Tamoksifeeni bikalutamidin indusoiman gynekomastian hoidossa

Eturauhassyövän hormonaalinen hoito (kirurginen tai hormonaalinen kastraatio) on tehokas, mutta aiheuttaa usein hikoiluaaltojen ja impotenssin kaltaisia haittoja. Ei-steroidaalisiin antiandrogeeneihin kuuluva bikalutamidi valitaan paikallisen, paikallisesti levinneen tai biokemiallisesti residivoineen prostatakarsinooman hoidoksi erityisesti silloin, kun halutaan välttää osa kastraation sivuvaikutuksista. Bikalutamidin yleisimmät sivuvaikutukset ovat gynekomastia ja rintojen kipu. Tätä ilmiötä, jonka kehittymistä on pystytty usein menestyksellisesti ehkäisemään profylaktisella mammasädetyksellä, on arveltu seuraukseksi antiandrogeenimonoterapian aikana kehittyvästä testosteronitason kasvusta. Tämä johtaa aromatisaation kautta lisääntyneeseen estradiolipitoisuuteen, joka puolestaan aiheuttaa miehen rintarauhaskudoksen proliferaation. Prosessia voidaan häiritä estämällä joko estrogeenin vaikutus solutasolla tai testosteronin aromatisaatio. Edellinen vaikutus saadaan tamoksifeenilla, jälkimmäinen anastrotsolilla.

Ossi Lindell

Helikobakteeri keuhkoahtaumataudissakin?

Helikobakteeri, nykyään jo kaikille tuttu mahan asukki, on liitetty moneen vaivaan. Alkuperäisen mahahaavan ohella sille on soviteltu roolia mahasyövässä, sepelvaltimotaudissa ja monessa tulehduksellisessa tilassa. Reviiri laajenee, sillä nyt väitetään löydetyn yhteys myös keuhkoahtaumatautiin (COPD).

Heikki Arvilommi

Aurinkokeratoosiin useita uusia hoitovaihtoehtoja

Aurinkokeratoosi eli aktiininen keratoosi on UV-säteilylle altistuneilla ihoalueilla esiintyvä okasolusyövän esiaste. Yksittäisen ihomuutoksen vuosittaisen pahanlaatuistumisriskin on arvioitu olevan vähemmän kuin yksi tuhannesta, mutta henkilöllä, jolla on 7-8 aurinkokeratoosia, on kymmenen prosentin riski saada syöpä kymmenen vuoden aikana. Aurinkokeratoosin ilmestyminen kertoo henkilön lisääntyneestä riskistä saada okasolusyövän lisäksi myös tyvisolusyöpiä. Ongelmana ovat myös ne monet potilaat, joilla on lukemattomia toisiinsa kiinnikasvaneita keratooseja esim. koko kaljun päälaen tai kädenselkien päällä.

Sirkku Peltonen

Valkosipulin sydänvaikutuksille ei vahvistusta

Monet laajat tutkimukset ovat jo osoittaneet, ettei erilaisilla antioksidantti- tai vitamiinilisillä ole edullisia vaikutuksia sydänterveyteen. Valkosipulivalmisteita markkinoidaan edelleen luonnollisena ja halpana tapana alentaa kolesterolia ja sydänriskiä.

Juhani Airaksinen

Kevytkin interventio vaikuttaa naisopiskelijoiden juomiseen

Kaksisivuisella tieto- ja motivointilehtisellä pystyttiin vähentämään naisopiskelijoiden viikonloppujuomista Englannissa. Tiedotelehtinen sisälsi tietoa alkoholin riskeistä ja erityisesti runsaaseen kertajuomiseen liittyvistä ongelmista. Runsaan kertajuomisen rajoiksi asetettiin 4 alkoholiannosta miehille ja 3 annosta naisille. Lisäksi lehtisessä oli käyttäytymismuutoksen suunnittelua ja aloittamista tukevia argumentteja. Tutkimukseen osallistui 573 opiskelijaa, jotka satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Seurannassa interventioryhmään kuuluneet naisopiskelijat raportoivat merkittävästi vähemmän viikonloppuista riskijuomista. Tutkijat pohtivat, että kevyt interventio tukee nuoria naisia paremmin kuin miehiä ehkä siksi, että naiset saattavat kärsiä runsaan kertajuomisen haitoista miehiä enemmän. He saattavat suunnitella käyttäytymismuutosta, joten muutosyritys voidaan laukaista kevyelläkin interventiolla.

Tiina Laatikainen

Uusi sydäninfarktin liuotusyritys ei kannata

Liuotushoito palauttaa normaalin virtauksen tukkeutuneeseen sepelvaltimoon 90 minuutin kuluessa noin puolessa tapauksista. Koska pallolaajennushoitoon ei ole kaikkialla Suomessa mahdollisuuksia virka-ajan ulkopuolella, vielä nykyäänkin näkee silloin tällöin yritettävän uusintaliuotusta epäonnistuneen liuotuksen jälkeen. Nyt julkaistun meta-analyysin perusteella näyttää siltä, ettei tämä menettely ole suositeltavaa. Uusi liuotusyritys ei vähennä potilaan kuoleman tai uuden sydäninfarktin vaaraa, mutta lisää odotetusti jonkin verran vuotoja. Pallolaajennustoimenpidekään ei ole tässä tilanteessa ongelmaton lisääntyneen vuoto- ja halvausvaaran takia. Erilaisten antitromboottisten tukihoitojen hyödyistä ja riskeistä tässä tilanteessa kaivataan lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Tajuttoman aivovammapotilaan ensihoitoa ja kuljetusta voidaan parantaa

Aivovamman ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Tärkeä syy tähän on ollut lisävaurioiden ehkäisyn ja hoidon tehostuminen tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sellaisia tajuttomien aivovammapotilaiden ensihoitoon ja kuljetukseen sekä selviytymiseen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa ohjeistuksella.

Teemu Helkamaa, Mika Niemelä, Juha Öhman, Tarja Randell

Suonianomalioiden hoidossa tarvitaan moniammatillista työryhmää

Suonikasvaimet ja suoniepämuodostumat ovat erityisesti lapsuus- ja nuoruusiässä varsin yleisiä. Hemangiooma on lasten yleisin hyvänlaatuinen kasvain.

Anne Pitkäranta, Pia Saarinen, Teija Kalajoki-Helmiö, Kimmo Lappalainen, Matti Kartamaa, Risto Kontio, Pekka-Sakari Aho, Päivi Salminen

Dementoivasta sairaudesta kertominen potilaalle ja hänen omaiselleen

Suomalaisista keskivaikeaa dementiaa sairastavien potilaiden puolisoista, jotka toimivat omaishoitajina, noin puolet arvioi, että heille oli kerrottu riittävästi dementoivan sairauden oireista ja kestosta sairauden diagnoosia tehtäessä.

Marja-Liisa Laakkonen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Kaisu Pitkälä

Raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen hoito Helsingin mallin kuvaus ja kokemukset 312 potilaan aineistosta

Raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen erityisongelmat on tiedostettu HYKS:n Naistenklinikalla jo vuodesta 1983. Vuonna 2002 luotiin tehostettu hoitomalli, jota kuvataan tässä artikkelissa.

Erja Halmesmäki, Hanna Kahila, Ritva Keski-Kohtamäki, Teija Lisakka, Gunne Bäckmark-Lindqvist, Maija Haukkamaa

Terveyskeskusten toimivuus on parantunut kansallisen terveyshankkeen aikana

Vuosina 2002-07 toteutettavan kansallisen terveyshankkeen yhtenä päätavoitteena on ollut toimiva perusterveydenhuolto.

Arto Vehviläinen, Outi Valkonen, Jorma K. Takala, Esko Kumpusalo

Traumatiimin simulaatiokoulutus - kuinka harjoitella ryhmätyönä suoritettua kriittistä hoitotapahtumaa?

Suomalaisten päivystävien sairaaloiden ja niissä toimivien traumatiimien potilaskohtaamiset jäävät vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden alkuvaiheen hoidossa liian pieniksi, jotta riittävä kokemus karttuisi ja taidot pysyisivät ajan tasalla.

Lauri Handolin, Olli Väisänen

Uusi lääkärinlausunto C - uutta vammaisetuuden hakemisessa

Kelan vammaisetuuksien hakemista varten tarkoitettu Lääkärinlausunto C on uudistettu. Uusittua lomaketta voi tilata Kelan lomakevarastosta maaliskuun alusta lukien. Lomake on saatavilla Terveysportin sivustolta 15.2.2007 jälkeen (www.terveysportti.fi/Kelan lomakkeet).

Raili Pirttimäki

Perinnölliset tekijät Sticklerin oireyhtymässä, likinäköisyydessä ja kuuroudessa

Väitöskirjassa tutkittiin perinnöllisten tekijöiden osuutta autosomaalisesti vallitsevasti periytyvässä sidekudostaudissa, Sticklerin oireyhtymässä, voimakkaan likinäköisyyden synnyssä sekä kuuroudessa.

Marja Majava

Unen puute häiritsee aivojen energia-aineenvaihduntaa

Valvominen lisää korvausunen määrää ja johtaa ihmisillä kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Eläimillä on havaittu äärimmilleen pitkitetyn valvottamisen johtavan lopulta kuolemaan. Unen puutteen aiheuttamien oireiden taustalla olevat solu- ja molekyylitason mekanismit tunnetaan puutteellisesti. Tämä väitöskirja on saanut innoituksensa hypoteesista, jonka mukaan aivojen energiavarastot ehtyisivät valveen ja palautuisivat ennalleen unen aikana. Työssä tutkittiin aivojen energia-aineenvaihdunnan muutoksia valvotuksen aikana rotilla ja ihmisillä.

Anna Sofia Urrila

Ihmisen papilloomavirus ja kohdunkaulan syöpä

Valtaosa naisista saa genitaalialueen HPV-infektion jossain elämänsä vaiheessa, mutta vain harvoille kehittyy tämän viruksen aiheuttama kohdunkaulan syöpä. Suurin osa HPV-infektioista paranee vuoden tai puolentoista kuluessa. HPV-infektion lisäksi syövän syntyyn tarvitaan muita altistavia tekijöitä, jotka voivat olla ympäristöperäisiä, liittyä ihmisen vastustuskykyyn ja elintapoihin sekä viruksen omiin ominaisuuksiin. Näitä virukseen liittyviä ominaisuuksia ovat viruksen kyky mennä pysyvästi osaksi ihmisen perimää (integraatio), infektoivan viruksen suuri määrä ja infektion kroonistuminen. Näitä tekijöitä voitaisiin ehkä käyttää ennusteellisina tekijöinä erottamaan vaaralliset HPV-infektiot harmittomista infektioista.

Satu-Maria Kulmala

Picornavirus HPEV1

Picornavirusen är en stor familj av små RNA-virus utan yttre membran. De kanske mest kända picornavirusen är poliovirusen, men till gruppen hör även rhinovirusen, som ger upphov till de flesta febersnuvor, enterovirusen som orsakar neurologiska, respiratoriska och gastrointestinala symptom samt hepatit A-virus. Bland familjemedlemmarna finns även djurpatogener.

Camilla Isaksson

Hedelmöityshoitoihin liittyvät lievät raskausriskit eivät ole yhteydessä lapsettomuuden syyhyn

Koeputkihedelmöityshoito sovellutuksineen on vakiintunut tahattoman lapsettomuuden tehokkaimmaksi hoitokeinoksi. Nykyään vuosittain lähes 3 % Suomessa syntyneistä lapsista on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla.

Piia Poikkeus

D-vitamiinin puute altistaa rasitusmurtumille

Urheilijoilla ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä esiintyvä rasitusmurtuma syntyy yleensä silloin, kun luun kuormituksen kesto ylittyy varsinkin jyrkässä nousujohteisessa ja liian nopeatahtisessa harjoittelussa. Luun vaurioituessa muodostuu mikromurtumia, joiden paranemista rasitus saattaa estää. Rasituksen seurauksena vaurio voi myös laajentua ja lopulta johtaa varsinaiseen luun murtumaan. Yleensä rasitusmurtumat paranevat hyvin riittävällä levolla ja kuormituksen vähentämisellä. Kuitenkin tiettyihin rasitusmurtumiin, kuten reisiluunkaulan murtumiin, liittyy riski murtuman dislokaatiosta, mikä pahimmillaan voi johtaa pysyvään invaliditeettiin. Rasitusmurtumien ehkäisy ja varhaisdiagnostiikka ovatkin ensisijaisen tärkeitä. Rasitusmurtumien diagnostiikka perustuu pääasiassa potilaan taustatietoihin sekä erilaisiin radiologisiin kuvantamismenetelmiin. Kliiniset tutkimukset ovat epävarmoja ja laboratoriodiagnostiikka puuttuu.

Juha-Petri Ruohola

Tehokas statiinilääkitys eduksi vajaatoimintapotilaalle

TNT-tutkimuksessa vertailtiin isoa ja pientä atorvastatiiniannosta noin 10 000 sepelvaltimotautipotilaan 5 vuoden hoidossa. Jo aikaisemmin on raportoitu tehokkaamman hoidon vähentävän merkittävästi eri sydäntapahtumia tavanomaiseen annostukseen verrattuna. Lähes 800 potilaalla oli tutkimuksen alussa sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistun analyysin perusteella vajaatoiminnan vaikeutumisesta aiheutuneet sairaalahoitojaksot vähenivät tehokkaamman statiinilääkityksen aikana merkittävästi (10,6 % vs 17,3 %). Vaikka pelkkä sydämen vajaatoiminta ei ole statiinihoidon indikaatio, näyttää tehokas hoito hyödylliseltä silloin kun lääkitykselle on muu aihe, kuten taustalla oleva sepelvaltimotauti. Joka tapauksessa tutkimus poistaa viimeisetkin pelot siitä, ettei tehokas statiinilääkitys olisi vajaatoimintapotilaille turvallinen. Käynnissä onkin jo tutkimuksia siitä, pitäisikö statiinien käyttöaiheita laajentaa vajaatoimintapotilaiden hoidossa.

Juhani Airaksinen