Karanteenitilat valmiina pandemian uhkaan
STM, työministeriö, KTL ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet ottamaan eri puolilla maata sijaitsevat pakolaisten vastaanottokeskukset tarvittaessa karanteenitiloiksi. Karanteenisuunnitelmassa varaudutaan siihen, että Suomeen saapuu H5N1-virukselle mahdollisesti altistuneita lentomatkustajia.
http://www.laakarilehti.fi/pics/karanteeni.jpg
”Influenssapandemiasta on vastikään saatu ensimmäiset viitteet, kun Aasiasta Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuu lentokonelastillinen tarttuvalle virukselle mahdollisesti altistuneita matkustajia. Varotoimet pyörähtävät käyntiin. Virheisiin ei ole varaa.”
Yllä oleva voisi olla ote tieteisjännärin takakansitekstistä, vaan sitä se ei ole. Sen sijaan se on hahmotelma tilanteesta, joka laukaisisi influenssapandemiaa varten laaditut terveydenhuolto- ja viranomaissuunnitelmat.
SARS:ista asti hiottu toimintamalli on teettänyt runsaasti töitä muun muassa HYKSin infektiosairauksien klinikan ylilääkärille, professori Ville Valtoselle.
– STM:n, työministeriön, KTL:n ja sairaanhoitopiirien edustajat ovat yhdessä luoneet pääpiirteet karanteenisuunnitelmalle, joka voi vaihdella hieman eri puolilla maata. Suunnitelma lähtee siitä, että lentoteitse eteläiseen Suomeen saapuvat, pandemiavirukselle mahdollisesti altistuneet matkustajat pystytään tarvittaessa asettamaan karanteeniin, Valtonen kertoo.
Varotoimissa lasketaan sille todennäköisimmälle vaihtoehdolle, jonka mukaan pandemia saapuu meille lentoteitse. Jos Helsinki-Vantaalle tulisi lentokonelastillinen matkustajia, joista yhdenkin epäiltäisiin altistuneen pandemiavirukselle, vietäisiin koko matkustajajoukko bussikuljetuksella tätä varten varattuihin karanteenitiloihin.
Tilat pakolaiskeskuksista
Karanteenitiloiksi on valittu eri puolilla maata sijaitsevat pakolaisten vastaanottokeskukset. Ne on Valtosen mukaan monia muita julkisessa käytössä olevia rakennuksia helpompi ottaa karanteenikäyttöön nopeasti ja tehokkaasti.
– Tilat pystyttäisiin tosi paikan tullen tyhjentämään muutamassa tunnissa ja siellä asuvat sijoittamaan toiseen vastaanottokeskukseen. Keskimäärin tällaisiin tiloihin mahtuu parisataa ihmistä. Helsinki-Vantaata lähinnä olisi Karhulan vastaanottokeskus.
Karanteenissa lentomatkustajat olisivat viidestä kymmeneen vuorokautta. Lintuinfluenssan itämisaika on muutaman vuorokauden pitempi kuin tavallisen influenssan, joten karanteenitiloiltakin vaaditaan silloin paljon.
– Päädyimme siihen, ettemme voi varata tällaista tilannetta varten omia, tyhjinä makaavia tiloja. Pakolaiskeskukset ovat lokalisaation ja täyttöasteen perusteella järkevin valinta.
Karanteenitilat olisivat kuin hotelli, joka on eristetty muusta maailmasta.
– Ruuat, juomat, tarvittavat perusasiat ja muutama sairaanhoitaja sinne tarvittaisiin. Jos jollekin matkustajista tulee kuumetta tai muita pandemiavirukseen viittaavia oireita, hänet siirrettäisiin eristysambulanssilla jo lentokentältä hoitoon ja eristykseen Auroran sairaalaan.
Lentomatkan jälkeen pandemiaviruksen aiheuttamat sairaustapaukset pyrittäisiin diagnosoimaan karanteenissa olevista matkustajista. Tarvittaessa aloitettaisiin oseltamiviirilääkitys ennaltaehkäisevästi koko joukolle.
Valtonen uskoo, että pandemia tulee
Valtonen on vastannut varmasti kymmeniä kertoja kysymykseen siitä, milloin influenssapandemia tulee. Infektioylilääkäri ei halua heittäytyä oraakkeliksi edes Lääkärilehdelle, mutta vakuuttaa kuitenkin, että ”kyllä se sieltä tulee”.
– Jos ei tänä vuonna, niin ehkä ensi tai sitä seuravana. Viime vuosisadalla oli kolme pandemiaa, joten miksi tämä vuosisata olisi erilainen. Tosin WHO on huomannut, että vuosi vuodelta H5N1-ihmistartuntoja tulee enemmän, ja se taas edesauttaa ihmisestä toiseen siirtyvän virusmutantin syntymistä.
Nykyinen ihmiselle vaarallinen lintuinfluenssavirus H5N1 on erityisen tappavaa laatua. Jopa 60 prosenttia tartunnan saaneista on kuollut. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pandeeminen kuolleisuus olisi tuota luokkaa.
– On arvioitu, että pandemiassa kuolleisuus jäisi alle prosenttiin sairastuneista. Suomessa se voisi tarkoittaa kolmea-yhdeksäätuhatta ylimääräistä kuolemantapausta. Pandemiavirus voi myös olla jokin muukin kuin H5N1 – sellainen, johon kehitteillä olevat rokotteet eivät tepsi.
Essi Kähkönen
Kuva: Metsälän vastaanottokeskus Helsingissä. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
