Selkäydinstimulaatio vaikean neuropaattisen kivun ja monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän hoidossa

Vaikuttavuus: Laite lievittää neuropaattista kipua ja CRPS 1 -oireita osalla potilaista 1-2 vuoden seurannassa. Satunnaistettuja tutkimuksia on vähän ja toistaiseksi seuranta-ajat ovat lyhyet.

Paavola M, Haanpää M, Kärkkäinen M, Pälvimäki E-P, Blom M, Malmivaara A.

Vaikea-asteisen kuulovian kuntoutus molemminpuolisen sisäkorvaistutteen avulla

Vaikuttavuus: Näyttö vaikuttavuudesta verrattuna toispuoliseen istutteeseen on puutteellista ja perustuu pieniin, valikoituihin aineistoihin. Pitkäaikaistulokset puuttuvat.

Kokkonen J, Mäki-Torkko E, Roine Rp, Ikonen Ts.

Leikkaustiimin tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta

WHO käynnisti vuonna 2007 maailmanlaajuisen Safe Surgery Saves Lives -ohjelman, jonka tavoitteena on leikkauskomplikaatioiden vähentäminen. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä kehitti leikkaustiimin tarkistuslistan, jota testattiin kahdeksassa keskuksessa eri puolilla maailmaa. Tämän HALO-katsauksen tarkoituksena oli arvioida tarkistuslistan käytön vaikuttavuutta leikkauskomplikaatioiden ehkäisyssä.

Satu-Liisa Pauniaho, Martti Lepojärvi, Karolina Peltomaa, Ilkka Saario, Jaana Isojärvi, Antti Malmivaara, Tuija S. Ikonen

Psykiatristen häiriöiden alkulähteillä:
Geenit ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa

- Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että psykiatristen häiriöiden "periytyminen" heijastelee sekä geneettisiä tekijöitä että epäedullisia ympäristötekijöitä.

E. Juulia Paavonen, Tytti Solantaus, Tiina Paunio

Varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet miehet voivat huonosti

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneiden psykososiaalista hyvinvointia.

Eija Stengård, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Maila Upanne, Kai Parkkola, Markus Henriksson

Puheen näkeminen auttaa vauvaa puheäänien oppimisessa

Puhe on monimuotoinen signaali, joka välittää ihmistenvälistä kommunikaatiota erityisen tehokkaasti. On osin vielä hämärän peitossa, miten opimme puhumaan ja havaitsemaan puhetta syntymän jälkeen. Oppiminen alkanee heti, kun alamme kuulla puhetta. Puheen sisältämät lukuisat tilastolliset säännönmukaisuudet saattavat auttaa oppimista. Niiden hyödyntämistä kutsutaan tilastolliseksi oppimiseksi. Tilastollista oppimista ajatellaan voitavan käyttää kielenoppimisessa jatkuvan puheen jakamiseksi erillisiksi sanoiksi.

Tuomas Teinonen

Raskaus ei lisää HPV-infektioita

Ihmisen papilloomavirus (HPV) aiheuttaa infektion valtaosalle väestöstä jossain elämän vaiheessa, mutta suurin osa infektioista on oireettomia ja vain pienellä osalla infektio pitkittyy. Infektoitumiseen ja infektion kestoon vaikuttavat virukseen liittyvät ominaisuudet, mahdollisesti aikaisemman HPV-infektion aiheuttama immuunivaste, henkilön perimä sekä hormonaaliset ja ympäristötekijät.

Marja Sarkola

Herpesvirus, immuunivajaus ja krooninen kipu

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin aktiivisen herpesvirusinfektion (HSV-1 ja HSV-2), immuunivajauksen sekä kroonisen laaja-alaisen kivun yhteyttä. Lisäksi on selvitetty HSV-2:n aiheuttamien toistuvien aivokalvotulehdusten yleisyyttä, niihin liittyviä pitkittyneitä kipuoireita sekä altistavia tekijöitä.

Katariina Kallio-Laine

Geenit vaikuttavat juomatapoihin

Alkoholismista havaittiin kaksi alatyyppiä jo 1980-luvulla: aikuisiällä alkava sosiaalisesti käyttäytyvä tyyppi 1, ja murrosiässä alkava normeihin sopeutumaton, impulsiivinen ja väkivaltainen tyyppi 2. Arviolta 80 % alkoholisteista kuuluu tyyppiin 1.

Tero Hallikainen

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallinen

Suomessa tehdään vuosittain lähes 11 000 raskaudenkeskeytystä. Vuodesta 2000 lähtien Suomessa on käytetty kirurgisen raskaudenkeskeytyksen (kohdun tyhjennys instrumentein) lisäksi lääkkeellistä menetelmää. Kirurgisten keskeytysten määrät ovatkin vähentyneet; vuonna 2008 lähes 70 % raskaudenkeskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti. Lääkkeellistä kohduntyhjennystä voidaan käyttää myös keskenmenojen hoidossa. Väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin lääkkeellisen ja kirurgisen menetelmän turvallisuutta, tehokkuutta, potilastyytyväisyyttä ja kustannuksia.

Maarit Niinimäki

Kollageeni XVIII:n vaikutukset

Kollageeni XVIII on sidekudosproteiini, jota on löydettävissä lähes kaikista elimistön tyvikalvorakenteista. Kollageeni XVIII:n biologinen tehtävä on kuitenkin vielä jokseenkin epäselvä. Kollageeni XVIII esiintyy kolmena eri varianttina, jotka eroavat toisistaan aminoterminaalisen osansa suhteen. Pisimmän variantin on soluviljelyolosuhteissa todettu estävän tärkeää solujen viestijärjestelmää, Wnt-signalointia. Ei kuitenkaan ole tiedossa, estääkö kollageeni XVIII Wnt-signalointia myös elävissä organismeissa. Kollageeni XVIII:n karboksiterminaalisen osan, endostatiinin, on havaittu estävän verisuonten uudismuodostusta sekä syövän kasvua.

Lotta Seppinen

Dopamiini ja serotoniini säätelevät kipuherkkyyttä

Ihmisten yksilöllinen kipuherkkyys vaihtelee huomattavasti, mutta kipuherkkyyttä säätelevistä hermostollisista mekanismeista tiedetään verrattain vähän.

Ilkka Martikainen

Värttinavaltimon kelpoisuus ohitussiirteeksi

Värttinävaltimoa käytetään yleisesti ohitussiirteenä sepelvaltimo-ohituskirurgiassa. Se on helppo preparoida siirteeksi ja sen aukipysyvyys siirteenä on erinomainen. Värttinävaltimon käyttöön liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita. Luonnollisessa asemassaan värttinävaltimo huolehtii käden verenkierrosta yhdessä kyynärvaltimon kanssa. Ennen värttinävaltimon preparointia on tärkeää varmistua, ettei sen poisto aiheuta verenkierron puutetta kädessä. Valtimonkovettumistauti voi estää värttinävaltimon käytön sepelvaltimosiirteenä, sillä värttinävaltimo on lihasvaltimo, joka on altis valtimonkovettumistaudille.

Mika Kohonen

Vanhuksille sattuu entistä enemmän lonkkamurtumia

Suurin osa vanhusten tapaturmista syntyy kaatumisen seurauksena, niin myös valtaosa lonkkamurtumista. Kaatumisalttius lisääntyy iän ja terveydentilan heikkenemisen myötä, mutta myös psyykenlääkkeet voivat lisätä iäkkäiden kaatumisvaaraa. Kolmannes kotona asuvista ja yli puolet laitoksissa asuvista yli 65-vuotiaista kaatuu ainakin kerran vuoden aikana. Arviolta joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa merkittävän vamman.

Eija Lönnroos

Kolesterolilääkkeiden käytössä on edelleen kohentamisen varaa FINRISKI 2007 -tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida seerumin kolesterolipitoisuuden muutoksia vuodesta 1982 lähtien väestössä ja eri potilasryhmissä sekä arvioida kolesterolilääkityksen toteutumista, sen kohdentumista eri potilasryhmiin ja hoitotason saavuttamista.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti

Särkylääke ei auta kuukautiskipuihin - epäile endometrioosia

- Endometrioosi on nuorten naisten tavallinen sairaus. Sen toteaminen kuitenkin viivästyy usein vuosia, vaikka siihen liittyvät oireet ja kliiniset löydökset ovat helposti tunnistettavissa.

Marjaleena Setälä, Päivi Härkki, Antti Perheentupa, Anna-Mari Heikkinen, Minna Kauko

CP-vammaisen toimintakyky heikkenee jo nuorena aikuisena

- CP-vamma on varhaislapsuudessa saadun aivovaurion tai aivojen kehityshäiriön aiheuttama elinikäinen vamma, ja sen oirekuva muuntuu yksilön ikääntyessä.

Eerika Rosqvist, Oili Harri-Lehtonen, Tiina Airaksinen, Aarne Ylinen, Mauri Kallinen

Nuorten miesten psykososiaalinen tukiohjelma vähensi psyykkistä kuormittuneisuutta

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, voidaanko Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeessa kehitetyllä interventiolla vaikuttaa nuorten miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin.

Eija Stengård, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Maila Upanne, Kai Parkkola, Markus Henriksson

Vanhoista vanhimpien terveys ja sairaus

Väestö ikääntyy nopeasti, ja nopeimmin kasvava ikäryhmä ovat yli 85-vuotiaat. Monet sairaudet yleistyvät iän myötä, mutta arkitieto kertoo hyvin iäkkäiden olevan pääosin hyväkuntoisia ja melko terveitä. Väestötason tietoa vanhoista vanhimpien terveydentilasta ja sairauksista on kuitenkin julkaistu kansainvälisestikin katsoen vähän. Tämä väitöskirjatyö tutki 90-vuotiaan väestön terveyttä eri näkökulmista.

Sirkka Goebeler

Unenaikainen ihon hiilidioksidimittaus kertoo sydänriskistä

Sydän- ja verisuonisairaudet ja unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät naisilla vaihdevuosien jälkeen. Karttuvan iän lisäksi syynä on vaihdevuosien aikana muuttunut hormonitoiminta; naishormonit, etenkin keltarauhashormoni, ovat hengitystä stimuloivia, ja niiden määrä vähenee vaihdevuosien aikana. Unenaikaisten hengityshäiriöiden on todettu olevan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta taustalla oleva mekanismi on vielä osittain tuntematon. Kuitenkin tiedetään, että sympaattisen hermoston liiallinen aktiivisuus liittyy sydän- ja verisuonitautien varhaismuutoksiin.

Jenni Aittokallio