HUS selvittää toiminnallisten häiriöiden tutkimus- ja kuntoutusyksikön perustamista

Perustamispäätöstä ei ole tehty.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on perustanut työryhmän, joka selvittää toiminnallisten häiriöiden tutkimus- ja kuntoutusyksikön perustamista.

Työryhmää johtaa fysiatrian ylilääkäri Harri Hämäläinen HUS:sta.

Millaisia potilaita yksikössä tarkalleen ottaen hoidettaisiin, kuinka paljon heitä on ja milloin toiminta alkaisi, on vielä auki. Päätöstä perustamisesta ei ole lyöty lukkoon.

– Työryhmä on alkutaipaleella asian haarukoinnissa, Hämäläinen sanoo.

Ryhmä kokoontui viimeksi tämän viikon maanantaina. Se koostuu HUS:n eri erikoisalojen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoista.

Toiminnallisessa häiriössä elimen tai elinjärjestelmän toiminta on Terveysportista löytyvän määritelmän mukaan poikkeavaa ilman rakenteellista poikkeavuutta.

Rajanveto ei ole selkeää. Toiminnallisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi väsymys, kipu, erilaiset sydänoireet, huimaus, iho-oireet kuten kutina, hengityksen häiriöt, epilepsiakohtausta muistuttava oire ilman aivosähköhäiriöitä tai ympäristöherkkyys.

"Osalla on hyvin vaikeita oireita"

Toiminnallisia häiriöitä on hoidettu paljon perusterveydenhuollossa, eikä tätä ole Hämäläisen mukaan tarkoitus muuttaa, vaikka uusi yksikkö perustettaisiin.

– Hyvä terveyskeskuslääkäri on nähnyt, että potilaat tarvitsevat tukea ja keinoja oireisiin liittyvien käsitysten ja pelkojen sekä reaktioherkkyyden hallintaan. Ei heitä ole leimattu miksikään toiminnallisen häiriön potilaiksi. He kokevat tulleensa kuulluiksi ja tietävät, että voivat tukeutua lääkäriin, jos tulee ongelmia, hän kuvaa.

Uuden yksikön kannalta keskeisiä ovat potilaat, joiden oireet eivät hoidu perusterveydenhuollossa.

– Osalla on hyvin vaikeita oireita, joiden kanssa ei tahdo pärjätä kukaan. Heitä tutkitaan paljon eikä oireille tahdo löytyä selitystä. Emme tiedä yhtään, kuinka suuri joukko se on. He käyttävät ehkä paljonkin yksityissektorin palveluja, mutta tulevat, jos tämä yksikkö saadaan pystyyn, käyttämään sen palveluja.

Hämäläisen mielestä yksikkö pitää perustaa kunnon resurssein, jotta se myös oikeasti toimii, mutta tarvittavan resurssin laskeminen on vaikeaa. Myös toimintatapojen luominen ja ylläpitäminen sekä työntekijöiden kouluttamiset ovat iso tehtävä.

Yksikössä pitäisi Hämäläisen mukaan tehdä myös tutkimusta. Se auttaa kehittämään palveluja, joita potilaiden avuksi tarjotaan.

Hämäläinen arvioi, että yksikkö voisi aikaisintaan olla pystyssä ensi vuoden loppupuolella.

– Ei tällaista hetkessä perusteta, tämä perustava työ on niin valtavan tärkeä, hän sanoo.

Esikuva on Tanskassa

Yksikön esikuva on Tanskan Aarhusissa. Osa työryhmän jäsenistä on käynyt tutustumassa lääkäri Per Finkin vetämään yksikköön.

Tanskassa suurin osa potilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Vain pieni osa vaikeimmista tapauksista päätyy potilaaksi Aarhusin yliopistosairaalassa toimivaan toiminnallisten häiriöiden ja psykosomatiikan tutkimusklinikkaan.

Klinikka myös kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia. Klinikan verkkosivun mukaan se vastaanottaa vuosittain 560 potilasta. Väestöpohja on 1,2–1,5 miljoonaa.

Kuva: Sami Perttilä

Korjaus kello 10.44. Oireluetteloon on muutettu "epilepsiakohtausoire" muotoon epilepsiakohtausta muistuttava oire.