Ajautuuko terveydenhuolto tuuliajolle?

Poliitikot väittelevät parhaillaan siitä, kumpi loppuu terveydenhuollosta ensin, raha vai väki. Samaan aikaan kun eduskunnan sisällä keskustellaan tulevaisuusvaliokunnan terveydenhuolto-raportista, portailla marssivat huolestuneet kansalaiset.

Mihin suuntaan suomalaista terveydenhuoltoa pitäisi viedä? Kuka vääntää ruoria, vai ollaanko ajautumassa tykkänään tuuliajolle?

- Meillä olivat kannustimena yksinkertaisesti numerot, sanoo eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja

Jyrki Katainen

Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto terveydenhuollon tulevaisuudesta esiteltiin viime viikolla.

- Vaikka mitään radikaalisti uutta ei tehtäisikään, terveydenhuollon kulut tulevat nousemaan vuoteen 2015 mennessä tasolle, jossa ne merkitsevät kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuuden miljardin euron lisäys on summana yhtä suuri kuin koko opetustoimen budjetti. Terveydenhuoltoa on siis pakko organisoida uudelleen kulujen kasvun hillitsemiseksi, Katainen toteaa.

Lähtökohdaksi valiokunnan kannanotossa otettiin kansalainen ja yksilön oman vastuun korostaminen. Terveyden edistäminen, terveisiin elämäntapoihin kannustaminen ja kansalaisryhmien välinen tasa-arvo ovat kannanoton keskeisiä teemoja.

- Suomalaisessa terveydenhuollossa on hämmästyttävän hitaasti otettu informaatioteknologiaa käyttöön, mihin on saatava muutos, Jyrki Katainen sanoo.

It-sovellukset elektronisine terveyskertomuksineen halutaan tuoda nimenomaan palveluita tehostamaan. Samalla luotetaan kansalaisen päätösvallan lisääntymiseen, kun hän hallitsee omaa sähköistä "terveystietokorttiaan".

Jyrki Katainen on perehtynyt valiokuntansa saamaan kritiikkiin, jota hän toivookin, jotta keskustelussa päästäisiin eteenpäin. Aivan kaikkea hän ei kuitenkaan allekirjoita.

- Sisäänkirjoitettuna kannanottoon on se lähtökohta, että kansalainen voi valita hoitopaikkansa. Hoidetaanko se sitten palvelusetelillä vai jollain muulla, siitä voidaan olla eri mieltä, mutta valinnanvapaus on perusperiaatteita.

- Meitä on syytetty myös "laatikkoleikeistä", kun rakensimme portaittaista hallintojärjestelmää. Mutta hallinnon uudistaminenhan on juuri meidän poliitikkojen keskeisiä tehtäviä, Katainen painottaa.

Hän huomauttaa, ettei vanhaa käskevää Lääkintöhallitusta olla tuomassa takaisin, mutta joku roti nykymenoonkin on saatava. Piikki ei voi olla auki aina ja kaikkialla, joten ammattilaisten ja asiantuntijoiden johdolla on voitava tehdä ratkaisuja esimerkiksi siitä, että käytetään vain vaikuttavia hoitoja.

Tulevaisuusvaliokunnan kannanotossa rakennetaan portaittainen palvelujärjestelmä, jonka alatasolla on terveysalue ja ylimpänä terveydenhuollon neuvosto.

Palvelujärjestelmä vuonna 2015

Tulevaisuusvaliokunnan esittämä malli terveydenhuollon järjestämisestä perustuu kuntien järjestämiin palveluihin. "Hallintoasteet" olisivat seuraavat:

Terveysalue: esim. työssäkäyntialueeseen perustuva, jonka puitteissa järjestetään esim. vanhustenhuolto ja päiväajan perusterveydenhuolto.

Terveyspiiri: alueen kuntien muodostama, ottaa vastuun osan piirinsä erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä.

Peruserikoissairaanhoito: se osa esh:sta, jonka terveyspiiri voi tuottaa itse, muu tilataan hyvinvointipiiriltä.

Hyvinvointipiiri (nyk. miljoonapiiri): alueensa kuntien omistama, esh:a tilaava ja järjestävä taho, jonka alueella yliopistollinen sairaala tai vastaava. Osarahoitus valtiolta.

Terveydenhuollon neuvosto: Valtioneuvoston asettama, johon kuuluvat alan ministerit, johtavat virkamiehet, kuntasektorin, hyvinvointipiirien ja alan ammattilaisten edustajat. Th:n ja esh:n organisointi ja koordinointi sekä vaikuttavien hoitojen määrittely. Erikoissairaanhoidon jaosto toimii pääesittelijänä neuvostolle. Erityistehtävänä uusien hoitojen lääkitysten hyväksyminen kokeelliseen käyttöön.

Tulevaisuusvaliokunnan raportti (johon liittyy myös luonnos teknologian arviointiraportiksi) löytyy internetistä: www.eduskunta.fi.