• Hertta Vierula

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan

Ehdimmekö tuhota ydinaseet ennen kuin ne ­tuhoavat meidät, kysyy Tilman Ruff.

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan Kuva 1 / 1

Professori Tilman Ruff on australialainen kansanterveyteen ja infektiotauteihin erikoistunut lääkäri ja yksi ICAN:n perustajajäsenistä. ICAN sai tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2006 perustettu ICAN on yhteistyöverkosto, joka ajaa ydinaseiden kieltämistä. Siihen kuuluu 468 järjestöä sadassa maassa. Suomesta verkostoon kuuluu esimerkiksi Lääkärin sosiaalinen vastuu.

Ruff on toiminut ydinaseita vastaan koko uransa ajan.

– Ydinaseet ovat suurin uhka ihmisten terveydelle.

Hänen mielestään lääkäreillä on ammatillinen velvollisuus – ja hyvä mahdollisuus – vaikuttaa tässä asiassa. Lääkärit ovat tottuneet selvittämään asioiden tieteelliset perusteet.

– Ydinaseiden kohdalla on ilmeistä, että perustelut siitä, että ne lisäävät turvallisuutta, ovat vääriä.

Ruff painottaa, että ydinaseet ovat jatkuva uhka. Ennen pitkää joku käyttää ydinasetta, ellei niistä päästä eroon.

Verkoston perustamisesta päätettiin Helsingissä

Ruff näkee ydinaseriisunnan puolesta puhumisen luontevana tehtävänä lääkäreille.

– Me voimme puhua tästä kansanterveyden kannalta, niin kuin puhumme liikenneturvasta ja monista senkaltaisista asioista. Meillä on myös kokemusta yhteistyöstä monien eri alojen kesken kansanterveysasioissa.

Ruff toimii aktiivisesti myös IPPNW:ssä (International Physicians for the Prevention of Nuclear War). Tämä ydinsodan vastainen lääkärien järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985.

2000-luvun puolivälissä järjestön piirissä alkoi kasvaa huoli ydinasevarustelun kiihtymisestä.

– Tajusimme, että tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä.

Aloite lähti Australiasta, mutta päätös ICAN-verkoston perustamisesta tehtiin kokouksessa, joka pidettiin Helsingissä.

Suomi ei ole mukana ydinaseriisuntasopimuksessa

ICAN-verkoston suurimpia saavutuksia on ydinaseriisuntasopimus, joka solmittiin YK:ssa kesäkuussa. Sopimuksen on toistaiseksi allekirjoittanut 56 maata. Ydinasevaltoja ei allekirjoittajien joukossa ole.

Suomikaan ei ole sopimusta allekirjoittanut.

Ruff muistuttaa, että esimerkiksi kemialliset aseet ja maamiinat kieltävillä sopimuksilla on ollut valtava vaikutus, vaikka sopimuksia vastustettiinkin.

– Olen todella otettu ja nöyrän kiitollinen siitä, että verkosto on nyt saanut rauhanpalkinnon.

Ruffin mielestä kaikkien ihmisten olisi syytä ottaa ydinaseuhka henkilökohtaisesti ja painostaa päättäjiä toimimaan sen torjumiseksi.

– Moni toivoo, että ydinaseiden uhka katoaisi. Niin ei kuitenkaan tapahdu, ellemme toimi aktiivisesti sen eteen.

Ruff vieraili Lääkäriliitossa joulukuussa.

Lisää aiheesta

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan
Ydinsodan tuhoihin ei ole hoitoa
Nobel-palkinto vuorokausirytmin mekanismien tutkijoille

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Lisää aiheesta

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.