Gluteeniton ruokavalio auttaa palmoplantaarista pustuloosia sairastavaa

Palmoplantaarinen pustuloosi (PPP) on krooninen kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus, jota esiintyy varsinkin tupakoivilla naisilla. Osalla potilaista on myös lievä psoriaasi. PPP:n hoito voi venyttää sekä potilaan että lääkärin hermoja: monien lääkkeiden kokeilemisesta huolimatta mikään ei tunnu parantavan ihosairautta. Krooninen kämmenien märkärakkulointi haittaa työssä selviytymistä ja aiheuttaa sairauslomia.

Sirkku Peltonen

Lieväoireiseen sepelvaltimotautiin riittää yleensä tehokas lääkehoito

Pallolaajennushoito parantaa uhkaavan ST-nousuinfarktin ja huonoennusteisen sepelvaltimotautikohtauksen ennustetta selkeästi. Stabiilissa sepelvaltimotaudissa ennustehyötyä ei ole osoitettu.

Juhani Airaksinen

Rintasyöpätapaukset vähenevät Yhdysvalloissa

Vuonna 2003 Yhdysvalloissa todettiin 6,7 % vähemmän uusia rintasyöpiä kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2004 tilastojen mukaan lasku jatkuu. Rintasyövistä eniten ovat vähentyneet yli 50-vuotiaiden hormonireseptoripositiiviset taudit (14,7 %). Ajallisesti trendin muutos sattuu yhteen hormonikorvaushoidon haitoista julkaistun raportin kanssa. Raportin julkaisemisen jälkeen hormonikorvaushoitojen käyttö väheni Yhdysvalloissa noin 38 %. Vuonna 2003 kirjoitettiin 20 miljoonaa korvaushoitoreseptiä vähemmän kuin vuonna 2002.

Sirkku Jyrkkiö

Äidin emotionaalinen huolenpito ehkäisee aikuisuuden masennusta

Perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen psyykkisten häiriöiden synnyssä on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota. Molempia tarvitaan niin hyvässä kuin pahassakin. Mm. adoptioita koskeva tutkimus on osoittanut, että suotuisissa perheolosuhteissa kasvaneet geneettisesti altistuneet eivät sairastuneet skitsofreniseen häiriöön sen useammin kuin geneettisesti altistumattomat. Sen sijaan hankalissa oloissa kasvaneiden geneettisesti altistuneiden sairastumisriski oli moninkertainen.

Raimo K. R. Salokangas

Tarvitaanko ureteroskopian jälkeen stentti?

Kivenmurskaustarkoituksessa tai muusta syystä tehty ureteroskopia voi aiheuttaa virtsanjohtimeen limakalvoturvotusta tai jopa tukkeuman. Tästä aiheutuvan kivun estämiseksi osalle potilaista jätetään virtsanjohtimeen tilapäisesti kaksoissaparokatetri.

Ossi Lindell

Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen magneettikuvaus paikallisen levinneisyyden arvioinnissa

Rintasyöpä on monimuotoinen tauti, joka voi esiintyä monipesäkkeisenä. Tutkimuksen tarkoituksena oli retrospektiivisesti selvittää rintojen magneettikuvauksen (MK) antamaa lisäinformaatiota monipesäkkeisyyden arvioinnissa valikoiduissa potilasryhmissä.

Mazen Sudah, Jaana Laitinen, Helena Malinen, Eeva-Kaisa Titov, Ritva Vanninen

Mazen Sudah tuli Jordaniasta Joensuuhun kehittämään rintasyövän diagnostiikkaa

Rintojen magneettikuvaus syövän paikallisen levinneisyyden arvioinnissa on ollut jatkuvassa käytössä hieman yli 3 vuoden ajan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Sen sijaan muissa Suomen sairaaloissa, Oulun yliopistollista sairaalaa lukuun ottamatta, menetelmää käytetään ainoastaan erityistilanteissa.

Ulla Toikkanen

Vastasyntyneen hyperbilirubinemian hoitokaaviot

Yli puolet vastasyntyneistä lapsista kellastuu, ja osalle heistä kehittyy hoitoa vaativa hyperbilirubinemia.

Marika Grönroos, Pertti Koskinen, Liisa Lehtonen

Diabetes altistaa hammas- ja suusairauksille

Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 64 % 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista sairastaa parodontiittia. Diabeetikon riski sairastua parodontiittiin on suurentunut. Erityisesti huonossa hoitotasapainossa oleva diabeetikko on altis hampaiden kiinnityskudossairauksille.

Tellervo Tervonen, Taina Raunio

Sikiön vaikea asfyksia potilasvahinkona Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 1987-2002

Syntyvän lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksen aikaiseen asfyksiaan on aina perheelle suuri tragedia. Se on myös kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä sikiön vaikeaan hapenpuutteeseen liittyviä potilasvahinkoja.

Minna Kuusisto, Päivi Ylitalo, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Mika Gissler, Tapio Kurki

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkäreiden ohjaus terveyskeskuksissa kohenemassa Lisääntyykö kiinnostus yleislääketieteeseen?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkäreiden (PTL) ohjausjärjestelyjä ja heidän kiinnostustaan yleislääketieteeseen erikoistumisalana.

Ulla Saxén, Pekka T. Jaatinen, Seija Eskelinen, Katriina Lähteenmäki, Sirkka-Liisa Kivelä

Soittoon liittyvät tukielinvaivat tavallisia jo Sibelius-Akatemian opiskelijoilla

Selän, niskan ja yläraajojen tukielinvaivat osoittautuivat erittäin yleisiksi jo nuorilla, vasta koulutusvaiheessa olevilla soittajilla. Monella opiskelijalla myös henkinen kestävyys on kovilla.

Martti Vastamäki, Erja Joukamo-Ampuja

Epstein-Barrin virus ja sen aiheuttama lymfoproliferatiivinen oireyhtymä elinsiirtopotilailla

Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa nuoruusiässä yleisen mononukleoosin, mutta liittyy myös pahanlaatuisiin tauteihin. Perusterveiltä infektiopotilailta EBV-infektio voidaan osoittaa luotettavasti virusvasta-ainetutkimusten eli serologian avulla. Primaarisessa EBV-infektiossa kehittyy IgM- ja IgG-vasta-aineita viruksen kapsidiantigeenille (viral capsid antigen, VCA). Toipumisvaiheessa VCA-IgM-vasta-aineet häviävät, kun taas VCA-IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän. EBV voi aktivoitua elimistössä, ja tuolloin serologia ei riitä taudinmääritykseen.

Sanna Aalto

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suuri itsemurhariski

Tutkimus on osa etenevää seurantatutkimusta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (Jorvi Bipolar Study). Tutkimusta varten seulottiin 1 630 iältään 18-59-vuotiasta potilasta käyttäen Mood Disorder Questionnaire (MDQ) -mielialahäiriökyselyä. Kyselyn perusteella positiivisiksi osoittautuneet 490 potilasta haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen valikoitui lopulta 191 potilasta. Näillä oli diagnosoitavissa meneillään oleva kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso, josta myöhemmin käytetään myöhemmin nimeä indeksijakso.

Hanna Valtonen

Herpesvirus HHV-6 elinsiirtopotilailla

Hylkimisreaktio ja infektiot ovat maksansiirtopotilaiden merkittävimpiä komplikaatioita. Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) aiheuttaa vauvarokon varhaislapsuudessa, ja se jää muiden herpesvirusten tavoin primaari-infektion jälkeen elimistöön piileväksi ja voi aktivoitua elinsiirron yhteydessä. HHV-6 kuuluu beetaherpesviruksiin yhdessä läheisten sukulaistensa sytomegaloviruksen (CMV) ja ihmisen herpesvirus 7:n (HHV-7) kanssa. CMV:n merkitys suorien ja epäsuorien komplikaatioiden aiheuttajana elinsiirtopotilailla on tunnettu, mutta HHV-6:n ja HHV-7:n merkityksestä tiedetään vähemmän.

Maiju Härmä

Uutta tietoa Klinefelterin oireyhtymästä voidaan hyödyntää hoidossa

Klinefelterin oireyhtymän (KS) aiheuttama ylimääräinen X-kromosomi on tavallisin miehen lapsettomuuteen johtava kromosomipoikkeavuus. Noin joka 600. vastasyntyneeltä pojalta löytyy tällainen kromosomisto. Oireyhtymään liittyvä lapsettomuus johtuu sukusolujen häviämisestä kiveksistä, ja lasten saamista on aikaisemmin pidetty mahdottomana. Uudet avusteiset lisääntymishoidot ovat kuitenkin muuttaneet tätä käsitystä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kivesten tuhoutumiseen johtavia mekanismeja.

Anne Wikström

Ruokavaliota koskevia näkökohtia keliakian diagnostiikkaan ja hoitoon

Keliakian diagnoosi on perustunut villusatrofian löytymiseen koepalasta ohutsuolen limakalvolta. Hoitona on elinikäinen tiukka gluteeniton dieetti, jossa tulee välttää vehnää, ohraa ja ruista. Kaura on hyväksytty Suomessa yli kymmenen vuotta osaksi keliaakikon ruokavaliota. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ruokavalion merkitystä diagnostiikassa ja hoidossa.

Markku Peräaho

Tutkimus silmäluomen basalioomasta

Tässä väitöstyössä tutkittiin silmäluomen basaliooman epidemologiaa, hoitoa ja histopatologiaa. Basaliooma on silmäluomen yleisin pahanlaatuinen kasvain, joka kasvaa paikallisesti eikä yleensä lähetä etäpesäkkeitä. Silmäluomen basaliooman esiintyvyydessä todettiin merkitsevä kasvu Suomessa vuosina 1953-97.

Ville Paavilainen

Tarvitaanko paikalliseen aggressiiviseen non-Hodgkin-lymfoomaan sädehoitoa?

Pelkkä sädehoito on ollut standardihoito paikallisen aggressiivisen non-Hodgkin-lymfooman hoidossa. Viiden vuoden seurannan jälkeen alle puolet pelkän sädehoidon saaneista potilaista on tautivapaita. Solunsalpaajahoidon liittäminen sädehoitoon paransi tuloksia. Toisaalta sädehoito lisää hoidon haittoja. Sädehoidon merkitys hyväennusteisen paikallisen aggressiivisen lymfooman hoidossa onkin kyseenalaistettu.

Sirkku Jyrkkiö

Voiko vanhusten luunmurtumia ennakoida?

Joka vuosi 2-10 % vanhainkodeissa asuvista vanhuksista saa lonkkamurtuman. D-vitamiinista, lonkkasuojaimista sekä riskitekijöihin puuttuvista interventioista on apua murtumien ehkäisyssä. Mitä nämä riskitekijät sitten ovat?

Kaisu Pitkälä