Asetusmuutos kasvattaisi lääkärin vastuuta lääkemenoista
Lääkkeen määräämistä koskevaa asetusta aiotaan muuttaa siten, että lääkärien tulee ottaa entistä suurempi rooli yhteiskunnan lääkekustannusten hillitsemisessä.
Leo Niskasen mukaan on hyvä, että lääkäreiltä vaaditaan kustannustietoisuutta. Muutokset eivät saisi kuitenkaan hankaloittaa kohtuuttomasti lääkärien työtä tai potilaiden hoitoa.
Asetusluonnoksen mukaan lääkkeen valinnan tulee perustua ensisijaisesti tutkimusnäyttöön tai yleisesti hyväksyttyyn hoitokäytäntöön. Lisäksi lääkevalinnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoidon hintaan ja kustannusvaikuttavuuteen.
– Lääkärien on entistä enemmän mietittävä sitä, mikä on lääkkeen hinnan ja lääketieteellisten vaikutusten suhde toisiinsa. Sitä pohdintaa ei voi tehdä kukaan muu kuin lääkäri, painottaa lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä.
Lääkehävikkiä pyritään vähentämään sillä, että lääkärin tulee määritellä hoidossa tarvittavan lääkkeen kokonaismäärä, ei vain hoidon kestoaikaa. Pitkäaikaiseen hoitoon tarkoitettu lääkitys tulee lisäksi aloittaa pienellä pakkauksella, ellei hoidon asianmukainen toteutuminen muuta edellytä.
– Tätä vielä täsmennetään, määrätäänkö vai toimitetaanko lääke kuukaudeksi. Joka tapauksessa päämääränä on, että kalliita lääkkeitä ei jää käyttämättä, kun ensin kokeillaan yhtä ja sitten toista valmistetta, Mäntyranta toteaa.
Reseptien voimassaoloaika pitenee vuoden vaihteessa kahteen vuoteen, kuten on jo aiemmin päätetty. Tähän tulee kuitenkin uusia poikkeuksia: PKV- ja pro auctore -reseptien lisäksi vain vuoden ovat voimassa lääkemääräykset, joilla määrätään erityisluvallisia valmisteita tai biologisia lääkkeitä, joille on saatavilla biosimilaari.
"Kustannuksia on pakko miettiä"
Endokrinologian ja diabetologian ylilääkäri Leo Niskanen HYKS:stä pitää asetusmuutoksia perusteltuina, kunhan ne eivät hankaloita kohtuuttomasti lääkärien työtä. Esimerkiksi kuukauden aloituspakkauksen määrääminen ja lääkkeen toimittaminen sen jälkeen tulisi tehdä mahdollisimman sujuvaksi samalla määräyksellä.
– Kaikki eivät mielellään ajattelisi, että lääkkeet maksavatkin jotain, mutta pakkohan se on. Tulevaisuudessa tämä korostuu, jos sote-uudistus tuo lääkekustannukset maakuntien budjettiin, Niskanen pohtii.
Jos biologiselle lääkkeelle on saatavilla biosimilaareja, lääkkeen määrääjän tulee asetusluonnoksen mukaan valita niistä ensisijaisesti edullisin valmiste. Niskanen pitää muutosta perusteltuna, kunhan lääkärille jää mahdollisuus valita toinen valmiste paitsi lääketieteellisen, myös yleisemmän sairaanhoidollisen syyn perusteella.
Niskanen toteaa, että biosimilaarit ovat hyvin tutkittuja, turvallisia ja tehokkaita vaihtoehtoja.
– Taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset, joten meidän tulee pyrkiä mahdollisimman kustannusvaikuttavaan hoitoon laadusta tinkimättä.
Lisää työtä terveyskeskuksiin?
Lääkkeiden hintojen selvittäminen tuo lisätyötä erityisesti terveyskeskuslääkäreille, jos tietojärjestelmät eivät tue sitä riittävästi.
Tätä mieltä on Sirpa Rantanen, joka on työskennellyt pitkään kuntien perusterveydenhuollossa johtavana lääkärinä. Tätä nykyä Rantanen toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajana.
– Normaali reseptirumba terveyskeskuksissa on mittava. Kun siihen lisätään vielä hinta-arvio, se vie paljon lisää aikaa lääkäriltä, hän huomauttaa.
Myös Rantanen pitää asetusmuutoksen tavoitteita sinänsä hyvinä. Hän uskoo, että lääkärit ovat valmiita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta lääkekustannuksista, kunhan siitä ei tehdä liian työlästä ja vaikeaa.
– Jos tämä näyttäytyy sellaisena, että töitä tuli mahdoton määrä lisää ja arjen paineista on entistä hankalampi selvitä, sitten se halukkuus kyllä katoaa, hän summaa.
Tavoitteena 134 miljoonan euron säästöt
Lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muuttaminen on osa hallituksen lääkesäästöpakettia, jolla tavoitellaan yhteensä 134 miljoonan euron säästöjä lääkekorvauksiin.
Keskeisiä keinoja ovat lääkeyritysten välisen hintakilpailun lisääminen, lääkejätteen vähentäminen sekä rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Lisäksi uusien lääkevalmisteiden käyttöönottoa halutaan edistää viranomaisten ja lääkeyritysten välisillä riskinjakosopimuksilla.
Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään esityksen mukaan alempaan erityiskorvausluokkaan. Leo Niskanen pitää muutosta odotettuna, koska tyypin 2 diabeteksen tablettihoidon erityisasemaa elintärkeiden hormonikorvaushoitojen kategoriassa on vaikea perustella.
– On kuitenkin syytä seurata tarkasti muutosten vaikutusta lääkkeiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja hoitotasapainoon. Muutosta pehmittäisi, jos pistettävien GLP1-analogien tiukkaa korvauskäytäntöä hieman helpotettaisiin. Tällöin voitaisiin hillitä muutoksen uhkakuvaa – insuliinin käytön lisääntymistä.
Lääkesäästöpaketin lakiesitykset ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn näinä päivinä. Asetusmuutokset annetaan vuoden lopulla.
