Tapaturman jälkeinen oterekonstruktio varvassiirteillä

Väitöskirjassa tutkittiin, miten hyvin varpaan tai varpaiden siirrolla pystytään palauttamaan tapaturmassa menetetty käden kyky otteisiin. Selvitettiin myös, mitä haittaa varpaan tai varpaiden siirto aiheuttaa ottokohdalle, eli jalalle. Potilaat jaettiin neljään ryhmään amputaatiovammasta aiheutuneen otteen puutoksen mukaan. Näitä ryhmiä olivat peukalon-, sormien-, keskikämmenen tason ja kyynärvarsityngän amputaatio-ryhmät. Varpaan tai varpaiden siirrolla korvattiin amputaatiossa menetetty otekyvyn kannalta merkityksellinen käden osa.

Tero Kotkansalo

Sydämen kuormituksen vaikutus muistisairauksiin ja kuolleisuuteen vanhusväestössä

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sydämen lisääntyneen kuormituksen biomarkkerin, B-tyypin natriureettisen peptidin BNP:n merkitystä muistisairauksia ennustavana tekijänä ikääntyneessä väestössä ja BNP:n yhteyttä jo diagnosoituun muistisairauteen ja muistisairauden vaikeuteen. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli tutkia BNP:n merkitystä kuolleisuuden ennustajana yhdessä muistisairauksien seulontatutkimuksena käytettävän MMSE-tutkimuksen ja masennusoireiden kanssa ikääntyneessä väestössä.

Matti Hiltunen

Ivabradiini ei paranna vakaan sepelvaltimotaudin ennustetta

Ivabradiinin on todettu vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja sydämen vajaatoiminnan takia tapahtuvia sairaalahoitojaksoja systolista sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla, joiden leposyke on tavanomaisen hoidon jälkeen yli 70/min. Nyt uusi laaja tutkimus osoittaa, että lääkkeellä ei ole minkäänlaista edullista ennustevaikutusta vakaan sepelvaltimotaudin hoidossa muun optimaalisen lääkehoidon rinnalla, vaikka leposyke olisikin korkea.

Juhani Airaksinen

Kuntien väliset erot sairastavuudessa- THL:n sairastavuusindeksin tuloksia

Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Itä- ja Pohjois-Suomessa väestön sairastavuus on keskimäärin suurempaa kuin maan lounaisosissa. Tietoa väestön terveydestä kunnittain ja sairausryhmittäin on kuitenkin niukasti. THL:n sairastavuusindeksi on kehitetty kuvaamaan väestön sairastavuuden alue-eroja ja se tarjoaa kunnille välineen arvioida omaa sairaustaakkaansa ja paikantaa terveystyön tehostamisen tarpeita.

Petteri Sipilä, Suvi Parikka, Tommi Härkänen, Teppo Juntunen, Timo Koskela, Tuija Martelin, Seppo Koskinen

Masennuksen, mielialalääkkeiden ja osteoporoosin yhteydet

Mielialalääkkeiden, erityisesti selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) on epäilty olevan yhteydessä osteoporoosiin, kaatumisiin ja murtumiin. Tähän on olemassa teoreettistakin perustaa, sillä osteoklasteissa, osteoblasteissa ja osteosyyteissä on serotoniinireseptoreita. Myös masennus on yhteydessä osteoporoosiin. Ilman satunnaistettua, kontrolloitua asetelmaa epidemiologisessa tutkimuksessa voi olla vaikea todentaa syy-seuraussuhdetta eli onko murtumien varsinainen syy masennus vai siihen käytetty lääke. Muutamat pitkittäistutkimusten meta-analyysit ovat osoittaneet, että SSRI-lääkkeet ovat yhteydessä murtumiin.

Kaisu Pitkälä

Kaiku- vai magneettikuvaus nivustyrän diagnosointiin?

Viime vuosina kirurgian poliklinikalla on näkynyt yhä enemmän lähetteitä, joissa nivustyräpotilas on käynyt diagnoosin vahvistamiseksi alavatsan kaikukuvauksessa. Ilmeisesti asia on lääkärikoulussa näin opetettu, koska allekirjoittaneen opiskelu-aikana painotettiin enemmän kliinistä silmää: nivusalueen tunnustelua ja yskäisytestiä etusormi nivuskanavan ulkosuulla. Useimmat nivustyräthän näkyvät päällepäin tai potilas kertoo diagnoosin jo ulko-ovella.

Hannu Paajanen

Tupakasta vieroitus sairaalahoidon jälkeen onnistuu

Tupakoinnin lopettaminen vaatii triggerin, ja sellainen voi olla sairastuminen, lapsen (lapsenlapsen) syntymä tai tulossa oleva leikkaus. Äkillinen vakava ja sairaalahoitoa vaativa sairastuminen on erinomainen paikka iskeä kiinni ja pyrkiä lopettamaan tupakointi kokonaan. Nyt tuli lisänäyttöä siitä, että tehokkaalla interventiolla tupakasta voi päästä eroon sairaalahoidon jälkeen.

Heikki Ekroos

Cochrane-katsausten käyttö Käypä hoito -suosituksissa

Cochrane-katsaukset muodostavat keskeisen osan hoitointerventiotutkimuksista tehdyistä systemaattisista katsauksista. Niiden käytön on todettu olevan vaihtelevaa kliinisissä hoitosuosituksissa. Tämän analyysin tarkoituksena oli selvittää Cochrane-katsausten käyttöä Käypä hoito -suosituksissa sekä muiden systemaattisten katsausten tai meta-analyysien käyttöä pienessä osajoukossa hoitosuosituksia.

Jesper M. Kivelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030