Jopa ammatinharjoittaja voisi tarjota valinnanvapauspalveluita

Hallitus esittää, että uudessa sotessa maakunnat perustaisivat palvelulaitoksia. Järjestäjä ja tuottaja erotettaisiin mahdollisimman täydellisesti.

Hallituksen linjaus valinnanvapauden toteuttamisen jatkovalmistelusta mahdollistaisi sen, että valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja voisi tarjota jopa yksittäinen lääkäriammatinharjoittaja, työparinaan hoitaja tai kaksi.

Näin tulkitsee Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen hallituksen torstaina julkaisemaa luonnospakettia sote-uudistukseksi.

Tässä kohtaa hallituksen tuoreet linjaukset poikkeavat toukokuisesta professori Mats Brommelsin työryhmän loppuraportista, jossa suositeltiin kehittämistä väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen pohjalta.

– Uusi linjaus on vähintäänkin positiivinen toivonpilkahdus. Suurin osa väestöstä ei tarvitse niin laajoja palveluita. He tarvitsevat vain perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan palvelut, Pärnänen sanoo.

– Brommelsin mallin mukaisesta yksiköstä tulisi todella iso, kun yhtä sosiaalityöntekijää kohden yrityksessä pitäisi olla viidestä kymmeneen lääkäriä ja lisäksi hoitajat.

Pärnänen on tyytyväinen hallituksen uuteen linjaukseen, joka mahdollistaa paremmin pientenkin toimijoiden tulon markkinoille.

– Hallitus on nähnyt, että tämä on välttämätöntä pk-yritysten ja uusien innovatiivisten yritysten markkinoille pääsemiseksi.

Vaikka ammatinharjoittajien osallistuminen valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuottamiseen olisi tulevaisuudessa mahdollista, Pärnänen uskoo väestön valtaosan jatkossakin käyttävän hieman isompien yksiköiden tuottamia palveluita. Erityisesti väestövastuupalveluita tarvitsevat pitkäaikaissairaat ja palveluiden suurkuluttajat.

Maakunnille palvelulaitos

Toinen muutos hallituksen aiempiin linjauksiin on, että enää ei edellytetä maakuntien yhtiöittävän palveluitaan. Maakunnille tulee velvollisuus perustaa konsernimuotoinen palvelulaitos tuotanto-organisaatioksi.

Sen alle olisi mahdollista perustaa tuotantoyhtiöitä ja -yhteisöjä, jotka tuottaisivat valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja.

– Näyttäisi selvältä, että nyt toteutetaan hallituksen linjauksissa ollut järjestäjän ja tuottajan täydellinen erottaminen. Käytännössä se toteutetaan palvelulaitosmallilla, Pärnänen sanoo.

Hänen mukaansa on merkille pantavaa, että palvelulaitoksen henkilöstö voisi olla joko työ- tai virkasuhteessa.

– Terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa lääkärikunta on pääsääntöisesti virkasuhteista. Siihen kuuluu mahdollisuus tehdä viranhaltijapäätöksiä ja velvoite osallistua lääkäripäivystykseen.

Valtio ohjaa

Pärnänen pitää hyvänä asiana, että hallituksen lakipakettiin sisältyy varsin vahva valtionohjauksen mahdollisuus. Toisaalta siinä on velvoite maakuntien väliseen yhteistoimintaan entisiä erva-alueita vastaavilla yhteistoiminta-alueilla.

– Tämä on välttämätöntä. Suuri osa erikoissairaanhoidon palveluista on syytä keskittää harvempiin kuin kaikkiin maakuntiin.

Palvelusetelilainsäädäntö aiotaan uudistaa osana valinnanvapauden toteuttamista. Nykyisessä lainsäädännössä ongelmana on, ettei asiakkaan kohtuullista omavastuuta ole selvästi määritelty.

– Palvelusetelimalli on tarkoituksenmukainen lähinnä erityistason palveluissa ja erikoissairaanhoidon selkeästi määritellyissä kertaluonteisissa toimenpiteissä.

Valinnanvapauslainsäädäntöön on tulossa henkilökohtainen budjetointi, jonka Pärnänen ymmärtää koskevan lähinnä sosiaalihuollon palveluita, kuten vammaispalveluita, jatkuvasti kotiin annettavia palveluita, tai pitkäaikaisen hoidon ja hoivan palveluita.

– Tämä on luonteva malli ainakin osaan sosiaalihuollon piiriin kuuluvista palveluista. On hyvä asia, että eri palveluihin ollaan hakemassa erilaisia malleja.

Työterveyshuoltoon ei puututa

Työterveyshuollon rahoitukseen ei nyt puututa. Se jää myös valinnanvapauden ulkopuolelle, samoin kuin koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat jatkossakin koulutuksesta vastaavien toimijoiden vastuulla, usein siis kuntien.

– Niin pitää ollakin. Opiskelijaterveydenhuolto, samoin kuin työterveyshuolto, ei kohdistu pelkästään yksilöön, vaan yhteisöön, olosuhteisiin, tiloihin ja laitteisiin joita siellä käytetään. Se ei siis voi olla yksilön valinnanvapauden piirissä, Pärnänen tulkitsee.

Pärnänen kummastelee keskustelua, jossa eräät poliitikot ovat huolissaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten poistumisesta ja vaativat sille siirtymäaikoja.

– Osana uudistusta – kun se toteutetaan riittävän fiksulla tavalla – yksityisen terveydenhuollon korvaukset voidaan lopettaa. Se vain tarkoittaa sitä, että niitä tarpeen mukaisia palveluita pitää olla kansalaisten saatavilla.

Kuva:Panthermedia