Bioala elää myllerrysten aikaa Biokeskukset halutaan sulauttaa yhdeksi, molekyylilääketieteen keskus perusteilla

Opetusministeriö haluaa yhdistää yliopistojen yhteydessä toimivat biokeskukset yhdeksi koko maan kattavaksi biokeskukseksi. Maan viisi biokeskusta saisivat näin osansa alan voimakkaasta murrosvaiheesta.

Ministeriön työryhmän mielestä nykyiset keskukset voitaisiin koota yhden yhteisen sateenvarjo-organisaation ja nimen alle. Uuden valtakunnallisen biokeskuksen nimeksi työryhmä ehdottaa Biocenter Finlandia.

- Nykyiset resurssit voitaisiin näin käyttää tehokkaammin, perustelee ehdotusta opetusneuvos

Marja Pulkkinen

Opetusministeriön uusi linjaus poikkeaa selvästi aiemmista vastaavista pohdinnoista: esimerkiksi Biotekniikka 2000 -työryhmän muistio kuvasi laajasti yksittäisten biokeskusten vahvuuksia ja kirjasi ympäripyöreyksiä tarpeesta tiivistää keskusten yhteistyötä. Väljä esitys oli ymmärrettävä, sillä alan nykyinen rahoituskriisi oli kuusi vuotta sitten utopiaa: elettiin yleisen bio-optimismin aikaa.

Uusin Biotekniikka 2005 -työryhmäselvitys nostaa uuden ajan muutospaineet pöydälle: "parhaana vaihtoehtona työryhmä pitää yhden valtakunnallisen, kansainvälisesti merkittävän tutkimus- ja kehitystoimintakokonaisuuden - Biocenter Finlandin - perustamista".

Uudessa raportissa puhutaan kansallisesta edusta, bioalan tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta sekä tarpeesta saada kansainvälisiä sijoittajia suomalaisyrityksiin.

Uusien sävyjen taustalla piilee kansainvälisen arviointiryhmän vuonna 2002 julkituoma näkemys, jonka mukaan Suomen erityinen heikkous bioalalla on puutteellinen kansainvälisyys.

Lisää yhteistyötä ja riskirahaa

Opetusministeriön työryhmä haluaa mahdollistaa nykyistä tiiviimmän kansainvälisen tutkimusyhteistyön. Samalla hankitaan suomalaisille bioyrityksille elämisen edellytykset ja saadaan pääomasijoittajien tuomaa elintärkeää riskirahaa yrityksille. Liiketoiminnan kannalta keskeistä sijoittajakysymystä tosin vain sivutaan uudessa Biotekniikka 2005 -muistiossa.

Ministeriön uusien ehdotusten takana voi kuitenkin havaita selvää siirtymää elinkeinoelämän painottamisen suuntaan, vaikka työryhmä korostaa koulutus- ja tiedepolitiikkaa.

Uusin OPM-esitys on ottanut selviä suuntaviivoja myös Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n julkaisuista: "ala hyötyisi suuremmasta keskittämisestä" todettiin jo 2004 ilmestyneessä Biotekniikka - tietoon perustuvaa liiketoimintaa -kirjassa.

Muitakin uusia hankkeita

Opetusneuvos Pulkkisen mukaan bioalaa on tuettu mittavasti Suomessa. Suomen suhteelliset tutkimus- ja kehittämispanostukset mainitaan ministeriön työryhmäpapereissa "vähintään OECD-maiden hyväksi keskitasoksi".

- Suomessa on viisi biokeskusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kaksi, Pulkkinen muistuttaa.

Hän ei silti usko, että Suomen biokeskuksissa olisi "hirveästi päällekkäisyyksiä".

- Esimerkiksi laiteinvestointien harkittu yhteishankinta ja -käyttö voisivat tuoda järkevyyttä toimintaan.

Opetusministeriön työryhmä ehdotti myös uuden molekyylilääketieteen keskuksen perustamista. Keskus yhdistäisi molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian alat.

Molekyylilääketieteen keskuksesta sen enempää kuin Biocenter Finlandista ei ole tehty mitään päätöksiä vielä.

Suunnitelmat molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksesta ovat kuitenkin jo varsin pitkällä. Keskusta kaavaillaan joko Helsinkiin tai Turkuun, ja ministeriö on jo neuvotellut asiasta molempien kaupunkien edustajien kanssa. Muutkin biokeskukset olisivat mukana hankkeessa.

Ensi viikolla opetusministeriö järjestää laajan kuulemistilaisuuden, johon osallistuvat bioalan keskeiset toimijat biokeskuksista, Tekesistä ja Suomen Akatemiasta.

- Kaikkia osapuolia kuullaan: onko kaikilla osapuolilla halukkuutta sitoutua tämän uuden keskuksen toimintaan ja rahoitukseen. Asia päätetään neuvottelujen ja kuulemisten jälkeen.

Molekyylilääketieteen keskuksesta ja Biocenter Finlandista päätetään yliopistojen ja OPM:n tulosneuvotteluissa keväämmällä.

Pulkkisen mukaan Biocenter Finlandin mahdollinen perustaminen ei merkitse opetusministeriön myöntämien rahojen uudelleen jakamista, vaan kunkin biokeskuksen tuki säilyy ennallaan.

"Erikoistumisessa on rajansa"

Biocenter Oulun tieteellinen johtaja, lääketieteellisen biokemian professori

Taina Pihlajaniemi

Pihlajaniemi oli yksi OPM:n työryhmän jäsenistä. Hän nostaa bioalan ongelmaksi rahoituksen. Pihlajaniemen mukaan opetusministeriön vuotuinen vajaan 20 miljoonan euron erityisrahoitus yliopistojen biotieteille on minimimäärä.

- Totuus on se, että tarvitaan vähintään tämä rahoitus, mielellään jopa lisää, tai muuten Suomi putoaa kelkasta.

BioCity Turun tieteellinen johtaja

Jyrki Heino

- Erikoistumisessa on omat rajansa ja tulee pohtia mihin asti se on järkevää. Uudet asiat syntyvät vanhoja yhdistämällä. On vaikea ennustaa, mihin alan painopisteet siirtyvät tulevaisuudessa. Siksi riittävän laaja pohja täytyy säilyttää.

BioCity Turku on poikkitieteellinen bioalan tutkijayhteisö, joka tekee läheistä yhteistyötä BioTurun kanssa. BioTurku käsittää yli 60 seudulla toimivaa yritystä.

Heinon mukaan Turun seudun erityisiä osaamisalueita ovat perinteisen lääketeollisuuden lisäksi muun muassa biomateriaalit ja diagnostiikka.