Husin Kari Nenonen: Edessä keskustelu asiakasmaksuista

Husin toimitusjohtajana vuodenvaihteessa aloittava Kari Nenonen uskoo, että Suomessa on vääjäämättä edessä keskustelu terveydenhuollon asiakasmaksuista. Se ei silti merkitse sitä, etteikö omassakin organisaatiossa jouduttaisi miettimään, miten palvelut pystytään tuottamaan tehokkaammin.

Oulun kaupunginjohtajan paikalta Husiin suostuteltu

Kari Nenonen

Lauri A. Laitisen

- Kyse oli toimintatapojen muuttamisesta ja kunnallisen palvelutuotannon avaamisesta kilpailulle osittain, hallitusti ja erillisillä päätöksillä, Nenonen kuvaa Oulun mallia.

Tilaaja-tuottajamallia siinä muodossa kuin sitä Oulussa toteutettiin, ei hänen mukaansa voi mitenkään siirtää sellaisenaan Husiin. Lähtökohdat yhden ja 31 omistajan konserneissa ovat aivan erilaiset ja palvelut erityyppisiä.

Oulussa mallia sovellettiin lähinnä tukipalveluihin, sosiaali- ja terveystoimi siirtyy siihen vasta tässä vuodenvaihteessa.

Oulussa uusi toimintatapa kuitenkin lisäsi Nenosen mukaan selvästi kustannustietoisuutta sekä tilaaja- että tuottajapuolella.

- Se merkitsi myös itsenäisyyden lisäämistä tuotantotoiminnassa: suvereenia valtaa käyttää niitä resursseja, jotka on määritelty tietyn palvelun tuottamiseksi. Se tarkoittaa tietysti myös kovaa haastetta johtajalle, ja siihen kytkettiinkin vahva johtamiskoulutusohjelma. Kyse on hyvin arkisista asioista, pienistä askelista, joilla mennään kohti tehokkaampaa tuotanto-organisaatiota.

Siihen miten mallia voitaisiin soveltaa Husiin, ei Nenonen ryhdy vastaamaan.

- Kun puhutaan huippuosaamiseen perustuvasta erikoissairaanhoidosta, minun on vaikea nähdä, että kilpailuttamiselementtiä voisi tuoda mukaan tuosta vain. Ei voi puhua kilpailun avaamisesta, jos kilpailua ei ole, hän toteaa.

Silloin on hänen mukaansa kysyttävä, miten omistaja voi olla varma, että tuottaja toimii mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kilpailuttaminen on kuitenkin myös Husissa mahdollista tukipalveluissa.

Asiakasmaksuja nostettava

Nenonen viittaa sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvuun ja ikärakenteen muutokseen, joka lisää palvelutarvetta myös erikoissairaanhoidossa. Kustannusvastuu jää kunnille, valtion hän ei usko tulevan talkoisiin.

- On pakko miettiä, miten pystymme tuottamaan palvelut tehokkaammin, mutta on mietittävä myös, miten potilas osallistuu näihin kustannuksiin jatkossa. Onko palveluja hinnoiteltava uudelleen niin, että asiakasmaksut muuttuvat. Ne ovat nyt erittäin edulliset. Minusta tämä on osa kansallista keskustelua, joka on pakko käydä.

Nenosen mielestä asiakasmaksut pitäisi porrastaa henkilökohtaisten tulojen ja varallisuuden mukaan.

- Tämä keskustelu on edessä sitä pahempana, mitä vähemmän saamme aikaiseksi kustannustehokkuutta järjestelmään.

- On pakko esittää kysymys, onko palvelut keskitetty optimaalisesti vai onko meillä toimintoja, jotka voisivat olla järjestetty toisinkin. Paitsi tukipalvelujen, myös ydintoiminnon puolella. Uskalletaanko tämä keskustelu käynnistää ja viedä loppuun asti?

Isoakin organisaatiota voi muuttaa

Oulun vuosien tärkeimpänä oppina Nenonen pitää sitä, että isoakin organisaatiota voi muuttaa ja kehittää tehokkaammaksi, jos siihen on riittävän vahva tahto.

- Se edellyttää kuitenkin myös omistajan tahtoa. Jos tällaiseen prosessiin lähdetään, ei voi olla epäselvää, mitä omistaja tahtoo, hän korostaa.

Husissa kuntaomistajien tahtoja voi olla yhteen sovitettavina enimmillään 31 erilaista.

Nenonen pitääkin omistajaohjausta Husin yhtenä suurimmista haasteista.

Husin kunnat ovat myös perinteisesti olleet sitä mieltä, ettei omistajan ääni pääse tarpeeksi kuuluviin.

- Olen huomannut, että täällä keskustellaan siitä. Ehkä tehtäväni on huolehtia, että tämä organisaatio olisi mahdollisimman läpinäkyvä suhteessa omistajiin ja että kuntien itse hoitaman perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinta olisi mahdollisimman selvä - joka tapauksessa sovittu.

Kunta- ja palvelurakennehankkeen vuoksi rajapintoja selvitetään lähivuosina tiiviisti myös Husissa, jonka piirissä on perusteilla neljä terveydenhuoltoaluetta Hyvinkään, Porvoon, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueilla.

- Ne ovat kaikki eri vaiheissa, kaikki vähän erityyppisiä ja kaikilla alueilla tilanne on aika auki. Kuntienkaan käsitykset eivät välttämättä ole yhteneväiset, Nenonen sanoo.

Hän tulkitsee käydyn keskustelun kertovan kuntien neuvottomuudesta sen suhteen, miten kustannukset saadaan parhaiten hallintaan. Uskotaan, että omassa omistuksessa omistajan ääni kuuluu paremmin.

Nenosen mielestä pitäisi kuitenkin myös pohtia, onko toiminta omassa omistuksessa mahdollisimman rationaalista.

- Itsenäisyys saattaa myös maksaa ja aiheuttaa pahimmillaan päällekkäisiä investointeja ja toimintoja.

Nenonen on kiertänyt kaikki Husin sairaanhoitoalueet ja arvioi toimintaedellytysten poikkeavan toisistaan melko lailla eri alueilla.

- Työskentelypaineet vaihtelevat aika paljon väestöpohjasta ja palvelutarjonnasta riippuen.

Investointiohjelma arvioidaan uudelleen

Husia odottaa seuraavien 15 vuoden kuluessa suunnaton investointiohjelma, jonka kustannukset ovat 1,1 miljardia euroa.

Nenosen mukaan investointiohjelma rahoitetaan pääosin lainarahoituksella, jos rakennetaan omaan omistukseen, mikä lienee edullisinta.

- Silloin kuitenkin pitää saada miettiä, ettei rakenneta turhaan. On pakko kysyä, onko palvelut tässä isossa Husissa sijoitettu optimaalisesti niin, ettei investointeja tehdä turhaan, vaan ne ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Siinä suhteessa jokaisessa organisaatiossa voidaan katsoa peiliin.

Nenosen mielestä investointiohjelma on otettava uuteen tarkasteluun ja arvioitava sekä investointien kokonaismäärä että aikataulu.

- Pitää arvioida toiminnan kehitys ja vaihtoehtoiset palveluntuotantomallit, ja mietittävä, mitä uusia tiloja tarvitsemme. Voivatko esimerkiksi hoitoprosessit ainakin joiltain osin kehittyä niin, että potilaita voidaan nykyistä enemmän hoitaa kotiin myös erikoissairaanhoidossa?

- On myös kysyttävä, voiko Husilla olla yhteisiä hankkeita muiden toimijoiden kanssa. Minun mielestäni voi.