Potilaana on 72-vuotias mies, jolla on 8 vuotta aikaisemmin diagnosoitu ei-allerginen astma sekä selkärankareuma, verenpainetauti, munuaisten vajaatoiminta, eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu ja kissa-allergia. Hän on lopettanut tupakoinnin 40 vuoden iässä tupakoituaan sitä ennen 18 vuoden ajan.

Hänellä on käytössä flutikasoni-vilanteroli 184/22 µg 1 × 1, kandesartaani 4 mg 1–2 × 1, dutasteridi 0,5 mg 1 × 1, atorvastatiini 20 mg 1 × 1, montelukasti 10 mg 1 × 1 sekä tarvittaessa parasetamoli 1 g, desloratadiini 5 mg ja terbutaliini 0,5 mg.

Potilas hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, koska hänellä oli ollut muutaman vuoden ajan limaista yskää etenkin rasituksessa ja lämpötilojen vaihtuessa tai hikoillessa. Levossa limaa nousi vain hikoillessa ja oikealla kyljellä maatessa. Yskiessä tuli kookkaita, sitkeitä, tummankeltaisia ysköksiä mutta ei koskaan veriysköksiä.

Hän ei ollut kokenut apua terbutaliinista mutta koki montelukastin auttavan yöyskään. Muutama vuosi aikaisemmin hänellä oli ollut keuhkokuume, joka hoidettiin ensin amoksisilliinilla, sitten doksisykliinillä ja lopulta levofloksasiinilla. Hoitojen jälkeen yskä oli poissa 2 kuukautta, mutta oireisto palautui ja jopa paheni.

Nenän tukkoisuuden tunne ja limaisuus olivat jatkuneet pitkään. Potilaalle oli muutamaa vuotta aiemmin tehty pitkittyneen sivuontelotulehduksen vuoksi paikallispuudutuksessa tähystysleikkaus, jossa poskionteloiden luonnollista aukkoa laajennettiin.

Potilas käytti säännöllisesti nenähuuhtelukannua. Nenästeroidi oli leikkauksen jälkeen ollut käytössä mutta sittemmin tauolla limakalvojen kuivumisen takia.

Verikokeessa anemia oli potilaan entistä tasoa, ja tuloksen arvioitiin liittyvän selkärankareumaan (taulukko). Munuaissuodos oli samoin entiseen tapaan hidastunut, ja eosinofiilit olivat normaalit. PEF-seurannassa käytettiin avaavana lääkkeenä kahta terbutaliinin 0,5 mg:n annosta ja havaittiin 4 kertaa merkittävä bronkodilataatiovaste (taulukko). Vuorokausivaihtelua ei ollut.

Spirometriassa ei todettu obstruktiota, bronkodilataatiovastetta eikä restriktiota (liitetaulukko). Keuhkokuvassa ei todettu uutta oireita selittävää.

Lääkitykseen lisättiin tiotropium 2,5 µg 2 × 1, josta potilas ei kokenut hyötyvänsä.

Potilaalle ilmaantui lämpöilyä, ja keuhkokuvaan ilmaantui tulehdukseen viittaavia muutoksia. Hoidoksi aloitettiin prednisoloni 40 mg 1 × 1 ja amoksisilliini 750 mg 1 × 3 viiden päivän ajan, mutta yskä jatkui.

Kuutamokuvassa havaittiin poskionteloissa limakalvoturvotusta vasemmalla runsaana ja oikealla lievänä. Potilas aloitti atselastiini-flutikasoninenäsuihkeen käytön ja koki siitä osittaista apua nenäeritteisyyteen ja nenän tukkoisuuteen mutta ei yskään.

Yleistila oli hyvä. Potilas puhui pitkiä lauseita hengästymättä, ja hengitys oli levollista. Vastaanoton aikana esiintyi ajoittain voimakasta yskää. Sydämen kuuntelussa todettiin tasainen rytmi ilman sivuääniä. Keuhkojen kuuntelussa kuului sekä sisään- että uloshengityksen aikana vinkunoita mutta ei karkeita rohinoita.

Miten etenet?

Mitä lisätietoja kaipaisit?

Mitä lisätutkimuksia haluaisit?

Miten hoitaisit potilasta?

Tapauksen ratkaisu julkaistaan Lääkärilehdessä 14/2026.