Sydäninfarktin liuotushoidon viiveet taajamassa ja haja-asutusalueella

Sydäninfarktiin sairastuvalle liuotushoidon varhainen aloittaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka paljon lääkärijohtoinen ensihoitoryhmä lyhensi liuotuksen aloittamisen viivettä verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Potilaan luo viedyn liuotushoidon arvioitiin lyhentäneen liuotushoidon viivettä kaupunkialueella keskimäärin 73,5 minuuttia, maaseudulla ja saaristossa liuotusviiveiden erotukseksi tuli keskimäärin 120,0 minuuttia. Ambulanssin ajoaika ei ole taajamissa merkittävä tekijä, vaan suurimmat viiveet syntyvät rintakipupotilaan tilan arvioimisesta, rintakivun ensihoidosta, potilaan siirtämisestä kerrostaloasunnosta ambulanssiin sekä sairaalansisäisestä liuotusviiveestä.

Markku Luukkanen, Teemu Elomaa, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Janne Reitala

Lyijymyrkytys romumetallin hitsaustyöstä

Kaksi saman työpaikan romumetallihitsaajaa tuli terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kovien mahakipujen takia. Potilaiden kliininen kuva sopi lyijymyrkytykseen ja heidät lähetettiin keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Lyijymyrkytys varmistui altistumistietojen sekä veri- ja virtsakokeiden perusteella. Puutteellinen suojautuminen ja tietämättömyys mahdollisesta terveysriskistä olivat johtaneet miesten lyijyaltistumiseen ja sairastumiseen. Tapaus osoitti, että alkuperältään tuntemattoman romumetallin hitsaukseen voi liittyä lyijymyrkytyksen riski.

Markku Pavela, Kari Reijula

Hereillä olo yleisanestesian aikana: harvinainen, mutta usein invalidisoiva komplikaatio

Yleisanestesian aikana hereillä oleva potilas on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Hän pystyy kuulemaan mitä ympärillä tapahtuu, aistimaan kosketusta ja kipua, mutta ei kykene reagoimaan ahdistavaan tilanteeseensa eikä viestittämään siitä. Leikkauksen aikana näitä kokemuksia on vaikea havaita ilman aivosähkökäyrää mittaavaa laitetta, joka ilmoittaa anestesian syvyyden. Hereilläolokokemuksesta voi seurata varsin hankala krooninen posttraumaattinen stressioireyhtymä, joka invalidisoi pahasti potilaan jokapäiväistä elämää.

Seppo Ranta

Päivystystä keskitetään - kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta

Kuopiossa terveyskeskuksen ja yliopistollisen keskussairaalan yhteispäivystys on toiminut runsaan puolen vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet tähän mennessä pääsääntöisesti hyvät. Potilaat ovat vähentyneet erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla. Hoito on tehostunut oikean hoidonporrastuksen, kiireellisyysluokituksen ja parempien seuranta-, tutkimus- ja konsultaatiomahdollisuuksien vuoksi, mutta yleislääkäripäivystyksen pitkistä odotusajoista ei päästä eroon tässäkään päivystysmuodossa.

Seppo Hietakorpi, Pertti Lipponen

Terveydenhuollon 1990-luvun uudistusaallon tulokset

Viime vuosikymmenen aikana länsimaiden terveydenhuoltoon tuli uusia tuulia, joita viritti pitkälti usko markkinamekamismien voimaan. Merkittävimpiä uudistuksia oli tilaajan ja tuottajan roolin eriyttäminen. Asiakaskin nostettiin uudenlaiseen asemaan. Mutta mitä uudistushankkeista lopulta jäi käteen?

Raimo Jämsén, Markku Pekurinen

Lasten akuutin lymfoblastileukemian hoidon vaikutukset verensokerin säätelyyn ja maksaan

17.1.2003 Tampereen yliopisto

Päivi Halonen

Neutrofiilisten valkosolujen ja dendriittisolujen merkitys Lymen borrelioosissa

17.1.2003 Turun yliopisto

Juha Suhonen

Pikkukeskosten kasvumekanismit ja sepelvaltimotaudin varhaiset syyt

24.1.2003 Helsingin yliopisto

Eero Kajantie

Aivojensuojausmenetelmät hypotermisen verenkierron pysäytyksen yhteydessä

24.1.2003 Oulun yliopisto

Pekka Romsi

Verisuonimuodostus, ohjattu solukuolema ja pintasolukon uusiutuminen keuhkokudoksen korjausmekanismeina

Tavallinen interstitaalipneumonia (UIP) ja obliteroiva bronkioliitti-organisoituva pneumonia (BOOP) ovat keuhkosairauksia, joille on ominaista sidekudoksen kertyminen vaurioituneisiin pieniin ilmateihin ja/tai keuhkorakkuloihin. UIP:ssa sidekudosmuodostus on jatkuvaa, mikä johtaa asteittain keuhkon perusrakenteen vahva-asteiseen häiriintymiseen ja alentuneeseen kaasujen vaihtoon. UIP on etenevä sairaus, jonka hoitoon käytetään kortisonia ja/tai immuunivastetta heikentäviä lääkkeitä, mutta vaste hoitoon on vähäinen ja taudin ennuste on huono. BOOP:ssa uudismuodostunut sidekudos häviää, taudin ennuste on hyvä, ja suurin osa potilaista paranee kortisonihoidon avulla.

Elisa Lappi-Blanco

Lyhyesti: Persianlahden sotaveteraaneilla allergisoivaa siemennestettä

Persianlahden sotaveteraanien terveydentilan seuranta Yhdysvalloissa on paljastanut erityisongelman: seksikumppaneilla voi esiintyä genitaalialueella polttelevaa tunnetta, kipua ja limakalvojen turvotusta välittömästi siemennestealtistuksen jälkeen. Vaivat vastaavat pitkälti oireyhtymää, jossa naisella todetaan IgG- ja IgM-vasta-aineita partnerinsa siemennesteen plasman proteiineja kohtaan. Sotaveteraanimiehet ovat usein myös itse altistuneet omalle ejakulaatilleen, ja se näkyy ihotesteissä. Yli 200 veteraanin ja heidän partneriensa tutkimuksesta saatiin näyttöä siitä, että kyseessä on IgE-välitteinen yliherkkyys siemennesteen proteiineja kohtaan. Sitä voidaan hoitaa altistushoidoilla pelkän kondomin käytön lisäksi. Syitä, miksi oireyhtymää esiintyy juuri näillä sotaveteraaneilla, ei tunneta. Kemiallisia aseita, säteilyä ja mikrobiologisia tekijöitä tulee väkisinkin mietittyä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Eosinofiilien roolista uusia näkemyksiä

Eosinofiilien osuutta astman patogeneesissä on pidetty oleellisena, ja asiaa on vahvistettu eri tutkimuksin. Siksi Flood-Pagen ym. uudet havainnot ovatkin mielenkiintoisia. He osoittivat, että interleukiini-5:lle kehitetty vasta-aine mebolitsumabi ei poikennut kliinisiltä vaikutuksiltaan lumelääkkeestä, vaikka hengitysteiden, luuytimen ja veren eosinofiilien määrä saatiin selvästi pienenemään. Satunnaistetussa sokkokokeessa oli mukana 24 lievää astmaa sairastavaa. Rajoittuuko IL-5:n osuus eosinofiilien biologiassa vain niiden rekrytointiin hengitysteihin? Onko muilla tekijöillä (IL-3, GMCSF jne.) enemmän vaikutusta. Näitä pohditaan tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Inhalaatiosteroidit lisäävät iäkkäillä lonkkamurtuman riskiä

Siitä, lisäävätkö inhaloitavat steroidit luuston haurastumista tai murtumariskiä, on julkaistu monia osin ristiriitaisia tutkimuksia niin lapsista kuin aikuisistakin. Nyt asiaa selvitettiin Englannissa verraten isosta nimenomaan iäkkäitä potilaita käsittävästä aineistosta. Aineisto kerättiin yleislääkärien vastaanotoilta, ja siinä oli 16 341 lonkkamurtumapotilasta (keski-ikä 79 vuotta, naisia 79 %, inhaloitavia steroideja käytössä keskimäärin 2,7 vuoden ajan) sekä 29 889 mm. iän, sukupuolen ja sairauksien suhteen kaltaistettua verrokkia.

Hannu Puolijoki

Selegiliinilaastari auttaa masennuksessa

Parkinsonin taudin hoidossa käytetty monoamiinioksidaasi A:n ja B:n estäjä selegiliini on osoittautunut tehokkaaksi myös masennuksen hoidossa, mutta sen käytön aikana joudutaan rajoittamaan tyramiinipitoisia ruoka-aineita. Pieninä annoksina selegiliini kuitenkin estää ainoastaan MAO-B:n aktiivisuutta, jolloin tyramiinirajoitus ei ole tarpeen.

Raimo Kr Salokangas

Kondyloomaviruksen karsinogeenisuus

Kohdunkaulan syöpä on rintasyövän jälkeen yleisin naisen syöpämuoto. Kondyloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio on sekä tämän syövän esiasteen että varsinaisen syövän tärkein syy. Yli 80 HPV-alatyyppiä on tiedossa ja noin 40 niistä infektoi urogenitaalielimiä. Tyypit 16 ja 18 on tunnistettu kaikkein karsinogeenisimmiksi. Muita alatyyppejä koskevat tutkimustulokset eivät ole olleet riittäviä karsinogeenisuuden riskin arviointiin.

Pertti Kirkinen

Vasta-aineet katalysoivat mikrobeja tappavan otsonin tuotantoa

Vasta-aineet ovat hankinnaisen immuniteetin olennainen osa. Niiden suora suojaava vaikutus perustuu mikrobiperäisten toksiinien neutralointiin. Muutoin niiden on ajateltu vain merkitsevän kohteet, joihin sitten komplementtijärjestelmä ja fagosyytit suuntaavat tuhovoimansa. Muutaman viime vuoden aikana on saatu viitteitä siitä, että vasta-ainemolekyylit toimivat entsyymien tavoin ja katalysoivat vetyperoksidin (H2O2) muodostusta hapesta ja vedystä. Ilmiön biologinen merkitys on kuitenkin ollut hämärän peitossa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Atoopikon yskä ei välttämättä astman ensioire

Japanilaiset selvittivät retrospektiivisesti 82:n yskästä kärsineen atoopikon aineistosta, oliko yskä oire astman puhkeamisesta; vertailuryhmänä oli 55 oireeltaan alkuun yskäpainotteiseksi astmaatikoksi tulkittua tapausta (cough variant asthma; yskä reagoi bronkodilatoivaan lääkitykseen ja mukana oli bronkiaalista hyperreaktiviteetia). Pelkästään atooppiseksi yskä luokiteltiin, jos oire oli kuivaa, siihen ei liittynyt hengenahdistusta tai vinkunaa, oire ei reagoinut bronkodilatoivaan hoitoon, mutta loppui antihistamiinilla tai steroidilla ja potilaalla oli atopian piirteet tai ysköksissä eosinofiliaa yli 2,5 %. Runsaan neljän vuoden seurannassa vain yhdelle näistä atoopikoista puhkesi astma, kun vertailuryhmässä kliiniseksi astmaksi yskä osoittautui kahdeksalla. Inhaloitavalla steroidilla voitiin tässä vertailuryhmässä estää astman puhkeamista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Internet hyvä lisä depression hoidossa

Amerikkalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin Internetin välityksellä saatavan psykologisen tuen vaikutusta depressiosta toipumiseen. Kolme neljäsosaa tutkittavista oli naisia, yli puolet luokiteltiin palvelun suurkäyttäjiksi (yli 5 tuntia 2 viikossa) ja runsas kolmannes piti Internetiä parempana kuin kasvokkain tapahtuvaa hoitoa. Potilaat olivat suhteellisen vaikeasti masentuneita ja heillä oli heikosti sosiaalista tukea käytettävissään. Vuoden kestäneen tutkimuksen aikana 73 % pysyi tukiryhmässä, mutta 81 % kävi samaan aikaan vastaanotolla. Suurkäyttäjien masennus lieveni vuoden aikana enemmän kuin muiden, mutta sosiaalisen tuen määrä ei muuttunut.

Raimo Kr Salokangas

Varhainen verenkiertofysiologian yhteisopetus lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoille

Eri ammattiryhmien osaamistasoon tutustuminen jo opintojen alkuvaiheesta lähtien voisi edistää paitsi omaa oppimista, myös tulevan lääkärin valmiuksia moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä ensimmäisen lukuvuoden aikana toteutettu lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden yhteinen verenkiertofysiologian harjoitustyö osoitti, että moniammatillisen asiantuntemuksen käytön ja yhteistyön käytännön harjoituksessa koettiin tehostavan opiskelua sekä sisällöllisesti että asenteellisesti.

Pekka Kääpä, Jaakko Kytölä, Susanna Vierre, Päivi Erkko, Kirsti Ellonen

Terveyskeskuspotilaiden masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin riskikäyttö

Vantaalaisella terveysasemalla selvitettiin kyselytutkimuksella potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ja alkoholin riskikulutuksen esiintyvyyttä ja keskinäistä yhteyttä sekä näiden liittymistä työttömyyteen ja terveyspalvelujen suurkäyttöön. Tulokset osoittivat terveyskeskuslääkärien potilaista kolmanneksen potevan masennusoireita, joihin tavallisesti liittyi myös ahdistuneisuutta ja usein alkoholin runsasta käyttöä. Löydökset puoltavat ainakin riskiryhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, masennusoireiden seulomista BDI-kyselyllä. Samanaikaisesti kannattaa kartoittaa myös alkoholin riskikäyttöä.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä, Risto Ihalainen, Anita Korhonen