Aluksi riittää yksinkertainenkin innovaatio
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija, lääketieteen lisensiaatti
Martti Kulvikin
mukaan yhteistyö lääketeollisuuden kanssa ja selkeä strategia ovat lääkealalla ja terveydenhuollossa toimivien bioyritysten keskeisiä elinehtoja.Kansainväliset mitat täyttäviä suomalaisia lääketeollisuuden yhteistyökumppaneita ei Suomessa juuri ole. Lääkealalla toimivien bioyritysten pitää hakea kansainvälisiä kumppaneita.
Selkeä strategia merkitsee muun muassa sitä, että bioyritys hankkii tulorahoitusta jo alkutaipaleellaan.
- Alussa innovaatiot voivat olla varsin yksinkertaisiakin, jotta yritys saadaan toimimaan omillaan, Kulvik sanoo.
Kulvik ei suoraan ota kantaa siihen, lähtikö suomalainen bioala - biokeskukset, yritykset ja yliopistot - aikanaan liikkeelle liian suurin odotuksin ja epärealistisin tavoittein.
Tekesin eniten tukemat bioyritykset ovat tehneet myös suurimmat tappiot. Kulvik muistuttaa, että bioala on pakkasella kaikkialla maailmassa.
- Tähän saakka ala on oikeastaan mennyt niin kuin pitikin, Kulvik sanoo.
Biokeskukset ja koko bioala voisivat Kulvikin mielestä hyötyä jonkinasteisesta erikoistumisesta, yhdistämisestä ja keskittämisestä. Hän arvioi, että Suomen kokoisessa maassa yksi iso ja mahdollisesti toinen pienempi yleiskeskus saattaisivat riittää. Esimerkiksi Helsingin Biomedicum ja Viikin tiedepuisto yhdessä sekä BioTurun kaltainen kapeamman alan keskus voisivat muodostaa riittävän pohjan.
Kulvik painottaa, että asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Jokaisella biokeskuksella on vahvuutensa: kaikissa on sinänsä huomattava määrä toimivia yksiköitä ja tutkimusta. Näiden olisi kyettävä erikoistumaan säilyttääkseen elinvoimansa, kuten esimerkiksi Tampereen seutu on tehnyt biomateriaalikeskittymällään.
Kulvik ja
Raine Hermans
ovat lukuisissa kirjoissa ja kirjoituksissa pohtineet suomalaisen bioalan reunaehtoja ja toimintamahdollisuuksia.Tämän kuun lopussa ilmestyvässä kirjassa tutkijat käsittelevät bioalan tulevaisuudennäkymiä. Kirjan keskeisimpiä kysymyksiä ovat miten bioalan yritysten johto näkee toimialan tulevaisuuden, kuinka yritykset hinnoittelevat tekijänoikeutta määrittelevät ns. IPR-oikeutensa (intellectual property rights) sekä miten alueellinen resurssien jako liittyy bioalan yritysten menestymiseen.
