Henkilöstömitoitus ei kohentunut terveyskeskusten vuodeosastoilla

Henkilöstömitoitus vanhustenhuollon laitoksissa on hiukan parantunut tällä vuosikymmenellä.

- Henkilöstön määrä ei kuitenkaan ole kasvanut niin paljon kuin on toivottu esimerkiksi valtionosuuksia lisättäessä, sanoo ylitarkastaja

Anne-Mari Raassina

Hoitohenkilökunnan määrässä potilasta kohden ei ole tapahtunut viime vuosina mitään muutosta terveyskeskusten vuodeosastoilla, missä hoidetaan kaikkein raskashoitoisimmat vanhukset.

Vanhustenhoidosta annettiin ensimmäinen laatusuositus alkuvuodesta 2001, jolloin keskustelu vanhustenhoidon tasosta kävi kuumimmillaan. Suosituksen pohjaksi selvitettiin valtakunnallisia keskiarvolukuja laitoshoidon henkilöstömääristä. Laatusuositus päivitetään ensi vuoden alussa ja sitä varten on tehty uusi selvitys henkilöstömitoituksesta.

Mitoitus on jonkin verran parantunut vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa.

- Vanhainkodeissa on nyt keskimäärin 0,52 hoitajaa asukasta kohden, kun heitä kuutisen vuotta sitten oli keskimäärin 0,42, sanoo asiaa selvittänyt kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Stakesista.

Siten 25-paikkaisella osastolla on nyt keskimäärin 13 hoitajaa aikaisemman 10,5 hoitajan sijasta.

Tehostetussa palveluasumisessa mitoitus on 0,55 hoitajaa asukasta kohden. Tehostetun palveluasumisen yksiköistä suuri osa on dementoituneille suunniteltuja ryhmäkoteja.

Kaikkein huonokuntoisimmat vanhukset hoidetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla, missä mitoitus on sama kuin edellisessä selvityksessä, eli 0,66 hoitajaa vanhusta kohden.

Päivi Voutilaisen mielestä ns. virallisten mitoituslukujen rinnalla olisi syytä puhua myös todellisista mitoituksista:

- Ikäihmisiä hoitavien keski-ikä on varsin korkea ja sairauspoissaoloja on paljon, mikä kertoo työn kuormittavuudesta. Meillä on puhuttu kovin vähän todellisesta mitoituksesta: paljonko aamuvuorossa todellisuudessa on väkeä, kun sairauspoissaolot otetaan huomioon, tai mikä tilanne on viikonloppuna, hän huomauttaa.

Lisäksi mitoituksia pitäisi suunnitella suhteessa 75 vuotta täyttäneiden koko ajan kasvavaan määrään.

Vanhuspsykiatrian osaaminen rapautumassa

Vanhustenhoidon laadun parantamiseksi tarvitaan ennen kaikkea lisää koulutusta kaikissa ammattiryhmissä, arvioivat alan asiantuntijat vanhustenhoidon laatusuositusta pohjustaneessa seminaarissa.

- Vanhuspsykiatrian osaaminen on rapautumassa ja vanhuspsykiatriaan olisikin mitä pikimmin perustettava oma erikoisalansa, totesi terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan jäsen, ylilääkäri

Leena Niinistö

Myös hoitajien koulutuksessa olisi hänen mielestään lisättävä geriatrian osuutta.

- SuPerin huolena on, että vanhustyössä on paljon kouluttamatonta tai vähän koulutettua henkilökuntaa, sanoi myös lähi- ja perushoitajia edustavan SuPerin suunnittelija

Soili Nevala

Lääkäriliiton puheenjohtaja

Pekka Anttila

Anttila muistutti myös, ettei kotona asuminen ylipäätään ole aina oikea ratkaisu, kun kyseessä on esimerkiksi dementoitunut ja peloissaan oleva vanhus.