Radioimmunoterapiaa follikulaariseen lymfoomaan

Non-Hodgkin-lymfoomat on heterogeeninen tautiryhmä, jossa hitaasti etenevät taudit ovat alkuvaiheissaan vähäoireisia, kun taas nopeakasvuiset taudit voivat johtaa hoitamattomina lyhyessä ajassa kuolemaan. Jos potilaan tautimassa on vähäinen, voi ensisijainen hoitosuositus olla seuranta. Oireettoman potilaan varhainen sytostaattihoito ei välttämättä paranna ennustetta.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Lääkärin ammatti altistaa itsemurhille

Lukuisissa yksittäisissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota lääkäreiden muuta väestöä korkeampaan itsemurhakuolleisuuteen. Nyt näistä tutkimuksista on tehty meta-analyysi, joka vahvistaa aiemmat havainnot. Vuoden 1960 jälkeen julkaistujen, kriteerit täyttäneiden 25 tutkimuksen perusteella mieslääkäreiden itsemurhariski oli 1,41- ja naislääkäreiden 2,27-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Naisten kohdalla tosin tutkimusten vähäisyys rajoittaa tuloksen luotettavuutta. Muiden tutkimusten perusteella depressio sekä lääkkeiden ja alkoholin liikakäyttö näyttävät olevan yleisiä lääkäreiden itsemurhien riskitekijöitä, kuten muussakin väestössä. Tutkijat kiinnittävät kuitenkin erityistä huomiota naislääkäreiden korkeaan itsemurhakuolleisuuteen ja sen vähentämisen mahdollisuuksiin. Olisiko työn ja muiden roolien mukanaan tuomaa rasitusta mahdollista vähentää?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Rintasyövän liitännäishoitoa 30 vuotta

Italialaistutkijat julkaisivat vuonna 1975 tutkimuksen, joka osoitti, että syklofosfamidin, metotreksaatin ja fluorourasiilin yhdistelmänä annettu solunsalpaajahoito parantaa rintasyöpään sairastuneen potilaan ennustetta. Pitkäaikaisseurannassa ei ole havaittu hoidosta mitään merkittäviä haittoja ja elinaikahyöty säilyy. Solunsalpaajahoito vähentää syövän uusiutumisen riskiä 34 % ja kokonaiskuolleisuutta 22 % (n = 337). Kuuden hoidon sarja riittää. Jos hoitoa annetaan 12 kk ajan, hoitotulos ei parane, mutta haitat lisääntyvät. Nykyinen hoitokäytäntö, jossa suuri osa rintasyöpään sairastuneista naisista saa leikkauksen jälkeen solunsalpaajahoidon liitännäishoitona, on vahvasti perusteltu.

Sirkku Jyrkkiö

Nuorten diabeetikkojen ohjaus ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä - tulokset paremmat kuin perinteiselläyksilöohjauksella

Suomalaiset sairastuvat tyypin 1 diabetekseen yleisimmin maailmassa. Valtaosalle diabetes puhkeaa ennen 20 vuoden ikää. Nuoruusiässä diabeteksen hoidon vaatimukset ovat ristiriidassa ikään liittyvien kehitystavoitteiden kanssa ja hoitotasapaino on usein huono. Nuoruusikä on kuitenkin tärkeä elämänvaihe, sillä silloin integroidaan pysyvä sairaus omaan elämään. Itsenäistyäkseen ja saadakseen hoidon hallintaansa nuori diabeetikko tarvitsee ohjausta.

Sirkku Tulokas - Markku Ojanen, Anna-Maija Koivisto - Amos Pasternack

Hyperlipidemian hoito heterotsygoottisessa familiaalisessa hyperkolesterolemiassa - elämänmittainen haaste

Heterosygoottisessa familiaalisessa hyperkolesterolemiassa LDL-reseptorin toimintahäiriö aiheuttaa normaaliväestöön nähden 2-3-kertaisen seerumin LDL-kolesterolitason nousun.

Alpo Vuorio - Helena Gylling -Petri T. Kovanen

Toistuvan masennuksen ehkäisy tietoisuustaitoja hyödyntävällä kognitiivisella psykoterapialla

Tietoisuustaitoihin perustuva kognitiivinen terapia on yhdistelmä itämaista meditaatiota ja perinteistä kognitiivista terapiaa.

Nils Holmberg

Iäkkään naisen arvoituksellinen rintakipu

Potilas kärsi hengenahdistuksesta, rintakivusta, toispuolisesta päänsärystä ja silmäkivusta sekä ajoittaisesta korkeasta verenpaineesta. Häntä hoidettiin useaan otteeseen alue- ja yliopistosairaaloissa, joissa hänelle tehtiin lukuisia tutkimuksia. Vasta kun riittävän pitkän sairaalaseurannan aikana havaittiin, että potilaan oireet ilmaantuivat kohtauksittain, päästiin harvinaisen feokromosytooman jäljille.

Saara Metso - Eila Lantto - Jorma Salmi

Kardiologisen diagnostiikan tehostaminen päivystysalueella lyhensi ja vähensi sairaalahoitoa

Akuutin sepelvaltimokohtauksen ja sydämen vajaatoiminnan diagnostiikkaa päivystystoiminnassa on tarpeen tehostaa, jotta potilaat saisivat täyden hyödyn parantuneista hoidoista.

Sinikka Pohjola-Sintonen - Valtteri Kosunen - Jyrki Lilleberg, Reijo Sund - Tuomo Tiensuu

Murtumahoitajatoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2003-2004

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on todettu murtumaan johtaneiden syiden selvittelyjen kuuluvan osaksi murtumien hyvää hoitoa.

Anne Myllymäki - Hannu Puolijoki

Aikuisiän psyykkiset sairaudet ennustettavissa jo lapsuudessa

10.12.2004 Helsingin yliopisto

Laura Niemi

Välikorvatulehduksen bakteriologia ja vakavat komplikaatiot

10.12.2004 Helsingin yliopisto

Kimmo Leskinen

Cohenin oireyhtymän molekyyligenetiikka

10.12.2004 Helsingin yliopisto

Juha Kolehmainen

Seerumin enterolaktoni biologisena merkkiaineena

10.12.2004 Helsingin yliopisto

Katariina Stumpf

Kriittisen alaraajaiskemian identifikaatio ja kulku

10.12.2004 Helsingin yliopisto

Sorjo Mätzke

Spontaanin hengityksen edut akuuttiin keuhkovaurioon liittyvässä vaikeassa hengitysvajauksessa

11.12.2004 Helsingin yliopisto

Tero Varpula

Lyhyesti: Immunokomplekseja autoimmuunitauteihin

ITP:tä (idiopaattinen trombosytopeeninen purppura) hoidetaan menestyksellisesti suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IViG). Hyviä tuloksia on saatu myös Rhesus anti-D-vasta-aineilla, mutta vain Rh+potilailla. Mikä on vaikutusmekanismi? Hiiren ITP-mallissa testattiin, voisivatko liukoiset vasta-aineen ja vieraan antigeenin immunokompleksit toimia. Ne toimivat. Sitten kokeiltiin vasta-aineita hiiren omaa albumiinia tai transferriinia vastaan. Näissä kokeissa kompleksit muodostuivat in vivo. Nekin toimivat. Ja mikä parasta, albumiinivasta-aine toimi myös hiiren artriittimallissa ja esti niveltulehduksen. Kommenttikirjoituksessa taivutetaan rautalangasta, mistä voi olla kyse. Immunokompleksit tukkivat fagosyyttien komplementtireseptorit ja siten estävät esimerkiksi trombosyyttien poistumisen verestä. Näin voitaisiin kehittää spesifejä haitattomia vasta-aineita tai reseptori-inhibiittoreita, joilla olisi käyttöä yleisemminkin autoimmuunitaudeissa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Pneumokokkirokotteesta ei apua otiittikierteisille

Hollannissa tutkittiin, parantaako pneumokokkirokote vaikeasti korvatulehduskierteisten lasten elämänlaatua. Tutkimukseen otettiin 383 keskimäärin 33 kk:n ikäistä lasta, jotka olivat sairastaneet 5 otiittia edellisen vuoden aikana. Puolet sai ensin pneumokokkikonjugaattirokotteen ja 6 kk:n kuluttua polysakkaridirokotteen ja toinen puoli iästä riippuen joko hepatiitti A tai B -rokotteen. Lapset kävivät seurantakäynnillä 7, 14, 20 ja 26 kk:n kuluttua rekrytoinnista ja elämänlaatua kyseltiin 14 ja 26 kk:n kohdalla. Korvatulehduksia sairastettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon, eikä elämänlaadussa ollut eroa ryhmien välillä. Lohdullista oli, että molemmissa ryhmissä otiittien esiintyminen väheni seuranta-aikana 10 %:iin lähtötilanteesta.

Marjo Renko

Sisarukset suojaavat MS-taudilta

MS-tauti on perusmekanismiltaan autoimmuunisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät. Jo klassiset MS-taudin epidemiologiset tutkimukset osoittivat, että lapsuusiässä vaikuttavat ympäristötekijät ovat keskeisiä taudin synnyssä. Australialainen tapaus-verrokkitutkimus osoittaa, että tautiriskiin vaikuttavat erityisesti varhaislapsuuden altistukset.

Tuula Pirttilä

Rytmihäiriötahdistimet sydämen vajaatoiminnan perushoitoon?

Äkkikuolema on sydämen vajaatoimintapotilaan tärkein kuolinsyy. Koska rytmihäiriötahdistimen ja amiodaronihoidon on arveltu voivan parantaa vajaatoimintapotilaan ennustetta, satunnaistettiin SCD-HeFT-tutkimuksessa yhteensä 2 521 vajaatoimintapotilasta ym. hoitoihin tai lumelääkitykseen. Tutkimukseen mukaan otettujen potilaiden sydämen pumppaustoiminta oli huono, ja heillä oli vähintään lieviä vajaatoimintaoireita, mutta ei dokumentoituja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Puolella potilaista oli sepelvaltimotauti. Vajaatoiminnan perinteinen lääkehoito pyrittiin optimoimaan. Tahdistinhoito toteutettiin mahdollisimman yksinkertaisesti pyrkimyksenä hoitaa ainoastaan ilmaantuvat kammiovärinät ja hyvin nopeat kammiotakykardiat.

Juhani Airaksinen

Klopidogreeli ja residiiviulkuksen riski

Jopa 15 % asetyylisalisyylihaposta (ASA) ulkusvuodon saaneista potilaista saa residiivivuodon vuoden kuluessa, jos ASA-hoito aloitetaan uudelleen haavan parannuttua. Protonipumpun salpaajan yhdistäminen on tällöin perustelua ja tehokasta uusintavuodon ehkäisyä. On myös suositeltu ASA:n vaihtamista klopidogreeliin, jonka kliiniset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että klopidogreeli olisi ulkuspotilaalle turvallisempi vaihtoehto.

Robert Paul