1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Lapsen uupumusta ei saa ohittaa
Uutiset

Lapsen uupumusta ei saa ohittaa

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi viivästyy usein.

Lapsen uupumusta ei saa ohittaa Kuva 1 / 1

Kroonisen väsymysoireyhtymän oikea-aikainen diagnosointi on tärkeää, koska se parantaa potilaan ennustetta ja kuntoutumista, kirjoittavat Tuuli Immonen ym. Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa. Diagnostiikka on Suomessa ollut hajanaista ja usein viivästynyttä.

Kroonisella väsymysoireyhtymällä tarkoitetaan vakavan ja pitkäkestoisen väsymyksen tai uupumuksen aiheuttamaa toimintakyvyn huomattavaa heikentymistä. Lapsilla ja nuorilla se tarkoittaa yleensä kyvyttömyyttä käydä koulua sekä luopumista harrastuksista ja kaveripiiristä. Esiintyvyys on 0,001 % – 2 %. Erikoislääkärin diagnosoimana oireyhtymä on todettu noin 0,1 %:lla lapsista ja nuorista.

Kroonista väsymysoireyhtymää pidetään toiminnallisena häiriönä. Etiologian ajatellaan liittyvän hermoston, immunologisten mekanismien ja/tai energia-aineenvaihdunnan häiriöihin. Potilailla on raportoitu useita metabolisia muutoksia erityisesti kilpirauhasen ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakselin toiminnassa:

Infektioita on pidetty tärkeimpänä yksittäisenä laukaisevana tekijänä. Minkään yksittäisen mikrobin ei kuitenkaan ole osoitettu liittyvän spesifisesti oireistoon.

Tutkitusti tehokasta hoitoa ei vielä ole. Eniten näyttöä on lääkkeettömistä hoidoista. Suurin osa sairastuneista paranee, mutta toipuminen kestää usein vuosia.

Lue myös

Hoidosta vastaa lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt moniammatillinen tiimi. Yhteistyö perheen, koulun ja kouluterveydenhuollon kanssa on ensiarvoisen tärkeää sekä diagnostiikassa että hoidon suunnittelussa. Tavoitteena on arjen toimintakyvyn ja koulunkäyntikyvyn tukeminen tai palauttaminen pitkäkestoisen, kuuntelevan ja luottamuksellisen hoitosuhteen avulla.

Lähde: Lasten ja nuorten krooninen väsymysoireyhtymä. Helander H, Hovi M, Immonen T, Lähdesmäki T, Makkonen I, Saarenpää-Heikkilä O. Suom Lääkäril 2019;74:1114–9.

Kuva: Fotolia

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 18/2019.

Kirjoittajat
Tiina Huttu

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tietosuojavaltuutettu: Sote-ala tulkitsee tietosuojaa väärin

– Kuka näitä tulkintoja oikein tekee, kysyi tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sote-alan seminaarissa torstaina.

Ajassa
Lääkäriliiton yt-neuvottelut päättyivät

Neuvottelut johtivat kuuden työsuhteen päättymiseen.

Tieteessä
Pilkkovatko suolen mikrobit lääkkeet?

Lääkkeiden teho voi vaihdella potilaan suolen mikrobivalikoiman mukaan.

Työssä
Kädenpuristus kertoo paljon Liisamari Krügerille

Epämääräinen arvio puristus­voimasta ei riitä, vaan se tulisi mitata.

Liitossa
Palkasta pitää voida puhua

Arvostus mitataan perinteisesti euroilla, eikä siinä ole mitään hävettävää, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Tieteessä
Uusi diagnoosimenetelmä voi vähentää verinäytteiden tarvetta

RFS-menetelmään perustuva testi tunnistaa myyräkuumeen virtsanäytteestä.