten, pitkäaikaisten sivuontelotulehdusten hoitotulokset näyttivät olevan FESS-kirurgian luokkaa. Yli kahden vuoden seurantatulokset puuttuvat. Vertailevia tutkimuksia vaikea-asteisen taudin hoidosta ei ole.

Asbestisairaudet eivät ole loppumassa - asbestipurkajapotilaan tapaus

Asbesti aiheuttaa keuhkosyöpää, mesotelioomaa, asbestoosia sekä keuhkopussin muutoksia. Sairastumiseen voi riittää määrällisesti vähäinenkin työperäinen altistuminen.

Pihla Ylioinas, Päivi Kropsu, Panu Oksa

Seitsemäsosa psykiatrisen avohoidon vastaanottoajoista jää käyttämättä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä verran ja mistä syystä psykiatrisen avohoidon vastaanottoaikoja jää käyttämättä. Lisäksi selvitettiin henkilökunnan toimenpiteitä potilaan jäädessä pois vastaanotolta sekä käyttämättömien aikojen kustannusvaikutuksia.

Kirsi Honkalampi, Kirsi Rajala, Jarmo Pajula, Pirjo Saarinen