Vaikeahoitoisen epilepsian etiologia ja immunologiset merkkiaineet

Asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta 25-30 %:lla epilepsiapotilaista esiintyy kohtauksia. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien potilaiden epilepsioiden syistä on kuitenkin ollut vain vähän tutkimustietoa. Aiempien tutkimusten perusteella osalla epilepsiapotilaista on viitteitä elimistön immuunijärjestelmän aktivoitumisesta, mutta tietämys hyvin tutkituista vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista potilaista on ollut riittämätöntä. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia vaikeahoitoisen epilepsian kliinisiä piirteitä hyvin tutkituilla potilailla. Tarkoituksena oli arvioida vaikeahoitoisen epilepsian syyn vaikutusta ennusteeseen. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tutkia vaikeahoitoisen epilepsian immunologisia merkkiaineita, joiden avulla voitaisiin löytää potilaat, joiden epilepsiassa immunologisilla tekijöillä saattaa olla kliinistä merkitystä.

Suvi Liimatainen

Trombiininestäjät sydänkirurgiassa

Sydän-keuhkoneen käyttö ja kirurginen vamma käynnistävät elimistössä tulehdus- ja hyytymisjärjestelmän voimakkaan aktivaation. Avosydänleikkauksissa sydän pysäytetään ja sen verenkierto estetään toimenpiteen ajaksi. Lisäksi sydän-keuhkokoneen käytön aikainen poikkeava verenkierto voi johtaa muidenkin elinten kuten suolen ja keuhkojen toimintahäiriöön. Erityisesti elinten verenkierron palautumisvaiheeseen, ns. reperfuusiovaiheesen, liittyy paikallinen nopea tulehdus- ja hyytymismekanismin monimutkainen ja osin toisiinsa liittyvä aktivoituminen, jossa trombiinilla näyttäisi olevan keskeinen asema. Trombiinilla tiedetään olevan myös apoptoosia aktivoivia ominaisuuksia.

Mikko Jormalainen

Auger-elektronisäteilijä syövän hoitoon

Auger-elektroneja säteilevä radioaktiivinen isotooppi, liitettynä syöpäsoluun hakeutuvaan sytostaattiin, vasta-aineeseen tai esimerkiksi nanopartikkeliin, on tulevaisuudessa potentiaalinen syövän hoitomuoto. Auger-elektronien kantama on lyhyt, suurimmillaan noin 0,5 millimetrin miljoonasosaa. Syöpäsoluun tunkeutunut Auger-elektronisäteilijä tuhoaa solun DNA:ta kantamansa sisällä.

Hilkka Jääskelä-Saari

Immuunipuutos munuaisten vajaatoiminnassa

Munuaisten vajaatoiminta on diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien yleistymisen takia lisääntymässä. Munuaisten vajaatoiminnassa glomerulusfiltraatio (GFR) heikentyy. Munuaiset säätelevät myös kalsiumin, fosfaatin ja D-vitamiinin aineenvaihduntaa ja vaikuttavat punasolutuotantoon tuottamalla erytropoietiinia. Myös immuunipuolustus on heikentynyt, jolloin infektioiden riski kasvaa. Infektiot ovat dialyysipotilaiden toiseksi yleisin kuolemansyy sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Immuniteettia heikentävät puolustuskykyä tukevien tulehdusvälittäjäaineiden puute, toksiset aineenvaihduntatuotteet ja verikontakti vieraiden materiaalien kanssa hemodialyysihoidossa. Fosfaatin kertymiseen liittyvä sekundaarinen lisäkilpirauhasen liikatoiminta eli hyperparatyreoosi on immuunisoluille toksista. Kalsitriolin eli aktiivisen D-vitamiinin puute voimistaa hyperparatyreoosia. Terveillä kalsitrioli hillitsee immuunivastetta, ja D-vitamiininpuutokseen liittyy lisääntynyt riski mm. autoimmuunitauteihin ja pahanlaatuisiin sairauksiin. Vaurioitunut munuainen ei kykene muuntamaan kalsitriolin esiastetta kalsitrioliksi, josta seuraa D-vitamiininpuutos. Se ei myöskään kykene tuottamaan riittävästi erytropoietiinia (Epo), ja tämä johtaa anemiaan.

Päivi Hannula

Eteiskorvakkeen katetrisulku avuksi eteisvärinän hoitoon

Eteiskorvakkeen katetrisulku näyttää lupaavalta hoitomenetelmältä eteisvärinän hoidossa - tosin tehdyn tutkimuksen tulokset ovat vasta lyhytaikaisia.

Juhani Airaksinen

Mielenterveys sanelee sydänsairauksien hoitoa

Psykiatristen potilaiden saama sydänsairauksien hoito ei ainakaan Tanskassa ole riittävän tehokasta eikä riittävän intensiivistä. Tämä saattaakin osaksi selittää mielenterveyspotilaiden muita suuremman kuolleisuuden sydän- ja verisuonisairauksiin.

Raimo K.R. Salokangas

Eturauhassyöpään yhä pitkä hormonihoito

Sädehoidon ja pitkäkestoisen hormonihoidon yhdistelmä on tehokkain hoito niille eturauhassyöpäpotilaille, joilla tauti on paikallisesti levinnyt ja joilla ei ole kontraindikaatioita, osoittaa nyt tehty tutkimus. Lyhyempää hormonihoitoa on kuitenkin kaivattu, koska yli kaksi vuotta jatkunut hormonihoito voi heikentää potilaan elämänlaatua ja mm. lisätä sydäninfarktin riskiä.

Ossi Lindell

Haurastuminen alkaa yllättävän varhain

Hauraus-raihnausoireyhtymää edeltäviä muutoksia ilmenee jopa joka kolmannella 50-64-vuotiaalla. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa oireyhtymän havaittiin liittyvän matalaan sosioekonomiseen asemaan, alhaiseen koulutustasoon ja naissukupuoleen.

Kaisu Pitkälä

Tietokone tunnistaa Alzheimerin magneettikuvasta

Muistisairauden diagnostiikan kannalta hyödyllistä tietoa voidaan tulevaisuudessa automaattisesti poimia strukturaalisesta magneettikuvasta.

Jaana Suhonen

Hysteroskooppinen sterilisaatio on nopea ja turvallinen toimenpide

Kohtuontelon tähystyksessä tehtävä sterilisaatio on uusin vaihtoehto laparoskooppiselle sterilisaatiolle ja pysyvää ehkäisyä haluaville naisille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohtuontelon tähystyksessä tehtävän sterilisaation onnistumista, komplikaatioita, esilääkityksen ja toimenpiteen aikaisen kipulääkityksen riittävyyttä sekä potilastyytyväisyyttä.

Heini Savolainen, Sirpa Ikonen, Jaana Fraser

Hyvä mikrobilääkepolitiikka ja bakteeritartuntojen torjuminen ehkäisevät C. difficile -infektioita

- C. difficile -infektioiden ilmaantuvuus ja siihen liittyvä kuolleisuus on kasvamassa.

Eero Mattila, Veli-Jukka Anttila

INR-arvon nousu eksenatidihoidon aikana

- Varfariinilääkitystä vuosikausia käyttäneen diabeetikkomiehen INR-arvo hyppäsi nopeasti yli viitealueen, kun hoitoon lisättiin eksenatidi.

Tapani Rönnemaa

Suomalaisten lääkärien tupakointi ja tupakasta vieroitusta koskevan Käypä hoito -suosituksen tuntemus vuonna 2006

Tutkimuksessa selvitettiin sekä suomalaisten lääkärien tupakointia vuonna 2006 että sitä, missä määrin lääkärit tunsivat ja käyttivät tupakointia, nikotiiniriippuvuutta ja vieroitushoitoja koskevaa Käypä hoito -suositusta.

Lasse Hokkinen, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen, Kristiina Patja, Markku Myllykangas

HPV-rokote suojannee useita serotyyppejä vastaan

HPV-rokotteen tehoa selvittänyt PATRICIA-tutkimus antaa viitteitä, että rokote antaa suojaa useita HP-viruksen serotyyppejä vastaan.

Hanna Nohynek

Kuinka tunnistaa dementikon virtsatietulehdus?

Noin 40 % vanhainkotivanhuksista kärsii oireettomasta bakteriuriasta. Sen hoitaminen antibiooteilla saattaa olla jopa haitallista, liittyy siihen pyuriaa tai ei. Mikä sitten on virtsatietulehduksen oire, joka antaa luvan hoitaa antibiootein vanhusta? Dysuria, pollakisuria, uutena ilmenevä inkontinenssi ja alaselän kipu - mutta dementoituneilla ja inkontinenteilla vanhuksilla oireiden selville saaminen saattaa olla erittäin haasteellista.

Kaisu Pitkälä

Päivystysolosuhteisiin enemmän huomiota

Suomalaisille anestesiologeille tehdyn kyselyn tulokset antavat syytä huoleen: joka neljäs anestesiologi on miettinyt itsemurhaa ja yhtä moni on masentunut, vaikkakin masennuslääkitys on vain 6 %:lla. Tutkimuksen perusteella työpaikoilla olisi syytä aktiivisesti puuttua päivystysolosuhteisiin, työpaikan oikeudenmukaisuuteen ja ristiriita-alttiuteen.

Katariina Korkeila

Nikkelikielto vähensi uusia allergiatapauksia

Nikkelipitoisia tuotteita koskeva lainsäädäntö on tasaisesti vähentänyt nikkeli- ja kobolttiallergian esiintymistä tanskalaisilla nuorilla naisilla. Tämä selvisi Kööpenhaminassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa vedettiin yhteen noin 10 300 epikutaanitestin tulokset vuosilta 1985-2007.

Sirkku Peltonen

Hydrokortisonin asema septisen sokin hoidossa vahvistuu

Pieniannoksinen hydrokortisonihoito kuuluu suomalaisenkin Käypä hoito -suosituksen mukaan septisen sokin hoitoon, sillä sen on osoitettu vähentävän verenkierron tukihoidon tarvetta. Nyt julkaistussa meta-analyysissä pieniannoksisen (alle 300 mg/vrk) ja pitkään, eli yli viisi vuorokautta annostellun, hydrokortisonin osoitettiin vähentävän myös kuolleisuutta septisessä sokissa.

Sanna Hoppu

Lasten ja nuorten aikuisten diabeteksen alueellinen ilmaantuvuus Suomessa

Tavoitteena oli kuvata nuorten aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen alueellista ilmaantuvuutta Suomessa sekä päivittää nämä tiedot lasten tyypin 1 diabeteksen osalta.

Niina Lammi, Paul Blomstedt, Johan Eriksson, Marjatta Karvonen, Elena Moltchanova

Glukoosipitoisuuden jatkuva seuranta diabeteksen hoidossa

- Sormenpään verinäytteisiin perustuvan verensokerin omaseurannan rinnalle on viime vuosina saatu glukoositason jatkuvaan monitorointiin tarkoitettuja laitteita. Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, parantaako tehostettu omaseuranta jatkuvatoimisella glukoosinseurantalaitteella hoitotasapainoa verrattuna perinteiseen verensokerin omaseurantaan.

Iris Pasternack, Riitta Grahn, Sirpa-Liisa Hovi, Karita Sadeharju, Marja-Terttu Saha, Timo Talvitie