Trakeostomia eli henkitorviavanteen teko on lapsella hengitystieongelmien hoidon äärimuoto. Lapsia, joille on tehty henkitorviavanne, ei ole paljon. Heidän hoitonsa erityispiirteet kuitenkin aiheuttavat huolta vanhemmissa ja hoitohenkilökunnassa.

Lääkärilehden katsausartikkelissa kuvataan HUS Lastenklinikan trakeostomia-aineisto vuosilta 1995–2016 ja annetaan ohjeita lapsen hoitoon trakeostomian jälkeen.

Toimenpiteen jälkeen tarvitaan paljon järjestelyjä ja varotoimia ja usein pitkiä sairaalahoitoja. Lapsi pyritään kuitenkin siirtämään kotihoitoon mahdollisimman pian. Kotihoidon edellytyksenä on, että lapsen yleistila ja kodin olosuhteet sen sallivat ja perhe on hoidon mahdollistamiseksi valmis ottamaan ulkopuolisen hoitajan kotiinsa.

Trakeostomian jälkeen lapsi yleensä tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Hänen kanssaan on koko ajan oltava aikuinen, joka hallitsee hoitotoimet. Ympärivuorokautisen hoidon varmistamiseksi kotiin pyritäänkin järjestämään hoitorinki.

HUS Lastenklinikan alueella kotihoitoringin järjestää Lasten kotisairaala. Se vastaa hoitajien rekrytoinnista, koulutuksesta ja palkkauksesta. Kotihoitoringin hoitajat ovat yleensä näiden lapsipotilaiden hoitoon perehdytettyjä lähihoitajia.

Suominen J, Salminen P, Usvasalo A, Nokso-Koivisto J. Henkitorviavanne lapsella. Suom Lääkäril 2018;73:1286–91.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 20/2018.

Kuva: Pixmac