Epävarmuus hiertää pieniä sairaaloita

Monien entisten aluesairaaloiden epävarmuus tulevaisuudesta ja vähittäinen alasajo koettelee henkilökuntaa. Varkauden sairaalan jatkosta tehtiin tänä keväänä vuosien odotuksen jälkeen päätös. Raumalla lääkärit pelkäävät, että päivystysjärjestelyjä koskevat uudet suunnitelmat johtavat ennen pitkää koko aluesairaalan alasajoon.

Rauman seudulla käydään paraikaa keskustelua alueen päivystyssuunnitelmista. Neljästä vaihtoehdosta päällimmäiseksi on noussut malli, jossa aluesairaalan etupäivystys lopetettaisiin.

Lääkärien mielestä päivystysjärjestelyt vaikuttavat ajan mittaan koko sairaalan kohtaloon.

- Lääkärit pelkäävät, että Rauman aluesairaalaa ollaan ajamassa alas, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan, sanoo Lääkäriliiton paikallisosaston puheenjohtaja, Rauman aluesairaalan anestesiaylilääkäri

Marja-Leena Alho

Sairaala kuuluu Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Päivystysjärjestelyistä ei ole vielä tehty päätöksiä.

Ykkösvaihtoehdoksi nousseen mallin mukaan päivystyksen järjestäisi terveyskeskus ja vaativaa erikoissairaanhoitoa edellyttävät potilaat siirtyisivät suoraan Satakunnan keskussairaalaan.

- Meillä on suuri huoli, että aluesairaalalta lähtee kokonaan akuuttisairaalan status, Marja-Leena Alho sanoo.

Lääkärien mielestä malli heikentäisi esimerkiksi tapaturmien hoitomahdollisuuksia alueella ja vaarantaisi aluesairaalan mahdollisuuden toimia koulutus- ja erikoistumissairaalana.

Varkaudessa epävarmuus kesti vuosia

Varkaudessa epävarmuus sairaalan kohtalosta jatkui vuosia sen jälkeen, kun sairaala oli siirtynyt sairaanhoitopiiriltä kaupungille viime vuosikymmenellä.

- Toimintaa piti tehostaa, mutta kävi juuri päinvastoin, sanoo Varkauden sairaalan ja terveyskeskuksen luottamusmies, terveyskeskuslääkäri

Seppo Parviainen

Sairaalan tulevaisuutta ehti luodata selvitysmies toisensa jälkeen ja keskustelu velloi edestakaisin. Kaupunginvaltuustossa päätös Varkauden sairaalan tulevaisuudesta saatiin aikaiseksi vasta tänä keväänä.

- Päätöksenteon hitaus herätti valtavaa epävarmuutta sairaalan henkilökunnassa. Lääkärit ovat olleet kärsimättömiä ja välillä erittäin vihaisia siitä, ettei asiaa ole pystytty päättämään, Parviainen kertoo.

- Positiivisinta koko prosessissa on, että päätöksiä on lopulta tehty, sanoo Varkauden sairaalan anestesiaosaston ylilääkäri ja lääkärien luottamusmies

Tapio Toivanen

Epäselvän tilanteen takia etenkin hoitajien määräyskirjoja kirjoitettiin lyhyiksi pätkiksi, monet hyvät sijaiset kaikkosivat ja nyt sairaalassa on pula sairaanhoitajista.

- Kohta ei ole enää työntekijöitä, vaikka homma jatkuisikin, Parviainen sanoo.

Parviainen ja Toivanen ovatkin sitä mieltä, että pieniä sairaaloita toisaalta ajetaan alas aktiivisesti, toisaalta ne hiipuvat omia aikojaan, kun olosuhteet käyvät niin hankaliksi, että väki lähtee.

- Pelkään, että erikoissairaanhoito päättyy täällä, vaikka kaupungissa on tehty päätös sairaalan kehittämisestä, Tapio Toivanen sanookin.

Raskas kirurgia lakkaa

Varkauden kaupungin mukaan Varkauden sairaalasta on tarkoitus kehittää vahva akuuttihoidon ja perustason erikoissairaanhoidon seudullinen keskus, joka tukee päivystystä ja perusterveydenhuoltoa.

Valtuuston päätöksellä sairaalan raskas kirurgia lopetetaan kokonaan viimeistään vuoden 2010 aikana. Jäljelle jäisi päiväkirurgia ja tuki päivystykselle. Myös keuhko-osasto lakkautetaan. Psykiatriaa toisaalta pyritään vahvistamaan.

- Synnytysosasto lopetettiin jo aikaisemmin, mikä vähentää anestesian tarvetta. Tämä on hidas alasajo, sanoo Parviainen.

- Oletan, että nyt kun päätökset on tehty, aletaan keskustella siitä, mitä niillä tarkoitetaan, huomauttaa Toivanen ironisesti.

Varkauden sairaalassa on parisenkymmentä lääkäriä. Koska joka klinikassa on vain pari spesialistia, tulevaisuus riippuu paljolti yksittäisten lääkärien ratkaisuista.

Operatiivisen tulosalueen vetäjänä toiminut Toivanen teki jo pari vuotta sitten oman ratkaisunsa ja siirtyi tekemään pelkästään omaa kliinistä työtään.

- Erikoislääkäreistä on nyt sen verran kysyntää, että lääkärit eivät ole huolissaan omasta työpaikastaan, vaan siitä palvelusta, jonka ihmiset saavat tällä paikkakunnalla, hän sanoo.

Toivasen mielestä pienen yksikön etuna on joustavuus ja oikein nähtynä myös kustannustehokkuus. Ongelmana on pienen yksikön suuri haavoittuvuus erikoislääkärien vähyyden takia.

- Olen todella pitänyt työskentelystä täällä ja ollut ylpeä omasta sairaalastani. Nyt olo on surullinen. Oletus on, ettei tämä pääty hyvin, hän sanoo.

Aluesairaalat hiipuivat

Vuonna 1991 voimaan tulleen erikoissairaanhoitolain tehtävänä oli purkaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa erikoissairaanhoidon toimintaa. Sen jälkeen monet entiset aluesairaalat ovat hiipuneet ja muuttaneet muotoaan. Valtaosa kuuluu sairaanhoitopiireihin, osasta on tullut "terveyskeskusten erikoislääkärijohtoisia sairaaloita tai yksikköjä".

Toista ääripäätä edustaa keskussairaalan mittoihin kasvanut Hyvinkään sairaala.

Aluesairaaloilta edellytettiin alun perin vähintään sisätautien, kirurgian sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloja. Synnytysten määrä ja hoito alueella onkin vaikuttanut monen sairaalan vaiheisiin.

- Kun synnytysten määrä väheni ja erikoislääkäreitä ei saatu aluesairaalaan, lakkautettiin synnytysosastot. Yleensä sen jälkeen ei kulunut monta kuukautta, kun ympärivuorokautinen operatiivinen päivystyskin loppui, kuvaa Kuntaliiton kehityspäällikkö

Heikki Punnonen

Synnytysosastot lakkautettiin jo 1990-luvun alkupuolella ensin Imatran, Pieksämäen, Valkeakosken ja Riihimäen sairaaloista ja vuoden 1995 jälkeen kymmenestä entisestä aluesairaalasta.

- Ympärivuorokautisen päivystyksen lopettaminen muuttaa sairaalan toimintaa pysyvästi. Sen seurauksena esimerkiksi Imatran aluesairaala hiipui selvästi, Punnonen sanoo.

Entinen aluesairaala on nyt Honkaharjun sairaalan nimellä Imatran kaupungin sairaala.

Osa aluesairaaloista irtautui nopeasti sairaanhoitopiiristä ja yhdistyi perusterveydenhuollon kanssa. Niin tekivät mm. Jämsän, Pieksämäen ja Raahen aluesairaalat.

- Mäntän aluesairaalasta tehtiin Mäntän seudun terveydenhuoltoalue, joka on hakenut rooliaan ja supistunut sekin aluesairaala-ajoistaan Punnonen sanoo.

Suuria muutoksia on kokenut myös Selkämeren sairaala Kristiinankaupungissa. Vaasan sairaanhoitopiiri lopetti siellä leikkaustoiminnan vuodenvaihteessa ja sisätautiosaston toiminta päättyy tämän hetken tiedon mukaan lokakuun lopussa.

- Sairaanhoitopiirin toimintana sinne jää edelleen avohoito. Myös kiinteistö on yhä sairaanhoitopiirin, ja Suomen Terveystalo on vuokralaisena osassa tiloja, kertoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja

Göran Honga

- Selkämeren sairaalaa ylläpidettiin vuosia elektiivisen toiminnan kautta, mutta alueen väestöpohja on niin pieni, ettei se mahdollista enää tällaisen yksikön olemassaoloa akuuttisairaalana eikä elektiivisen toiminnan osalta. Sairaanhoitopiirin toive on, että sairaalakiinteistö menisi jonkinlaiseksi terveydenhuollon tai hoivan yksiköksi, Honga sanoo.