Kaksi reumalääkettä ja kortisonihoito vähentävät koronapotilaiden kuolleisuutta tehohoidossa
Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.
HUS on mukana laajassa kansainvälisessä REMAP-CAP-tutkimuksessa, jossa immuunivasteen muuntamiseen keskittyvässä kansainvälisessä osatutkimuksessa selvitettiin kahden biologisen reumalääkkeen, tosilitsumabin ja sarilumabin, vaikutusta kriittisesti sairaiden aikuisten koronapotilaiden hoitoon teho-osastolla.
Väliraportin mukaan tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.
– Lääkkeitä voidaan harkita tehohoidossa hoidettaville koronapotilaille, joiden vaste pelkälle kortisonille on huono. Tosin Suomessa tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuus on ilman näitäkin lääkkeitä kansainvälisesti matala, eli noin 14 prosenttia, kertoo toimialajohtaja, professori Ville Pettilä HUS:n Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksiköistä tiedotteessa.
Kortisonia, erityisesti deksametasonia, käytetään Suomessa kaikkein sairaimpien COVID-19-potilaiden hoitoon, sillä tutkimustiedon perusteella se vähentää sairaimpien potilaiden kuolleisuutta.
Suonensisäisesti annosteltavat tosilitsumabi ja sarilumabi kuuluvat puolestaan interleukiini-6-reseptorin antagonistien lääkeryhmään, ja niiden oletetaan teoriassa vähentävän vielä kortisoneja tarkemmin liiallista tulehdusreaktiota.
Elinhäiriöt ja kuolleisuus vähenivät
Tutkimuksen kaikilla potilailla oli elinhäiriöitä, joihin oli teho-osastolla aloitettu tukihoito 24 tunnin aikana. Elinhäiriöitä ovat esimerkiksi hengitysvajaus, verenkiertovajaus ja munuaisvaurio.
Potilaiden happeutumishäiriö oli keskimäärin vaikea, ja yli puolelle heistä annettiin mekaanista ventilaatiotukea. Tutkimuspotilaiden keski-ikä oli 61 vuotta, ja heistä 72 prosenttia oli miehiä.
Tutkimuspotilaista 353:lle annettiin tosilitsumabia ja 48:lle sarilumabia. Lääkkeiden tehoa verrattiin kontrolliryhmään kuuluvan 402 potilaan elinhäiriöiden kehittymiseen ja kuolleisuuteen. Yli 80 prosenttia potilaista sai kortisonihoitoa kaikissa tutkimusryhmissä.
Tutkimuslääkkeiden tehoa, päämuuttujina elinhäiriöiden korjautuminen ja elinhäiriövapaat elossaolopäivät, seurattiin 21 päivää. Kumpikin lääke lisäsi sellaisten päivien määrää, jolloin potilailla ei ollut elinhäiriöitä: 21 päivän aikana tosilitsumabilla saavutettiin 10 ja sarilumabilla 11 lisäpäivää ilman elinhäiriöitä, verrattuna kontrolliryhmään.
Kontrolliryhmän potilaista menehtyi 35,8 prosenttia, sarilumabia saaneista 22,2 prosenttia ja tosilitsumabilla hoidetuista 28 prosenttia. Tutkimuslääkkeiden siedettävyys oli hyvä, ja vaikeita sivuvaikutuksia esiintyi vähän.
HUS jatkaa edelleen REMAP-CAP-tutkimuksen haarassa, joissa selvitetään kahden immuunivastetta muuntavan myyntiluvallisen lääkkeen, interferoni beeta 1a:n ja IL-1 reseptoriantagonisti anakinran tehoa COVID-19-potilaiden tehohoidossa. Tutkimusta tehdään Meilahden ja Jorvin sairaaloiden teho-osastoilla.
