Tahdistimestako apua vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Jopa kolmanneksella vaikeaoireisista vajaatoimintapotilaista on leveänä QRS-kompleksina ilmenevä kammionsisäinen johtumishäiriö. Se hidastaa impulssin kulkua kammiolihaksessa aiheuttaen sydänlihaksen epätahdissa tapahtuvan supistumisen, mikä saattaa vaikeuttaa entisestään pumppaushäiriötä. Alustavissa tutkimuksissa on jo havaittu, että tahdistamalla perinteisen oikean kammion ohella samanaikaisesti vasenta kammiota sydänlaskimon kautta asennettavalla elektrodilla voidaan pumppaustoimintaa synkronoida ja mahdollisesti parantaa potilaan vointia.

Juhani Airaksinen

Kuntoutuuko myosiittia sairastava?

Dermatomyosiitti, polymyosiitti ja inklusio body myosiitti ovat etiologialtaan tuntemattomia, harvinaisia autoimmuunitauteja, joissa lihastulehdus on keskeinen oire. Tulehdus aiheuttaa etenevää lihaskatoa, josta seuraa voiman heikkenemistä sekä liike- ja liikkumisvaikeuksia. Inflammatoristen myosiittien hoitoon käytetään oraalisten glukokortikoidien ohella tarvittaessa solunsalpaajalääkitystä. Tulehduksen rauhoittuessa toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen ja fysioterapian keinoin, erityisesti lihasharjoituksin, on keskeinen osa hoitoa.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Maha-suolikanavan sairauksien aiheuttamat suumuutokset

Maha-suolikanavan sairaudet voivat aiheuttaa tulehdusmuutoksia myös suun alueelle. Yleisimpiä ovat kielen ja suun limakalvojen pitkäaikainen tulehdus ja aftaa muistuttavat haavaumat. Gastroesofageaalista refluksia sairastavilla esiintyy hampaiden eroosiovaurioita, ja keliaakikoilla on usein hammaskiilteen kehityshäiriöitä. Crohnin tautia sairastavilla voi ilmetä kasvojen ja huulten turvotusta sekä poskien limakalvopaksunnoksia. Maha-suolikanavan sairauksiin liittyvien suumuutosten tunnistaminen voi jouduttaa potilaan taudinmääritystä ja hoidon aloitusta.

Kristiina Heikinheimo, Tia Turunen, Veikko Luostarinen, Asko Kuusilehto

Ensilinjan hoito hormoniherkässä rintasyövässä

Hormoniherkkien rintasyöpien hoidossa tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja hoitokäytännöt muuttuvat uusien lääkkeiden ansiosta. Viime vuosikymmenellä käyttöön otetut ei-steroidaaliset aromataasientsyymin estäjät ovat osoittautuneet tehokkaammiksi ja vähintään yhtä turvallisiksi kuin aikaisemmin käytetyt antiestrogeenivalmisteet.

Eeva Salminen, Outi Ahokoski

Estrogeenia tarvitaan myös paikallishoitona emättimeen

Estrogeenia käytetään vaihdevuosiongelmiin varsin yleisesti joko laastarina, tabletteina tai geelinä. Tämän systeemisen hormonikorvaushoidon lisänä voidaan käyttää myös paikallisesti emättimeen annosteltavaa estrogeenia. Usein paikallishoito yksinään riittää erityisesti ikääntyneille naisille helpottamaan urogenitaalialueen oireita, kuten tulehduksia, virtsankarkailua, emättimen kirvelyä ja kuivuutta sekä yhdyntäkipua.

Juha Mäkinen, Seija Meltomaa, Otto Neirama, Pekka Klemi, Tiina Miettunen, Juha Kenraali, Jukka Mäenpää

Johtavat lääkärit toivovat lakon loppuvan nopeasti

Johtavat lääkärit toivovat lääkärilakon loppuvan mahdollisimman pian.

Suvi Sariola

Vapaaehtoista hoitovakuutusta esitetään vanhuuden turvaksi

Moni kysyy, miksi maksaisi verojen lisäksi vielä riskivakuutusta, joka voi jäädä käyttämättä

Ulla Järvi

Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa Fysioterapiapalvelujen alueellinen kehittämisprojekti

Aivohalvauspotilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, jossa fysioterapialla on keskeinen osuus. Fysioterapian toteutumisen ongelmana on kuntoutuspalvelua antavien tahojen yhteistyön puute, mikä haittaa potilaiden tehokkaan ja järkevän kuntoutuksen järjestämistä. Fysioterapeuttien tiedonkulkua vaikeuttaa myös yhteneväisen arviointi- ja seurantakäytännön puuttuminen.

Ulla Talvitie, Outi Pyöriä, Merja Reunanen, Hannu Nyrkkö

Yleiskirurgia - dinosaurus vai feenix-lintu?

Kirurgian erikoisalojen eriytyessä uusien pääspesialiteettien myötä on perinteinen yleiskirurgia menettämässä merkitystään. Raskaana pidetty yleiskirurgian koulutusmalli on väistymässä ja omaan erikoisalaan keskittyvä malli on tulossa sen tilalle. Yleiskirurgien kouluttamiseksi on Helsingin yliopistossa käynnistynyt uusi koulutusohjelma. Sen avulla pyritään mm. takaamaan valmiudet toimia suuren tai keskisuuren sairaalan päivystyskirurgian vetäjänä, kirurgisen teho- ja valvontahoidon konsulttina sekä sairaalan valmiusjohtajana.

Ari Leppäniemi, Ari Harjula, Juhani Ahonen

Lasten kasvoluunmurtumat

2.3.2001 Helsingin yliopisto

Hanna Thorén

Alaraajan verisuonisiirteiden ahtautuminen

3.3.2001 Helsingin yliopisto

Leo Ihlberg

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät perusterveydenhuollon haasteena

9.3.2001 Helsingin yliopisto

Eeva Ketola

Kehitysvammaisten elinajan ennuste ja kuolleisuus

9.3.2001 Helsingin yliopisto

Kristiina Patja

Adheesio ja biomekaniikka paranevassa lihaksessa

9.3.2001 Tampereen yliopisto

Minna Kääriäinen

Masennuksesta kärsivien ikääntyneiden kuolleisuusriski korkea

12.3.2001 Oulun yliopisto

Tuula Pulska

Pulmonaarihypertonian hoidon kriittistä arviointia

Eurooppalaisessa hengitysalan lehden pääkirjoituksessa arvioidaan kriittisesti primaarisen pulmonaarihypertonian hoidon ja lääketutkimuksen nykytilaa: pienet avoimet tutkimukset tuovat yleensä esiin hyviä vasteita ja tapausselostukset myöhemmin sivuvaikutuksia. Kun kyseessä on tappava tauti, huonosti dokumentoitukin hoito vakiintuu helposti alkutulosten ollessa myönteisiä. Usein tällainen hoito saattaa vielä olla superkallista (tästä on kokemusta itsellänikin sairaanhoitopiirin lääkebudjetin seurannasta...).

Hannu Puolijoki

Rintamaidollako haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia?

Imetystä on pidetty ratkaisevan hyödyllisenä vastasyntyneen ja äidin terveyden edistäjänä, ja sen suosimiseksi on käynnistetty kansainvälisiä ja kansallisia terveysohjelmia, muokattu asenteita ja jaettu valtava määrä valistusta. Tässä tilanteessa herättää hämmennystä tutkimus, jossa mitattiin nuorten aikuisten yläraajan valtimon seinämän elastista ominaisuutta kaikututkimuksella ja verrattiin heidän vastasyntyneinä saamansa rintamaitoruokinnan pituutta tähän valtimon seinämän kovettumisen riskiä kuvaavaan löydökseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ACE:n estäjä hidastaa ateroskleroosin etenemistä

SECURE-tutkimuksessa selviteltiin kaulavaltimoiden kaikututkimuksilla yli 700 potilaan pitkäaikaisen ramipriili- ja E-vitamiinilääkityksen vaikutuksia ateroskleroosin etenemiseen. E-vitamiini ei vaikuttanut valtimotaudin etenemiseen 4,5 vuoden seurannassa, mutta 10 mg ramipriilia hidasti sitä merkitsevästi. Löydökset selittävät osaltaan ACE:n estolla aikaisemmin todettuja edullisia vaikutuksia valtimotautitapahtumiin suuren riskin potilailla.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Tupakoitsijoiden ihon vanhenemisen biokemiaa tutkitaan

Havainnot siitä, että tupakointi vanhentaa, ovat ilmeisesti olleet herätteinä tutkimukselle, jossa verrattiin tupakoivien ja tupakoimattomien henkilöiden ihon kollageenin hajaantumiseen vaikuttavan metalloproteinaasi 1:n määrää. Näytteet otettiin pakaran ihosta ja analysoitiin kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. Solunulkoisessa aineessa vaikuttava metalloproteinaasi 1 indusoitui merkitsevästi enemmän tupakoivien näytteissä. Vaikka tutkimus tehtiin pakaran ihosta, tupakoivien on syytä panna asia merkille, koska myös ultraviolettivalo aktivoi tätä entsyymitoimintaa. Siten tupakoinnin ja auringonvalon yhteisvaikutus näkyvillä olevissa ihon osissa voi olla huomattavampi kuin vaatteiden suojaamissa paikoissa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Depressiopotilaan stigma

Psykiatrisiin sairauksiin liittyvä stigma, joka vanhemmilla potilailla on erityisen voimakas, heikentää hoitoonhakeutumista, mutta se saattaa myös lisätä hoidon keskeyttämisiä. Depressiopotilaita koskevassa tutkimuksessa todettiin yllättäen, että stigman kokeminen oli nuorilla voimakkaampaa kuin yli 65 vuotta täyttäneillä, mutta vain vanhuksilla stigma yhdistyi hoidon keskeyttämiseen. Koska depressiossa pitkäjänteinen hoito on ensiarvoisen tärkeää, tulisi lääkärien ja hoitohenkilökunnan pyrkiä vähentämään erityisesti iäkkäiden potilaiden stigmatuntemuksia. Näin voitaisiin vähentää myös hoidon keskeyttämisiä.

Raimo Kr Salokangas