Jononpurkurahaa olisi kaivattu perusterveydenhuoltoonkin Potilasmäärä kasvoi mutta lisärahaa ei tullut lanttiakaan

- Perusterveydenhuoltoon ei saatu killinkiäkään lisää jononpurkua varten, mutta potilaiden määrä on joissain palveluissa lisääntynyt jopa kolmasosalla, sanoo avohoidon johtajaylilääkäri Matti Pietikäinen Kuopiosta. Hoitotakuun vaikutus on hänen mielestään ollut ensisijaisesti hyvä, mutta "joku sentti" erikoissairaanhoidon määrärahasta olisi sentään pitänyt ohjata jatkohoitoa toteuttavaan perusterveydenhuoltoonkin.

- Kaiken kaikkiaan olemme selvinneet, mutta aikamoista taiteilua tämä on vaatinut. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta katsoen jononpurku lähti sujumaan erittäin hyvin, mutta perusterveydenhuollossa siitä aiheutunut potilastulva oli yllätys, sanoo Pietikäinen.

Esimerkiksi haavanhoitopalveluissa ja joissakin apuvälinepalveluissa potilasmäärä kasvoi Kuopion perusterveydenhuollossa jopa kolmanneksella.

Myös kotisairaanhoidossa potilasmäärä on Pietikäisen mukaan lisääntynyt tuntuvasti.

- Kuormitus kohdistui ehkä kaikkein voimakkaimmin kotisairaanhoitoon ja seuraavaksi eniten lääkärinvastaanottoihin, missä se näkyi erityisesti lisääntyneenä haavanhoitopalvelujen kysyntänä. Meillä haavanhoito on lääkärinvastaanottojen yhteydessä, hän kertoo.

Ortopedian potilaat veivät paikkoja muilta

- Muita potilaita voitiin ottaa vähemmän, kun jononpurkupotilaita piti ottaa jatkohoitoon tavallista enemmän. Ortopedian potilaat veivät paikkoja muilta Kysistä kotiutettavilta, kuvaa puolestaan Kuopion sairaalahoidon johtaja, ylilääkäri

Terttu Vilpponen-Salmela

Kaupunginsairaala esittikin Kysille toivomuksen, että polvi- ja lonkkapotilaita leikattaisiin hiukan vuorotellen, koska jatkohoidon tarve painottuu lonkkapotilaisiin. Toive otettiin huomioon.

Kysissä tehtiin jononpurun yhteydessä tuntuva toimintatavan muutos keinonivelpotilaiden suhteen:

- Aikaisemman noin viikon sijasta potilaat kotiutetaan nyt neljäntenä päivänä. Nopea kotiutus lisäsi osaltaan huonokuntoisten potilaiden jatkohoidon tarvetta, Pietikäinen toteaa.

Myös potilaiden etukäteisarviointi muuttui.

Perusterveydenhuollossa työmäärän kasvu on ratkaistu tekemällä henkilöstösiirtoja ja muuttamalla työtapoja. Eniten lisättiin haavanhoitoa, mutta myös esimerkiksi fysioterapeuttien työpanosta siirrettiin palvelutaloista avohoitoon. Samoin kaupungilta siirrettiin määräaikaisesti yksi osastonhoitaja erikoissairaanhoitoon, jotta hän voi sieltä seurata potilaiden siirtymistä jatkohoitoon.

20 päivää kotikäyntejä proteesileikkauksen jälkeen

Kuopion kotihoidossa jononpurku näkyy kaupungin eri alueilla hieman eri tavoin.

- Yksi ongelma on Kuopion maaseutualueiden, eli Riistaveden ja Vehmersalmen, palvelujen järjestäminen pitkien välimatkojen takia. Monet iäkkäät leikkauspotilaat kotiutuvat suoraan kotiin, mikä lisää kotikäyntien tarvetta. Proteesileikkauksen jälkeen useimmille heistä käydään antamassa injektioita 20 päivän ajan leikkauksen jälkeen. Myös saattaja-apua on tarvittu tavallista enemmän, kertoo kotihoidon ja vanhustyön vastuualuejohtaja Soili Paljärvi.

Kuopion keskisellä ja kantakaupungin alueilla kotihoidon käyntimäärissä näkyy etenkin kaihileikkausjonon purku. Silmätippoja käydään tiputtamassa jo pari päivää ennen leikkausta mutta leikkauksen jälkeen kahden viikon ajan kolmesti päivässä. Nämä potilaat ovat tosin yleensä jo entuudestaan säännöllisen hoidon piirissä.

Kaupunki ostaa kotihoidon palveluja myös yksityisiltä omia palvelujaan täydentääkseen, mutta jononpurun aikana tämä ostopalvelumääräraha osoittautui riittämättömäksi.

Kuopiossa on kuitenkin saatavilla paljon yksityistä kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, ja Paljärven mukaan "se on ollut meidän pelastus". Sekä kaupunki että Kys ohjaavat tilapäisen avun tarvitsijoita käyttämään myös yksityisiä palveluja.

Eroon tolkuttomista jonotusajoista, mutta...

- Hoitotakuun vaikutus on ollut ensisijaisesti hyvä: ihmisten mahdollisuudet selviytyä kotona ovat parantuneet ja oikeusturva on parantunut, kun tolkuttoman pitkät odotusajat on saatu puretuksi. Ilman lakia tätä ei varmasti olisi saatu aikaan. Löysä informaatio-ohjaus ei tehoa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, sanoo Pietikäinen.

Jonopurkuun liittyvästä rahanjaosta hän kuitenkin on eri mieltä. "Joku sentti" erikoissairaanhoidon määrärahasta olisi pitänyt ohjata jatkohoitoa toteuttavaan perusterveydenhuoltoonkin.

- Erityisesti asia tulee ongelmalliseksi, kun tänä vuonna saimme perusterveydenhuoltoon nollabudjetin, mikä tarkoittaa miinusmerkkistä talousarviota ensi vuodelle. Erikoissairaanhoito sai jälleen viisi prosenttia lisää.

- Koko hoitoketju pitäisi ottaa huomioon, eikä keskittää rahoitusta pelkästään operatiiviseen tapahtumaan, joka on toki perustavaa laatua, mutta silti vain yksi osa hoitoketjussa, sanoo myös Terttu Vilpponen-Salmela.

Hän muistuttaa, että leikkauksen hyöty määräytyy pitkälti sen perusteella, mitä tehdään sitä ennen ja sen jälkeen.

Vilpponen-Salmela peräänkuuluttaa analyysia jononpurun todellisesta terveyshyödystä:

- Olisi todella mielenkiintoista tietää, mikä on tämän satsauksen todellinen tulos niin, että teho lasketaan saavutettuna terveyshyötynä eikä vain tehtyinä operaatioina, hän sanoo.