Kaikututkimuksen käyttö lisää tyttösikiöiden abortointia

Intiassa on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tehty 3,1-6 miljoonaa raskaudenkeskeytystä sikiön sukupuolen osoittauduttua tytöksi varhaisraskauden kaikututkimuksessa. Tämä on johtanut lapsen sukupuolen epäfysiologiseen muutokseen erityisesti perheissä, joissa ensimmäinen lapsi on tyttö: vuonna 1990 tässä tilanteessa syntyi Intiassa 906 tyttöä 1 000 poikaa kohden, mutta vuonna 2005 enää vain 836. Asia on ollut jo pidempään tiedossa, mutta nyt 250 000 synnytyksen aineistosta tehty tutkimus osoitti muutoksen nopeutumisen.

Pertti Kirkinen

Myelodysplastinen oireyhtymä avautuu hieman

Myelodysplastisen oireyhtymän tunnusmerkki on luuytimen toimintakyvyn heikkous, joka aiheuttaa verenkuvassa näkyvät yhden tai useamman solulinjan vajavuudet niihin liittyvine oireineen sekä useimmiten myös akuutin myelooisen leukemian kehittymisen uhkan. Perinteisesti verenkuva, luuytimen mikroskooppitutkimus ja kromosomitutkimus ovat jakaneet tautia eri alaryhmiin, mutta tämä tutkimus raapaisee pintaa syvemmältä.

Marko Vesanen

Ensimmäisen raskaus - kolmanneksen sikiöseulonnan toimivuus riippuu äidin iästä

Suurin osa Down-sikiöistä todetaan 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten raskauksissa. Näiden naisten osuus kaikista raskaana olevista naisista on kasvanut ja on nykyään noin 19 prosenttia. Seulonnan toimivuus eri-ikäisten naisten joukossa vaihtelee. Seulonta löytää Down-sikiöt sitä paremmin, mitä iäkkäämpi äiti on. Toisaalta myös väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvaa äidin iän kasvaessa. Huonoiten seulonta toimii 25-29-vuotiaiden naisten joukossa.

Jaana Marttala

Vulvodynian taustalla on ulkosynnyttimien kudosmuutoksia

Ulkosynnyttimien kiputila eli vulvodynia ei ole pelkästään psyykkistä, vaan todellinen paikallinen patofysiologinen muutos. Tähän tulokseen tultiin tutkittaessa kyseisen kiputilan vaivaamien 88 naisen vestibuloektomian kudosnäytteitä. Monet naiset tuntevat ongelman vulvan alueen jopa invalidisoivan kovana kosketus- tai yhdyntäkipuna. Analgeettisten ja paikallishoitojen jäädessä tehottomiksi on äärimmäisenä keinona kokeiltu vulvan vestibulaarisen alueen poistoa.

Pertti Kirkinen

EHEC-uutisia

Saksassa epidemian ja kuolemia aiheuttanut Escherichia coli (EHEC) on ollut meilläkin uutisissa ja bakteeria löytyi myös täältä. Epidemian lähde on edelleenkin vahvistamatta. Myös bakteerin laadusta on ollut vaikea saada tietoa eikä varsinaisia tieteellisiä raportteja vielä ole. Naturen uutispalstalla toistetaan WHO:n tiedotetta, jonka mukaan kanta on uudenlainen. Se ei ole aiemmin aiheuttanut ihmisissä infektioita.

Heikki Arvilommi

Skitsofreeniset kantasolut

Skitsofrenia on vaikea ja monimuotoisin oirein ilmenevä aivosairaus, johon elinaikanaan sairastuu noin 1 % väestöstä. Yli 80 % sairastumisista selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Vaikka kuvantamis-, post mortem- ja neurofarmakologiset tutkimukset ovat tuottaneet runsaasti sekalaista tietoa skitsofreniaan liittyvistä aivojen rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksista, ovat sairauden taustalla oleva hermosolujen toimintahäiriö ja sen molekylaariset mekanismit edelleen pääosin tuntemattomia.

Tero Taiminen

Maksasolusyövän pesäkkeiden tuhoaminen paikallishoidolla

Vaikuttavuus: Radiotaajuushoito ehkäisee maksasolusyövän uusiutumista paremmin kuin etanoli-injektio ja saattaa olla vaikuttavampi kuin muut lämpövaikutuksiin perustuvat paikallishoidot. Alle 2 cm:n kokoisten pesäkkeiden radiotaajuushoidolla voidaan saavuttaa kirurgian veroiset tulokset. Yli 2 cm:n kokoisten pesäkkeiden kirurgisen poiston tai maksansiirron pitkäaikaistulokset ovat paremmat kuin paikallishoidolla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030