• Tuomas Keränen

Ei enää kankeita potilastietojärjestelmiä

Apotti ja UNA tekevät tuloaan. Apotti korvaa käytössä olevat sadat tietojärjestelmät. UNAn ydin käsittelee ja luovuttaa eteenpäin eri järjestelmistä kerätyn tiedon.

Ei enää kankeita potilastietojärjestelmiä Kuva 1 / 2
   

Meillä on täysi vauhti päällä. Näin kuvaa Apotin kehittämispäällikkö, sisätautien erikoislääkäri Tinja Lääveri. Apotti-hankkeessa on edetty testausvaiheeseen, joka käynnistyi muutama viikko sitten.

– Apotti-asiantuntijat testaavat, onko asiat tehty määritellyllä tavalla ja toimiiko kaikki kuten pitääkin.

”Pyritään siihen, että päästään eroon massiivisten järjestelmien ja päivitysten pitkästä yöstä.”

Erkki Kujansuu

Tässä vaiheessa suuret muutokset eivät enää ole toivottuja, mutta jos tietojärjestelmästä paljastuu valuvikoja, ne voidaan vielä korjata. Lääverin mukaan siinä onkin suurin syy testaamisen aloittamiseen jo nyt.

– Jokin asia saattoi olla vuosi sitten järkevää, mutta jos näin ei olekaan enää, toimintamallia ehditään muuttaa. Elämme vielä vanhan tietojärjestelmän maailmassa, joten uusia asioita voi paljastua.

Lääveri vakuuttaa, että Apotti pysyy aikataulussa mahdollisista yllätyksistä huolimatta. Ensi vuoden marraskuussa Apotti korvaa lähes kaikki potilastietojärjestelmät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Peijaksen sairaalassa ja Vantaan perusterveydenhuollossa sekä suuressa osassa Vantaan sosiaalihuoltoa.

– Käyttöönotonkin jälkeen järjestelmää kehitetään koko ajan paremmaksi, koska silloin alamme saada lisää käsitystä siitä, miten ammattilaiset oikeasti haluavat käyttää järjestelmää ja miten sitä kannattaa kehittää.

HUS:n muut sairaalat ottavat Apotin käyttöön vuonna 2019. Seuraavana vuonna mukaan tulevat Kirkkonummi, Kauniainen, Tuusula ja Helsinki.

Osista koostettu UNA

Myös valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke UNA etenee vauhdikkaasti. Vuonna 2015 käynnistyneessä UNA-hankkeessa sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä lähdetään uudistamaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hankitaan UNA-ytimen sekä tulevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistuksen kannalta välttämätön integraatio- ja tiedonhallintaratkaisu.

– Peruslähtökohta on, että UNA-ytimen tiedonhallintaratkaisu, jota ollaan rakentamassa, on täysin riippumaton siitä, mistä järjestelmästä tieto tulee, kertoo UNA-hankkeen ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu.

UNA-ydin koostaa ja käsittelee hajallaan olevan tiedon ja luovuttaa sen eteenpäin. Kujansuun mukaan tieto järjestelmään kulkisi esimerkiksi perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta Kannan kautta. Myös yksityisellä puolella tuotettu tieto pitäisi suodattaa järjestelmään Kannan kautta.

– Tämä edellyttää uusien rakenteiden olevan sellaisia, että ne ovat yhteisesti hyödynnettävissä Kannassa. Kantaan vietyä tietoa ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan, vaan suodatat Kannasta tai myös suoraan potilastietojärjestelmistä tiedon, jota haluat katsoa.

Jo hankintaa edeltäneissä kokeiluissa todettiin, että nykytekniikoin on mahdollista suodattaa ja tarkastella haluttua tietoa. Toisaalta kokonaisuudessa pitää huomioida tietosuoja ja potilaan oikeudet. Siksi käyttöoikeudet pitää johtaa tietolainsäädännöstä, Kujansuu muistuttaa.

– Käyttöoikeuksien hallinnalla ja tietojen luokituksella kyetään rakentamaan ne ratkaisut, joilla määrätään, kuka näkee ja mitä näkee.

Kujansuun mukaan potilaalla on tietojensa suhteen määräämisvalta, mutta näitä asioita ei tulla määrittelemään UNA-hankkeessa, vaan viranomaisten toimesta.

Sairaanhoitopiirit ja muutama suuri kaupunki mukana

UNA-hankkeen taustalla on Uranus- ja Effica-tietojärjestelmiä käyttävien sairaanhoitopiirien tarve potilastietojärjestelmien uudistamiseen. Hankkeeseen ovat sitoutuneet kaikki Suomen sairaanhoitopiirit. Mukana ovat myös kaupungit Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio, mutta myös Espoo, joka ei lähtenyt Apotin kelkkaan. UNA-hanke ja Apotti tekevät myös yhteistyötä.

Siinä missä Apotti nojaa yhteen järjestelmäntoimittajaan eli Epiciin, UNAa rakennetaan järjestelmäntoimittajasta riippumattomaksi ja vaiheittain kehitettäväksi. Molempia järjestelmiä voidaan kuitenkin kehittää modulaarisesti.

– Ei olla yhden tai kahden tietojärjestelmätoimittajan loukussa, vaan mahdollistetaan laaja toimittajakirjo luomaan omaa osaamistaan. Tiedonhallinta- ja integraatioratkaisut on tarkoitus toteuttaa niin, että ne pystyvät hyödyntämään vanhojen järjestelmien, Kannan sekä uusien järjestelmien tietoa, Kujansuu sanoo.

Näistä järjestelmä koostaisi näkymän tietoon, jolla parhaassa tapauksessa paikataan puutteet sote-maailman asiakkuuden hallinnassa, asiakkaiden tilannekuvan hallinnassa ja asiakassuunnitelmien rakentamisessa. Asiakkaat ja asiantuntijat voisivat seurata järjestelmän avulla hoidon onnistumista ja toteutumista.

Kokonaisuudet, jotka taipuvat moneen

”Elämme vielä ­vanhan tieto­järjestelmän ­maailmassa, joten uusia asioita voi ­paljastua.”

Tinja Lääveri

Apotissa ja UNAssa perinteinen tietojärjestelmien kehittämismalli on käännetty päälaelleen. Ketterä kehittäminen on päivän sana.

– Kun lääketiede tai toimintatavat muuttuvat, pystymme tekemään Apotissa muutokset hyvin nopeasti. Nykyään muutosten tekeminen kestää vuosia. Esimerkiksi erikoisalakohtaisten määräyspakettien ja kirjaamispohjien rakentaminen onnistuu helposti. Lääkärit näkevät erikoisalakohtaisesti yhteenvetonäkymästä haluttuja tietoja potilaasta, taustoittaa Lääveri.

– Pyritään siihen, että päästään eroon massiivisten järjestelmien ja päivitysten pitkästä yöstä, runoilee Kujansuu.

Nykyisten tietojärjestelmien ongelmat eivät johdu Kujansuun mukaan tiedon liikkumattomuudesta, vaan ongelma on nimenomaan siinä, että tieto liikkuu.

– Kun tieto liikkuu, se on väärässä paikassa. Sitä ei osata liikuttaa oikeasta paikasta oikeaan paikkaan.

Kujansuun mukaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin voidaan tuoda sisään UNA-ytimeen rakennettavia kokonaisnäkymiä ja hoidon suunnittelun työkaluja.

– Ajatus ei ole lähteä koodaamaan alusta asti uusia potilastietojärjestelmiä esimerkiksi tehohoitoon tai radiologiaan, vaan tuoda käyttäjälle niihin käyttöliittymät, joiden kehittäminen on vaivatonta.

UNA-hankkeen aikataulu ulottuu pidemmälle kuin Apotin. Tietojärjestelmäytimen hankinta on tarkoitus toteuttaa ensi vuonna. Integraatio- ja tiedonhallintaratkaisut on tarkoitus saada käyttöön vuodenvaihteessa 2018–2019.

– Tavoitteena on, että asiakkaan tilannekuvan hallintaa ja asiakassuunnitelman rakentamista varten on olemassa työkalut sote-uudistuksen aikaan vuonna 2020.

Kun UNA-hankkeeseen paketoidaan potilastietojärjestelmien uudistus, Kujansuu arvelee, että ollaan vuodessa 2025.

– Silloin tämä järjestelmäkokonaisuus on merkittävältä osalta uusittu.

Kehitystyössä satojen ammattilaisten työpanos

Molempia järjestelmiä on ollut kehittämässä koodareiden lisäksi satoja lääkäreitä, hoitajia ja sosiaalialan ammattilaisia. Lääverin mukaan on tärkeää, että mukana olevat ammattilaiset eivät tee työtä oman työn ohella, vaan siihen varatulla työajalla.

– 71 Apotti-asiantuntijaa työskentelee 40–100 prosentin työajalla Apotille, ja loppuajan he tekevät kliinistä työtä. 30 heistä on hammaslääkäreitä ja lääkäreitä.

Tämän lisäksi Apotti-hankkeessa työskentelee päivän viikossa 110 asiantuntijaa, joista noin puolet on lääkäreitä.

– Nimetyt ihmiset pystyvät käyttämään oikeasti aikaansa tähän. Se on poikkeuksellista, Lääveri sanoo.

Lisää aiheesta

”Vaaralliset” lääkkeet
Kaksi leikkausta tuhannesta peruttu potilastietojärjestelmän pulmien vuoksi
HUS:n potilastietojärjestelmässä myös tänään ongelmia

Kirjoittajat
Tuomas Keränen
Faktat

Apotti

• Alueellisesti käyttöönotettava 
sote-tietojärjestelmä, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

• Mukana HUS:n lisäksi Helsinki, 
Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Tuusula.

• Korvaa käytössä olevat sadat tietojärjestelmät, joiden käyttäminen on ollut hankalaa ja työlästä muun muassa teknisten ongelmien vuoksi.

• Apotin kehittämisestä vastaavat 
Oy Apotti Ab ja järjestelmäntoimittaja Epic.

• Otetaan kokonaisuudessaan 
käyttöön vuonna 2020.

UNA

• Vaiheittain kehitettävä asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus, 
joka tulee käyttöön pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

• Mukana kaikki Suomen sairaanhoitopiirit sekä Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Espoo.

• Ensimmäisenä kehitetään ns. UNA-ydin, joka käsittelee ja muokkaa eri järjestelmistä kerätyn tiedon ja luovuttaa sen eteenpäin.

• Korvaa olemassa olevat potilastieto­järjestelmät. Uudistaminen toteutetaan vaiheittain ja modulaarisella menettelyllä siten, että alkuvaiheessa hyödynnetään ytimen rinnalla vanhoja järjestelmiä.

• UNAn kehitystyössä tulee olemaan 
useita järjestelmäntoimittajia.

• Hankkeen arvellaan olevan valmis 
vuonna 2025.

Lisää aiheesta

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi