• Hertta Vierula

Ei tullut pappia, tuli lääkäri

Kati Myllymäki nauttii uuteen hyppäämisestä. Nyt edessä on aika Lääkäriliiton toiminnanjohtajana.

Ei tullut pappia,  tuli lääkäri Kuva 1 / 2
   

Samanlaista se on aina ollut, aikoinaan jo partiossa, sittemmin järjestötoimissa ja työpaikoilla. Alan aina organisoida asioita, kertoo Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Monipuolisen uran tehnyt Myllymäki sanoo ryhtyneensä lääkäriksi päästäkseen tekemään potilastyötä. Silti hän on ajautunut kerta toisensa jälkeen taipumustensa ja aktiivisuutensa vuoksi hallinnollisiin töihin. Kliiniseen työhön ei ole enää joihinkin vuosiin ollut aikaa.

”Hän sanoi, että jos lähden yhteiskuntaan, jossa naisen asemakin on niin heikko, alan kuitenkin taistella asioita paremmalle tolalle ja päädyn vankilaan. Hän saattoi olla ­oikeassa.”

Myllymäki keksi 17-vuotiaana, että hän haluaa lääkäriksi. Hän oli suunnitellut opiskelevansa teologiaa, mutta siihen aikaan naiset eivät päässeet papeiksi.

– Luin romaaneja ja elämäkertoja, jotka käsittelivät lähetystyötä, ja sieltä tuli esiin lähetyslääkärin työ. Siitä innostuin. Lähisuvussa ei lääkäreitä ollut. Tajusin, että lääkärinä oli samantekevää, oliko nainen vai mies. Lääkäreillä oli samat etenemismahdollisuudet, sama palkka, mahdollisuus kouluttautua pitkälle ja ryhtyä vaikka tutkijaksi.

Yleislääketiede ei ollut itsestään selvä erikoisalavalinta. Myllymäki suunnitteli kirurgin uraakin, mutta lopulta yleislääketieteen monipuolisuus sai puolelleen.

Haaveena hirsitalo

Lähetyslääkäriksi Myllymäki ei koskaan tullut lähteneeksi.

– Kambodžan ja Vietnamin sotien jälkimainingeissa hain kerran SPR:n komennukselle. Silloin se jäi ranskan kielen taidosta kiinni.

Myöhemmin hän suunnitteli hakevansa Saudi-Arabiaan töihin. Elettiin 90-luvun lamaa ja iso asuntolaina painoi. Lääkäreitä oli työttöminä, myös Myllymäki hetken aikaa. Hän ajatteli, että saisi lainat maksettua ja autonkin hankittua.

Lääkäriliiton silloinen järjestöpäällikkö ei kuitenkaan suostunut antamaan hakupapereita.

– Hän sanoi, että jos lähden yhteiskuntaan, jossa naisen asemakin on niin heikko, alan kuitenkin taistella asioita paremmalle tolalle ja päädyn vankilaan. Hän saattoi olla oikeassa.

Olet tehnyt monenlaisia töitä ja vaihtanut usein työpaikkaa. Onko takana urasuunnitelma vai sattuma?

– En ole halunnut urautua. Minulla on ylipäätään ollut vain kaksi pitkäjännitteistä tavoitetta. Ensinnäkin halusin päästä lukemaan lääketiedettä Helsinkiin. Toiseksi halusin hirsitalon järven rannalta. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet.

Ennakkoluulottomasti uutta kohti

Töissä Myllymäki on halunnut pitää silmät auki ja olla ennakkoluuloton. Hän on tehnyt kliinikon töitä Utsjoelta Ateenaan ja nähnyt erilaisia sairaaloita, työtapoja, erikoisaloja. Terveydenhuollon johtotehtävistä kokemusta on kertynyt Mikkelistä, Kouvolasta ja Lahdesta.

Myllymäellä on kokemusta myös muista kuin lääkärin tehtävistä. Nuori Lääkäri -lehden päätoimittajana hän siirsi lehden digitaaliselle aikakaudelle. Hän oli myös rakentamassa tiedekeskus Heurekaa ja sen ensimmäistä biologiaa ja lääketiedettä käsittelevää näyttelyä yhteistyössä taiteilijoiden, insinöörien, graafikoiden ja tutkijoiden kanssa.

– Monipuoliset tehtävät ovat olleet kiinnostavia ja hyödyllisiä, vaikka varmaan helpommallakin olisi voinut päästä.

Uuteen hyppääminen on riemukasta, Myllymäki summaa.

Tietojärjestelmät hermostuttavat mutta kehittyvät

Hankalinta työpaikan vaihdoksissa on ollut se, että aina joutuu opettelemaan uuden tietojärjestelmän käytön. Vaikka kahdessa paikassa olisi käytössä samanniminen järjestelmä, ne on varmasti mukautettu erilaisiksi kunkin alueen omiin tarpeisiin.

– Mietin vain, olisiko nykyinen tietojärjestelmien sekasotku yhtään helpompi, jos alun perin olisi tehty yhteisiä, kansallisia linjauksia?

Asiat ovat silti nykyään paremmin kuin silloin, kun potilastiedot olivat paperilla.

– Silloin oli aina väärät kuvat taululla. Paperit olivat usein väärässä paikassa tai saattoivat kadota kokonaan. Nykyään sentään oikeat tiedot ovat usein kaivettavissa esille. Ja kyllähän järjestelmät koko ajan kehittyvät parempaan suuntaan.

Myllymäki toivoo yhteydenottoja

Toiminnanjohtajaksi Myllymäki ryhtyy innokkaalla ja odottavalla mielellä. Mitään valmiita vastauksia hänellä ei ole.

– Hallitus ja valtuuskunta määrittävät, mikä on lääkärin etu ja mitä asioita ajetaan.

”Täytyy tietysti muistaa, että minimitunneilla ei pääse huipulle. Mutta eihän kaikista tarvitse tulla neurokirurgeja.”

Hän painottaa, että johtajan tehtävä on varmistaa, että lääkärit ja hoitajat voivat tehdä kliinistä työtä mahdollisimman hyvin. Se on sama niin sairaalanjohtajana kuin Lääkäriliiton toiminnanjohtajana.

– Aion tutustua alueellisiin organisaatioihin ja kiertää työpaikoilla. Minulle saa lähettää viestejä, antaa risuja ja ruusuja tai kutsua käymään. Muutenkin kannustan jäseniä olemaan liittoon yhteydessä apua tarvitessaan. Liiton kautta saa yhteyden niin juristeihin kuin luottamuslääkäreihin.

Lääkäriliitolla on rakentajan rooli

Lääkäriliitto on tuoreen mielikuvatutkimuksen mukaan Suomen arvostetuin ammattiliitto. Se ei Myllymäkeä yllätä.

– Olemme tarvittaessa kovia, emmekä kaihda työtaistelukeinojakaan. Emme silti ole jääneet jarrumiehiksi, vaan olemme pyrkineet yhteistyöhön ja osaltamme rakentamaan suomalaista terveydenhuoltoa.

Sote-uudistuksessa on mahdollista, että työnantajapuoli pirstoutuu. Myllymäki muistuttaa, että liiton on pidettävä huoli siitä, että se ajaa kaikkien lääkäriryhmien etuja. Toisaalta tietyt asiat kiinnostavat kaikkia lääkäreitä. Palkkaedunvalvonnan lisäksi sellaisia ovat terveydenhuollon rahoitus sekä lääkärin etiikka ja autonomiaan liittyvät asiat.

– Sote-uudistuksen lisäksi lähitulevaisuudessa tullaan varmasti keskustelemaan koulutuksesta. Lääketieteen koulutuksen on pysyttävä korkeatasoisena. Poukkoilu lääkärien koulutusmäärissä on huonoa suunnittelua. Erikoislääkärikoulutukseen pitää päästä sujuvasti – ei ole mitään järkeä siinä, että erikoistumispaikkaa joutuisi mahdollisesti odottamaan vuosia.

Tutkimuksen laadusta ei myöskään voi tinkiä, Myllymäki sanoo. Terveydenhuolto ei pysy laadukkaana ilman tutkimusta.

On syytä pitää mielessä myös hyvät puolet ja vahvuudet, Myllymäki summaa.

– Aina ei kannata valittaa. Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti verraten korkeatasoista ja esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna kustannusvaikuttavaa.

Kaikista ei tarvitse tulla neurokirurgeja

Kun Myllymäki toimi Lääkäriliiton puheenjohtajana vuosina 1997–2000, liiton jäsenistä yli puolet oli miehiä ja näytti, että lääkärikunta vanhenee. Sittemmin koulutusmääriä on nostettu, ja nyt nuoria on tulossa paljon.

– He ovat erilaisia kuin meidän sukupolvemme, eivät yhtä kovia työnarkomaaneja. Itse olen esimerkiksi päivystänyt pisimmillään koko pääsiäisen, viisi vuorokautta.

Myllymäki muistelee, että vapaidenkin aikana moni lähti keikkaluontoisesti päivystämään muihin sairaaloihin. Nykyiset sukupolvet antavat enemmän arvoa perheelle ja vapaa-ajalle.

– Se on hyvä. Täytyy tietysti muistaa, että minimitunneilla ei pääse huipulle. Mutta eihän kaikista tarvitse tulla neurokirurgeja.

Olit ensimmäinen Lääkäriliiton puheenjohtajaksi valittu nainen. Myös toiminnanjohtajana on nyt ensi kertaa nainen. Onko sukupuolella väliä?

– Onneksi ei ole enää uutinen, että tällaiseen tehtävään on valittu nainen. Lääkärin työssä en koskaan ole kokenut, että sukupuoli olisi olennainen asia, enkä koskaan ole halunnut olla naislääkäri. On edettävä osaaminen ja pätevyys edellä. En tunnusta myöskään itse työntekijöitä valitessani kiinnittäneeni huomiota sukupuoleen. Joskus minua on tytötelty. Olen antanut kipakasti takaisin.

KATI MYLLYMÄKI

•Syntynyt 5.5.1958

•Asuu Helsingissä, kakkosasuntona hirsitalo Puulaveden rannalla Mikkelissä

•KOULUTUS: yleislääketieteen erikoislääkäri

•TÖITÄ JA TEHTÄVIÄ: terveyskeskuslääkäri, Nuori Lääkäri -lehden päätoimittaja, Lääkäriliiton puheenjohtaja 1997–2000, Maailman Lääkäriliiton presidentti 2002–2003, lääkintöneuvos STM:ssä 2002–2008, johtava ylilääkäri Kouvolassa 2009–2013, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja-ylilääkäri 2013–2016, Päijät-Hämeen hyvin-vointiyhtymän terveys- ja sairaalatoimialan toimialajohtaja 2016–2017, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja 1.10.2017 alkaen

•HARRASTUKSET: golf, klassinen musiikki ja kaikki luontoon liittyvät asiat, esimerkiksi melonta

•Ei perhettä, kuusi kummilasta

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi