Kuntaliitto kyllästynyt valtion menettelytapoihin Uusien palvelujen kustannukset kunnille arvioitu ainaliian pieniksi
Kuntaliiton mukaan kuntien talous heikkeni viime vuonna ennustettuakin huonommaksi. Ja tästä vuodesta hoitotakuineen on tulossa vieläkin surkeampi, manaa kuntien etujärjestö. Valitusviestin kärki on suunnattu paitsi kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, myös jatkuvasti uusia tehtäviä sälyttävälle Suomen valtiolle.
Hoitotakuun arvioidaan lisäävän kuntien terveydenhuollon menoja alkuvaiheessa, lähinnä tänä vuonna kaikkiaan noin 200 miljoonaa euroa.
Eniten rahaa ovat varanneet budjetteihinsa sairaanhoitopiirit; runsaat sata miljoonaa euroa tälle vuodelle. Terveyskeskusten varaukset ovat pienempiä, ja Kuntaliitossa arvellaankin lopullisten menolisäysten perusterveydenhuollossa olevan mittavia.
- Ja niin kuin tämä ei riittäisi, aikoo valtio nyt siirtää pitkäaikaistyöttömien tukitoimia kuntien vastuulle! kritisoi puheenjohtaja Pekka Nousiainen Kuntaliitosta.
- Maailmaa voi toki parantaa loputtomasti, mutta eikö nykyistenkin palveluiden puutteiden korjaamisessa ja toiminnan kehittämisessä ole aivan riittävästi haasteita? Nousiainen ihmettelee.
Nousiainen korostaa pitävänsä hoitotakuun toteuttamista sinänsä aivan perusteltavana, vaikka alkuvaiheessa kulut nousevatkin. Asiakaslähtöisyyden parantaminen ja luottamuksen lisääminen julkiseen terveydenhuoltoon ovat Kuntaliitonkin tavoitteiden mukaisia.
Kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat noin 14 miljardia euroa vuodessa. Ne ovat kasvaneet muita toimintamenoja nopeammin.
Ongelmana on myös niiden suhteellisesti ottaen suuri painoarvo kunnallistaloudessa. Kuntien menokasvu pitäisi tänä ja seuraavina vuosina puristaa alle neljän prosentin vastaamaan verotuloja. Yhtälö on kuitenkin herkkä, sillä jo yhtä prosenttiyksikköä suurempi kasvu sosiaali- ja terveysmenoissa estää tämän tavoitteen.
Paikkaa paikan päälle
Erityisen huolissaan Kuntaliitossa ollaan siitä, että valtiovalta on etujärjestön mukaan säännönmukaisesti arvioinut uusista velvoitteista koituvat kulut liian pieniksi.
- Kaikki uudistukset, jotka Suomessa on viime vuosina tehty, ovat tulleet toteutukseltaan kalliimmiksi kuin lakiesityksen perusteluissa on laskettu! moittii Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne.
Näin kävi muun muassa hammashuollon uudistuksessa, ja samoin uskotaan käyvän hoitotakuun käyttöönotossa sekä pitkäaikaistyöttömien tuki-uudistuksessa.
- Pahinta työttömien tukitoimien uudistuksessa on kuitenkin se, että se tulee jäämään sisällöltään torsoksi. Tukityöpaikat eivät tule riittämään, joten tukitoimet ovat vaarassa jäädä vajaamittaisiksi, kun niukkuutta yritetään jakaa ylisuurelle joukolle. Sellainenhan vain loukkaa työttömän ihmisarvoa, pahoittelee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Tukityöpaikkojen määrä kun on nykyajan työelämässä rajallinen. Eihän esimerkiksi terveydenhuollosta enää löydy montaakaan kouluttamattoman ihmisen tehtävää työtä.
Alijäämä paheni
Kuntien tulos painui viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan alijäämäiseksi 270 miljoonaan euroon.
Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä tuplaantui, ja on nyt 142. Suurin osa alijäämäisistä kunnista on pieniä tai keskisuuria. Yli 100 000 asukkaan kunnissa vuosikate jopa hieman koheni viime vuonna.
Vuosikaatteet heikkenivat lähes kaikkialla maassa, Uuttamaata, Itä-Uuttamaata, Päijät-Hämettä ja Etelä-Karjalaa lukuunottamatta.
Kuntien lainakanta kasvoi miljardin, yhteensä 6,16 miljardiin euroon.
