• Ulla Toikkanen

Jo 500 lasta on saanut elinsiirron Suomessa

Helsingin Lastenklinikalla tehdään vuosittain 15–25 elinsiirtoa. Vuonna 2016 siirtoleikkauksia oli 21, joista munuaisensiirtoja oli 14, maksansiirtoja 3 ja sydämensiirtoja 4.

Lapsille tehdään myös keuhkon- ja suolensiirtoja, joiden tarve on kuitenkin vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin.

Suomalaisista munuaisensiirron saaneista lapsista on 10 vuoden kuluttua elossa 95 prosenttia. Maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 prosenttia.

Lisää aiheesta

Epstein–Barrin virukseen yhteydessä olevat lymfoproliferaatiot
Jo 500 lasta on saanut elinsiirron Suomessa
Elinsiirtokauppa kukoistaa yhä Kiinassa

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen
ulla.toikkanen@laakarilehti.fi

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.