Huomisen potilaat ja eilisen lääkärit - välissään tämän päivän Internet
Internet on tullut potilaan ja lääkärin väliin vastaanottohuoneeseen. - Huomisen potilaat ovat entistä tietoisempia asiakkaita; eiliseen jämähtänyt lääkäri ei voi heitä aidosti kohdata, sanoo norjalaisprofessori Magne Nylenna. Internet, televisio ja koko muu media ovat vallankäytön välineitä, joiden ote meistä käy aina vain vahvemmaksi.
Trondheimin yliopiston yleislääketieteen professori Magne Nylenna sanoo, että internet on tullut lääkärien vastaanottohuoneisiin pysyvästi. Vanhanaikainen paternalistinen hoito-ote ei ole tämän päivän lääkärin työkalu. Etsiväthän lääkärit itsekin tietoa alan ammattilehdistä internetistä.
- Internetin pahin ongelma vain on se, että sieltä tietoa etsivän pitäisi osata esittää oikeat kysymykset saadakseen oikeita vastauksia. Tavallisilla potilailla, olivat he kuinka koulutettuja tahansa, ei ole riittävästi tietoa lääketieteestä osatakseen kysyä noita oikeita kysymyksiä. Tätä ihmisen on kuitenkin vaikea hyväksyä. Niinpä he tulevat vastaanotoille väärien vastausten kanssa, joihin he vankasti uskovat. Ovathan he itse saaneet kysymyksiinsä vastauksia! Magne Nylenna sanoo.
Internetin tiedon erotteleminen luotettavaksi ja epäluotettavaksi on vaikeaa ammattilaisellekin, saati sitten maallikoille. Perinteisessä painetussa mediassa erottelu on helpompaa, koska valtaosa meistä on ehtinyt hankkia tarvittavan medialukutaidon. Suurin osa suomalaisista ymmärtää eron vaikkapa Hymyn terveysliitteen ja Suomen Lääkärilehden välillä. Internetissä kaikki tekstimateriaali näyttää samanarvoiselta.
Hektinen media
- Tiedon puuroutuminen johtuu myös tiedon määrän valtaisasta ja jatkuvasti lisääntymisestä, Magne Nylenna huomauttaa.
Hän on huomannut myös ihmisten lukutottumustenkin muuttuneen.
- Kun medioita on hirveästi, ja tietoa saatavilla yli vastaanottokyvyn rajan, median seuraaminen muuttuu aina vain pintapuolisemmaksi. Minäkin luen Norjan Lääkärilehteä kuin päivälehteä: nappaan ensin nopeimmin luettavat ja kiinnostavimmat jutut. Pidempiin juttuihin palaan silloin, kun aihe on minulle tärkeä, silloin kun minulla on paremmin aikaa.
Tietotulvan keskellä medioiden sisällöt yhdenmukaistuvat. Magne Nylenna kertoo esimerkin.
- Eurosport esittää jalkapallo-ottelun, jonka sisällä mainostetaan tulevia otteluita sekä niistä tehtäviä tulevia ohjelmia. Ikään kuin parhaillaan lähetettävä ottelu ei olisi riittävän kiinnostava pitämään katsojia kanavalla, vaan pitää luvata ihmiselle VIELÄ jotain parempaa olevan kyllä tulossa. Samalla tapaa esimerkiksi British Medical Journal mainostaa seuraavan lehden juttujaan. Nämä nyt olivat vaan tällaisia keskinkertaisia tutkimuksia ja juttuja, mutta ihan pian on luvassa paljon mielenkiintoisempia ja tärkeämpiä...
Menneet työvuodet Norjan Lääkäriliitossa ovat saaneet Magne Nylennan vakuuttuneeksi siitä, että muuttuneista lukutavoista ja tietotulvasta huolimatta painetut lääkärilehdet pitävät tulevaisuudessakin pintansa. Elektronisten julkaisujen lukeminen on yhä hidasta ja vähän vaivalloista; printtilehden selaaminen on aina helpointa - eikä ole murhetta pätkivistä tai tukkoisista linjoista.
Internetin etu on tietyn tiedon etsimisen helppous ja nopeus. Silloin kun hallussa ovat ne oikeat kysymykset. Nylenna sanookin, että internet on vastausten media. Kirjoitettu ja painettu media ovat kysymysten synnyttäjiä, ja sillä tapaa filosofisempia luonteeltaan.
- Kansallisten lääkärilehtien ehdoton valttikortti on myös niiden kieli. Omalla äidinkielellään ihminen oppii parhaiten! korostaa Magne Nylenna. Pohjoismaisten lääkärilehtien kokouksessa Naantalissa kesäkuussa puhunut Nylenna pitää tärkeänä myös lääkärilehtien roolia yhteisöllisyyden rakentajana. Liiton oman lehden tehtävä on jäsenkunnalle yhteisten ja tärkeiden asioiden käsittely, josta mikään muu media ei voi samalla tavalla suoriutua.
Media on valtaa
Mediasta puhutaan usein valtiomahtina, joka käyttää niin poliittista, taloudellista kuin tiedollistakin valtaa.
Magne Nylennan mielestä median yksi merkittävimmistä vallankäyttökeinoista on ajankäyttömme hallinta. Vietämme jo kuusi tuntia päivän hereilläoloajastamme medioiden ääressä, puolet siitä television ääressä. Lähes koko ajan kotona, työpaikalla tai kulkuvälineissä läsnä on jokin media, jolle annamme osan huomiostamme. Media tarjoaa keskustelunaiheita ihmisten väliseen kanssakäymiseen.
- Nykyisinhän jo politiikkaakin tehdään median ehdoilla! Nylenna huomauttaa. Televisio kertoo, mitä politiikassa tapahtuu. Poliitikot sitten kommentoivat, miten hyvin tai huonosti media on heidän kannaltaan heistä ja heidän tekemisistään uutisoinut.
- Norjan terveysministeriö saa joka päivä lehtileikkeet edelliseltä päivältä voidakseen seurata, mitä sen harjoittamasta terveyspolitiikasta uutisoidaan. Eivätkö he muuten tietäisi, mitä ovat tehneet? hymähtää Nylenna.
Yhtä tiiviisti mediaa seuraavat kaikki yhteiskunnan toimijat. Lääkäriliitotkin harjoittavat mediaseurantaa tietääkseen, mitkä aiheet ovat päivän agendalla. Magne Nylenna ei ota kantaa, onko median valta hyvästä vai pahasta; mikään elämässähän ei ole mustavalkoista.
- Lohdullisinta tässä valtavassa mediatulvassa on se, että 99 prosenttia siitä on roskaa, johon ei tarvitse paneutua! tokaisee professori Magne Nylenna ilkikurisesti.
