Kansanterveystyöhön kaivataan Käypä hoito -ohjeita

Euroopan kroonisten tautien ehkäisystrategia suosittelee Käypä hoito -ohjeita ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön. KTL:n ylilääkärin mukaan pelkkä terveysvalistus ei riitä, mutta perusterveydenhuolto pystyy paljoon.

http://www.laakarilehti.fi/pics/verenpaine.jpg

Uudessa Euroopan kroonisten tautien ehkäisystrategiassa (The European Strategy for the Prevention and control of Noncommunicable diseases) suositellaan Käypä hoito -ohjeita myös ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön.

Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Tiina Laatikainen tietää, ettei pelkkä terveysvalistus riitä.

– Ongelmana ei ole se, ettei tiedettäisi mitä pitää tehdä, vaan miten saataisiin ihmiset säilyttämään terveelliset elintavat tai muuttamaan elintapojaan riskitekijöiden vähentämiseksi.

Laatikaisen mukaan koronaaritautien ehkäisyyn ei siis ole mitään hokkuspokkuskeinoa.

– Useissa tutkimuksissa ja ehkäisyhankkeissa on todettu, että ihmiset tarvitsevat monentasoista tukea. Aluksi tarvitaan tietysti tietoa sairaudesta, sen riskeistä ja miten omaan riskiin voi vaikuttaa. Tarvitaan myös motivaatiota, käytännön taitoja tehdä muutoksia, sosiaalista tukea ja terveitä elintapoja tukevaa ympäristöä.

Tulokset puhuvat puolestaan

Tiina Laatikaisen mielestä perusterveydenhuolto pystyy paljoon sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Lääkärit ja hoitajat ovat luotettavia, auktorisoidun tiedon jakajia. He ovat omiaan kannustamaan, motivoimaan ja neuvomaan, miten elintapoja voi muuttaa terveemmiksi.

– On useita tekijöitä, jotka estävät tai vaikeuttavat ehkäisevää työtä. Kliinisen työn ympäristössä eivät kansanterveysasiat useinkaan ole keskiössä. Potilaiden toiveet ja vaatimukset ohjaavat lääkärin työtä, jolloin heidän roolinsa on enemmän tarpeeseen vastaajan kuin aloitteentekijän. Usein potilailta saatava palaute ennaltaehkäisevästä työstä, kuten tupakoinninlopetuskehotuksista, on herkemmin negatiivista.

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn periaatteet on tunnettu hyvin jo kauan. Tärkeimmät riskitekijät eli korkea kolesteroli, korkea verenpaine, tupakointi ja ylipaino ja niiltä suojaavat tekijät tiedetään jo 50-60-luvun tutkimusten perusteella.

– Kuten Suomessa tehty DPS-tutkimus osoitti, voidaan melko kohtuullisilla elintapamuutoksilla pienentää tyypin 2 diabetesriskiä jopa 60 prosenttia korkeariskisillä henkilöillä. Silti tutkimukseen osallistuneista vain harva pystyi muuttamaan elintapojaan siten, että olisi saavuttanut kaikki viisi tavoitetta: vähintään 5 prosentin painonpudotus, energiasta korkeintaan 30 prosenttia rasvoista ja tyydyttyneitä rasvoja korkeintaan 10 prosenttia, kuituja vähintään 15g/1000 kcal ja liikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä.

Jos kaikki tutkimukseen osallistuneet olisivat päässeet tavoitteisiin, ei heistä kenellekään olisi seurannassa kehittynyt tyypin 2 diabetesta.

– Voidaankin sanoa, että tyypin 2 diabetes on lähes täysin ehkäistävissä terveitä elintapoja noudattamalla. Sydän- ja verisuonitaudin osalta tilanne on hyvin samankaltainen, Laatikainen muistuttaa.

Essi Kähkönen

Kuva: Jukka Uotila / Lääkäriliitto